Economics of Smash-Hit Papers: Spillover Evidence from the 'Male Organ Incident'

This study explores the short-run spillover effects of popular research papers. We consider the publicity of 'Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter?' as an exogenous shock to economics discussion paper demand, a natural experiment of a sort. In particular, we analyze how the very substantial visibility influenced the downloads of Helsinki Center of Economic Research discussion papers. Difference in differences and regression discontinuity analysis are conducted to elicit the spillover patterns. This study finds that the spillover effect to average economics paper demand is positive and statistically significant. It seems that hit papers increase the exposure of previously less downloaded papers. We find that part of the spillover effect could be attributable to Internet search engines' influence on browsing behavior. Conforming to expected patterns, papers residing on the same web page as the hit paper evidence very significant increases in downloads which also supports the spillover thesis.scholarly spillover; media; blogs; downloads; natural experiment; difference in differences; regression discontinuity design

How Risky Is the Choice of a University Major?

This paper estimates the monetary returns to different university majors and the risks related to them. The residuals from a Mincer-type income regression are decomposed into unobserved heterogeneity (known to the individual when making her education choice) and risk (unknown to the individual). The risk estimates are corrected for selection by applying the selection correction model of Lee (1983) and an instrument based on the local supply of education in different majors. The differences in risks between different majors are found to be mostly statistically insignificant but differences in returns to majors are larger and significant. Both, income uncertainty and mean returns are found to be larger for men than for women

Earnings Dynamics of Men and Women in Finland: Permanent Inequality versus Earnings Instability

I decompose the variance of earnings of Finnish male and female work- ers to its permanent and transitory components using the approach of Baker (1997) and Haider (2001). I find that the increasing earnings in- equality of men and women is driven by both transitory and permanent components of earnings. In addition, I find considerable differences in earnings dynamics between men and women that have been largely ne- glected in previous studies of earnings dynamics. The inequality among men is dominated by the permanent component. Conversely, permanent and transitory components are of comparable magnitudes to women. As a corollary, men face more stable income paths but with larger perma- nent earnings differences. Women, on the other hand, face more unstable earnings profiles but have smaller permanent differences in earnings. The correlation between initial earnings inequality and its growth is found to be positive for both sexes, implying a divergence of earnings profiles to- wards end of the working career. In addition, earnings instability has risen for both sexes

Uncertainty and Heterogeneity in Returns to Education: Evidence from Finland

This paper studies the causal effect of education on income uncertainty using a broad measure of income which encompasses unemployment risk. To accomplish this, the variance of residuals from a Mincer-type income regression is decomposed into unobserved heterogeneity (known to the individual when making their educational choices) and uncertainty (unknown to the individual). The estimation is done using Finnish registry data. The marginal effect of having a secondary or a lower tertiary level education decreases income uncertainty. University level education is found to have a small positive marginal effect on income uncertainty. The effect of education on income uncertainty is roughly similar for men in comparison to women, but income uncertainty is larger for men than for women regardless of education. Contrary to some results from the U.S., the role of unobserved heterogeneity is found to be very small

How Risky Is the Choice of a University Major?

This paper estimates the monetary returns to different university majors and the risks related to them. The residuals from a Mincer-type income regression are decomposed into unobserved heterogeneity (known to the individual when making her education choice) and risk (unknown to the individual). The risk estimates are corrected for selection by applying the selection correction model of Lee (1983) and an instrument based on the local supply of education in different majors. The differences in risks between different majors are found to be mostly statistically insignificant but differences in returns to majors are larger and significant. Both, income uncertainty and mean returns are found to be larger for men than for women

Tutkimuksia tulodynamiikasta ja koulutuksen tuoton epävarmuudesta

This thesis studies earnings differences and their dynamics empirically. It consists of an introductory chapter and three independent research papers. All of the three papers are done using Finnish registry data. Chapter two studies the evolution of income inequality from the end of 1980s until the year 2007. I present a statistical decomposition method, which is used to decompose earnings inequality into its permanent and transitory components and study their evolution through time. When the model is applied to Finnish earnings data, it turns out that the spread of earnings inequality over the observation period is driven by both permanent and transitory earnings component. It further turns out, that the earnings dynamics of men and women differ from one another considerably. Chapters three and four study earnings uncertainty within education groups. In chapter three, I compare earnings means and uncertainties among people who have completed a basic level education, secondary level education, lower and upper tertiary level education. I separate uncertainty related to education levels from individual unobserved heterogeneity by modelling selection into education levels with an ordered selection model. I find that education increases mean earnings and decreases earnings uncertainty. In addition, I find that the earnings uncertainties of men are higher than those of women in all levels of education. Chapter four compares the earnings uncertainties between university graduates from different fields of education. The fields are pooled into five fairly homogenous groups. These are: arts, law, business, engineering and natural sciences, and health. As in chapter three, I model the selection into a major to disentangle between uncertainty and heterogeneity, but the selection model is an unordered one. The main result of chapter four is that the differences in mean incomes between different majors are larger than the differences in uncertainties between majors. Taken together, the results of chapters three and four strongly suggest that education is a good investment; it increases earnings, and reduces earnings uncertainty.Väitöskirja tarkastelee empiirisesti tuloeroja ja niiden dynamiikkaa. Se koostuu johdannosta ja kolmesta itsenäisestä osatutkimuksesta, jotka kukin on tehty suomalaisella rekisteriaineistolla Luvussa kaksi tarkastelen tuloerojen kehittymistä 1980-luvun lopusta vuoteen 2007. Esittelen tilastollisen hajotelman, jolla erotetaan toisistaan pysyväistuloerot ja lyhytaikaiset tuloshokit. Kun mallia sovelletaan suomalaiseen tuloaineistoon, osoittautuu, että tuloerojen kasvu tarkasteluperiodilla johtuu sekä pysyväistuloerojen että tuloshokkien kasvusta. Lisäksi käy ilmi, että miesten ja naisten tuloprosessit ja dynamiikka eroavat toisistaan. Luvuissa kolme ja neljä tarkastelen tuloriskejä tietyn koulutusryhmän sisällä. Vertaan luvussa kolme perusasteen, toisen asteen sekä ylemmän ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden keskituloja ja tuloprosessien riskisyyttä. Pyrin mallintamaan valikoitumista koulutustasolle kuvaamalla koulutusvalintaa järjestetyn valinnan mallilla. Tällä tavoin pystyn erottamaan toisistaan koulutustasoon liittyvän epävarmuuden ja heterogeenisyyden eri koulutustasoille päätyneiden henkilöiden välillä. Osoittautuu, että korkeampi koulutus tuo mukanaan korkeammat keskitulot sekä pienemmät tuloriskit. Lisäksi miesten tuloprosessit ovat riskipitoisempia kuin naisten koulutustasosta riippumatta. Luvussa neljä verrataan eri korkeakoulutusaloilta valmistumisen keskituloja ja tuloriskejä toisiinsa. Koulutusalat on yhdistetty viiteen homogeeniseen luokkaan, jotka ovat humanistiset alat, lakialat, insinööri- ja luonnontieteet, kaupalliset alat, sekä lääketieteelliset alat. Kuten luvussa kolme, erotan toisistaan epävarmuuden ja havaitsemattoman heterogeenisyyden mallintamalla erikseen koulutusaloille valikoitumisen, mutta valikoitumismalli on ei-järjestetty. Luvun päätulos on, että erot keskituloissa eri korkeakoulutusalojen välillä vaikuttavat merkittävämmiltä kuin tuloriskit eri korkeakoulutusalojen välillä. Lukujen kolme ja neljä tulokset viittaavat voimakkaasti siihen, että koulutus on hyvä investointi; koulutus nostaa keskituloja ja laskee tuloepävarmuutta

How many online workers are there in the world? A data-driven assessment

An unknown number of people around the world are earning income by working through online labour platforms such as Upwork and Amazon Mechanical Turk. We combine data collected from various sources to build a data-driven assessment of the number of such online workers (also known as online freelancers) globally. Our headline estimate is that there are 163 million freelancer profiles registered on online labour platforms globally. Approximately 14 million of them have obtained work through the platform at least once, and 3.3 million have completed at least 10 projects or earned at least $1000. These numbers suggest a substantial growth from 2015 in registered worker accounts, but much less growth in amount of work completed by workers. Our results indicate that online freelancing represents a non-trivial segment of labour today, but one that is spread thinly across countries and sectors

Kansalaisten ehdokkuuspäätös, palkkiot ja valittujen poliitikkojen kyvykkyys

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Taloustieteellisen tutkimuksen keskeisimpiä tutkimuskohteita on yksittäisten poliittisten päätösten taloudellinen järkevyys. Sen sijaan harvemmin otetaan kantaa poliittisten päätösten tekijöiden, poliitikkojen, laatuun. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kansalaisten ehdokkuuspäätöstä teoreettisesti ja empiirisesti. Lukujen 2 ja 3 teoreettisena analyysikehikkona ovat citizen-candidate –mallit, joissa kansalaiset valitsevat keskuudestaan poliitikot. Citizen-candidate –mallien keskeisiä rakennuspalikoita ovat politiikasta saatavat palkkiot, kansalaisten saamat työtulot politiikan ulkopuolelta, oletus kansalaisten kyvykkyyden jakautumisesta sekä signalointi. Osoittautuu, että jos kansalaiset tietävät jo ennen ehdokkuuspäätöstään, onko heillä vaalimenestyksen mahdollisuutta, on heikommilla (pienituloisemmilla) kansalaisilla suhteellinen etu vaaleissa. Tämä johtuu siitä, että pienituloiselle ehdokkaalle vaalivoitosta koituva hyöty on suurempi kuin suurituloiselle. Tällöin myös kampanjakustannusten laskeminen tai politiikasta saatavien palkkioiden nostaminen nostaa yksikäsitteisesti ehdokkaiden keskimääräistä kyvykkyyttä. Jos taas kampanjointi on informatiivista kyvykkyyden suhteen – eli jos vaalimenestyksen todennäköisyys on ehdokkaan kyvykkyyden kasvava funktio, on lähtötilanteesta riippuen mahdollista, että politiikasta saatavien palkkioiden nostaminen nostaa ehdokkaiden keskimääräistä kyvykkyyttä, laskee sitä tai on mahdollista, että ehdokkaiden keskimääräinen kyvykkyys pysyy ennallaan. Lisäksi osoittautuu, että koska istuva kabinetti vaikuttaa tulevien kabinettien palkkioihin, on mahdollista, että kabinettien kyvykkyydessä on polkuriippuvuutta; heikko kabinetti menneisyydessä voi aiheuttaa heikon kabinetin tulevaisuudessa. Puolueiden rooli on mahdollisesti hyvinvointia parantava, koska ne rajoittavat ehdokkaiden määrää ja pyrkivät valikoimaan halukkaista ehdokkaista parhaat virallisiksi ehdokkaikseen. Tutkielman neljännessä luvussa tarkastellaan edellisten lukujen teoreettisten käsitteiden avulla sitä, minkälaisessa tasapainossa suomalainen politiikka on. Aineistona on käytetty vuoden 2003 eduskuntavaalien ehdokkaiden saamia äänimääriä sekä ehdokkaiden sosioekonomista asemaa kuvaavia taustamuuttujia (ammatti, koulutus, ikä, sukupuoli). Luvussa esitellään ensin menetelmä, jolla äänimäärä normeerataan siten, että ehdokkaan äänimäärää verrataan muihin ehdokkaisiin samalla listalla. Osoittautuu, että ehdokkaan saama normeerattu äänimäärä korreloi positiivisesti sosioekonomisen aseman kanssa. Istuvat ehdokkaat saavat kuitenkin odotusarvoisesti huomattavasti enemmän ääniä, kuin kukaan haastaja. Mikäli sosioekonominen aseman avulla arvioitu kyvykkyys politiikan ulkopuolella ja kyvykkyys politiikassa korreloivat keskenään, viittaa tämä signaalin kohtuulliseen laadukkuuteen – kyvykkäämmät ehdokkaat saavat odotusarvoisesti enemmän ääniä kuin vähemmän kyvykkäät. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat: Caselli, F. – Morelli, M. (2004): Bad Politicians. Journal of Public Economics, 88, 759-782. Poutvaara P. – Takalo T. (2007): Candidate Quality. Journal of International Tax and Finance, 14, 7-27

Economics of Smash-Hit Papers: Spillover Evidence from the 'Male Organ Incident'

This study explores the short-run spillover effects of popular research papers. We consider the publicity of 'Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter?' as an exogenous shock to economics discussion paper demand, a natural experiment of a sort. In particular, we analyze how the very substantial visibility influenced the downloads of Helsinki Center of Economic Research discussion papers. Difference in differences and regression discontinuity analysis are conducted to elicit the spillover patterns. This study finds that the spillover effect to average economics paper demand is positive and statistically significant. It seems that hit papers increase the exposure of previously less downloaded papers. We find that part of the spillover effect could be attributable to Internet search engines' influence on browsing behavior. Conforming to expected patterns, papers residing on the same web page as the hit paper evidence very significant increases in downloads which also supports the spillover thesis