Valmentavalla johtamisella vahvempaa työn imua? Sosiaalipsykologinen tutkimus työn imun rakentumisesta, edistämisestä ja yhteydestä valmentavaan johtamiseen

Tämä sosiaalipsykologinen pro gradu -tutkielma tarkastelee työn imun rakentumista ja edistämistä. Työ analysoi myös valmentavan johtamisen yhteyttä työn imun rakentumiseen. Työn imua tutkitaan työn voimavarojen - työn vaatimusten (TV-TV) mallin avulla. Työn imu on affektiiviskognitiivinen työhön liittyvä tunne- ja motivaatiokäyttäytymisen tila, jota kuvastavat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imu -käsite pohjautuu positiiviseen psykologiaan, ja työn imulla on todistetusti paljon myönteisiä vaikutuksia yksilöiden ja organisaatioiden psykologiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineiston analyysissä tarkasteltiin kahdeksan esimiehen työn imun rakentumista puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden (n=16) avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin lisäksi työn imun ja työn ja yksilön voimavarojen kyselyitä. Kyselyt toteutettiin kolmen kuukauden ajanjaksolla, jonka aikana haastateltavat täyttivät kyselyt kaksi kertaa, joulukuussa 2014 ja maaliskuussa 2015, samaan aikaan haastatteluiden kanssa. Kyselyt tukivat laadullista analyysiä ja toivat esiin seikkoja, jotka eivät pelkkien haastatteluiden avulla olisi nousseet niin selvästi esille. Tutkimuksen perusteella informanttien työn imu rakentuu melko tasaisesti tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta keskiarvojen ollessa 5,1-5,4 asteikolla 1-6. Tarmokkuus saa kokonaisuudessaan korkeimmat ja uppoutuminen matalimmat pistemäärät erojen ollessa kuitenkin hyvin pieniä. Laadullisen analyysin perusteella työn voimavaratekijöinä pidetään muun muassa työn merkityksellisyyttä ja asioihin vaikuttamista sekä työilmapiiriä ja kollegoiden ja esimiehen tukea. Yksilön voimavaroiksi nousevat hallinnan tunne, vahvuuksien hyödyntäminen sekä työstä irtautuminen ja palautuminen. Työn vaatimuksina pidetään etenkin työmäärää ja kiirettä, työn nopeaa tempoa ja muutoksia. Tutkimuksessa selviää, että korkeista työn vaatimuksista huolimatta informanttien työn imu on verrattain korkea keskiarvon ollessa 5,2. Lisäksi valmentavan johtamisen yhteys työn imuun saa laadullisessa analyysissä vankkaa tukea. Työn imua edistävinä keinoina esitellään muun muassa roolien ja työtehtävien selkeyden varmistaminen sekä positiivisen ja rakentavan palautteen saaminen. Työn sisältö ja vaihtelevuus esimerkiksi työn kierron ja tuunaamisen (job crafting) muodossa nousevat työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä ja näin ollen työn imua kohottaviksi tekijöiksi. Työstä riittävä palautuminen ja irrottautuminen koetaan myös tärkeiksi hyvinvointia ja työn imua edistäviksi seikoiksi. Lisäksi inhimillisempää johtamista ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Valmentavan johtamisen todetaan edistävän työn ja yksilön voimavaroja, jotka joko yhdessä tai erikseen kohottavat työn imua etenkin silloin, kun työn vaatimukset ovat korkeita. Työn imu taas saa aikaan myönteisiä seurauksia ja voimavaroja, jotka positiivisten hyötykierteiden muodossa ylläpitävät ja edistävät työn imua

Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media Use at Work

Työelämä on muuttunut vauhdilla, minkä vuoksi työntekijät ovat alkaneet käyttää enenevissä määrin edistyksellisiä teknologioita kuten yhteistyöalustoja ja sosiaalisen median alustoja työtarkoituksiin. Koska sosiaalinen media on läsnä lähes kaikkialla, sen käyttämiseen liittyy monenlaisia uhkia ja mahdollisuuksia työntekijöiden psykososiaaliselle työhyvinvoinnille, kuten esimerkiksi helppo ja nopea tiedonjakaminen, sosiaalinen tuki, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen ja teknologian käyttöön liittyvä stressi ja uupumus. Työn ja vuorovaikutuksen siirtyminen lisääntyvissä määrin verkkoon on merkittävä sosiaalipsykologinen ilmiö. Lisää tutkimusta ja tarkempaa tietoa tarvitaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää työhön liittyvän sosiaalisen median käytön yhteyttä työntekijöiden psykososiaaliseen hyvinvointiin, koska käytöllä voi olla myös vakavia seurauksia nykytyöelämälle. Tässä sosiaalipsykologian väitöskirjassa tarkastellaan työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työssä viidessä asiantuntijaorganisaatiossa ja yleisesti suomalaisten työntekijöiden keskuudessa ja analysoidaan kuinka sosiaalisen median työkäyttö liittyy työntekijöiden psykososiaaliseen työhyvinvointiin. Lisäksi tutkitaan minkälaiset muut tekijät ennustavat psykososiaalista työhyvinvointia lisääntyneen sosiaalisen median käytön kontekstissa. Väitöskirja koostuu neljästä erillisestä artikkelista, joiden aineistot on kerätty vuosina 2018–2021. Ensimmäisessä artikkelissa käytettiin monimenetelmällistä lähtökohtaa ja aineisto koostui viidestä asiantuntijaorganisaatiosta kerätyistä fokusryhmähaastatteluista (N = 52) ja poikkileikkauskyselytutkimuksesta (N = 563). Myös toinen artikkeli oli monimenetelmällinen ja siinä hyödynnettiin samoja aineistoja kuin ensimmäisessä tutkimuksessa sekä lisäksi poikkileikkauskyselyaineistoa, joka kerättiin suomalaisilta työntekijöiltä (N = 1817). Kolmannessa artikkelissa käytettiin samoja poikkileikkauskyselyaineistoja kuin toisessa artikkelissa. Neljännessä artikkelissa käytettiin neljän keräyspisteen kansallista pitkittäiskyselyaineistoa (n = 965 alkuperäisestä otoksesta N = 1817). Analyysimenetelminä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, rakenneyhtälömallia ja lineaarista ja monitasoista lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan sekä asiantuntijaorganisaatioiden tietotyöntekijät että suomalaiset työntekijät yleisesti käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti työssään. Sosiaalista mediaa käytetään eniten työssä sisältöjen seuraamiseen ja jakamiseen, viestintään ja yhteydenpitoon työkavereihin sekä verkostoitumiseen. Käyttöä ohjaa sisäisestä motivaatiosta käsin henkilökohtainen valinta ja kiinnostus sosiaalisen median käyttöön työssä. Lisäksi ulkoisina käyttömotivaatiotekijöinä esiin nousivat organisaatiokulttuuri ja henkilöbrändääminen. Informaation helppo saatavuus, autonomia, organisaatiolähtöinen kannustus ja tuki, sosiaaliset verkostot ja työidentiteetin kehittäminen koettiin positiivisina sosiaalisen median käyttöön liittyvinä resursseina ja psykososiaalisina työhyvinvoinnintekijöinä. Sosiaalisen median työkäyttö oli myös yhteydessä korkeampaan organisaatioon samaistumiseen, sosiaaliseen tukeen ja työn imuun. Negatiivisiin psykososiaalisiin työhyvinvointivaikutuksiin kuului fysiologiset oireet, pelot, sosiaalinen paine ja epäselvät säännöt. Lisäksi sosiaalisen median työkäyttö oli yhteydessä korkeampaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, työuupumukseen ja teknostressiin etenkin milleniaaleilla. Useat sosiaalisen median käyttömotivaatiot, kuten esimerkiksi sisällöntuottaminen, informaation etsiminen ja viestintä työkavereiden kanssa sekä erot sukupolvien, ammattialojen, tilannetekijöiden ja sosiodemografisten taustatietojen välillä olivat yhteydessä sekä positiivisiin ja negatiivisiin psykososiaalisiin työhyvinvointivaikutuksiin. Tulokset osoittavat, että milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa vanhempia sukupolvia aktiivisemmin työssään, mutta he kokevat käytön myös kuormittavamammaksi samoin kuin naiset ja paljon sosiaalista mediaa käyttävät työntekijät. Tulokset myös korostavat, että työhön liittyvän sosiaalisen median viestinnän lisäksi myös työhön suoraan liittymätön epävirallinen viestintä työkavereiden ja työyhteisön kanssa on yhteydessä positiivisiin psykososiaalisiin työhyvinvointivaikutuksiin. Tämän väitöskirjan tulokset kokoavat kattavan kuvan sosiaalisen median käytöstä asiantuntijaorganisaatioissa ja yleisemmin suomalaisten työntekijöiden keskuudessa. Tulokset korostavat sosiaalisen median työkäytön ja työhyvinvoinnin dynaamista suhdetta ja kaksijakoisia – kukoistamaan auttavia ja loppuun kuluttavia – työhyvinvointivaikutuksia. Sosiaalisen median työkäyttöön liittyvä motivaatiopotentiaali on mahdollista ottaa käyttöön kannustamalla työntekijöitä viralliseen ja epäviralliseen sosiaalisen median viestintään, ja tukemalla psykologisia perustarpeita eli autonomiaa, kompetenssia ja yhteenkuuluvuutta, kasvattamalla työntekijöiden resursseja ja työn imua. Tulokset ovat erittäin ajankohtaisia ja tarjoavat tärkeitä suosituksia työntekijöille ja organisaatioille ottaen huomioon lisääntyneen sosiaalisen median työkäytön ja koronapandemian jälkeisen työelämän.Employees increasingly use technological advancements such as collaborative technologies and social media platforms at work in response to rapid change and demands of contemporary work life. Pervasive by its nature, social media use for work purposes imposes both opportunities and threats, such as knowledge sharing, social support, blurred boundaries between work and private life, and technology-related stress and exhaustion that influences employees’ psychosocial well-being at work. The technological transformation of work and interaction progressively to online environments is a crucial social psychological phenomenon. More detailed knowledge is needed to understand the psychosocial well-being implications of social media use at work because they can have severe consequences for the modern work life. This doctoral dissertation in social psychology examines the way employees use social media at work in five professional organizations and among the general workforce in Finland as well as how the use relates to psychosocial well-being at work. The aim is also to identify other key predictors of psychosocial well-being in the context of increased social media use at work. The dissertation consists of four distinct studies conducted during years 2018–2021. Adopting a mixed-method approach, the first study utilized focus group interviews (N = 52) and cross-sectional survey data (N = 563) from five professional organizations. A mixed-method approach was also used in the second study, which utilized the data sets from the first study along with cross-sectional Finnish workforce survey data (N = 1,817). The third study was based on the same cross-sectional survey data sets from the second study. The fourth study consisted of longitudinal 4-point survey data (n =965 of the original sample of N = 1,817) from the Finnish workforce. Analyses were conducted with theory-driven content analysis, structural equation modeling, linear regression analysis, and hybrid multilevel linear regression analysis. According to the results, employees actively use social media in professional organizations and among the overall Finnish workforce. Following and sharing content, communicating, and staying in touch with colleagues and networking were the main purposes for the use. The use is driven by intrinsic motivations of personal choice and interest and extrinsic motivations of organizational culture and personal branding. The positive psychosocial well-being implications included enhanced information, autonomy, organizational encouragement and support, social networks, and professional identity development. Higher organizational identification, social support, and higher work engagement were also identified. Negative psychosocial well-being implications involved physiological symptoms, fears, social pressure, and unclear rules. Higher psychological distress, burnout, and technostress were observed, especially among millennials. The positive and negative psychosocial well-being implications were related to various use motivations such as content production, information seeking and communication with colleagues, as well as generational and occupational differences, and situational and sociodemographic factors. Millennials were more active social media users than former generation employees were, but they also perceived the use as more straining, similar to the result among women and heavy users. The results highlight that nonwork-related social media communication with colleagues and work community, in addition to work-related communication, is associated with positive psychosocial well-being implications. This dissertation accelerates an integrative view of social media use at work and psychosocial well-being in contemporary work environments from both organizational and national perspectives. The results emphasize the dynamic relationship of social media use at work and psychosocial well-being, and the dual – thriving and draining – well-being implications. The motivational potential can be harnessed by encouraging formal and informal social media communications and nurturing psychological needs of autonomy, relatedness, and competence by fostering employees’ resources and work engagement. The results are timely and provide practical suggestions for employees and organizations, which are central considering the intensified social media use at work and the post-COVID work life

The Motivations for and Well-Being Implications of Social Media Use at Work among Millennials and Members of Former Generations

Working life has digitalized considerably in recent decades and organizations have taken into use new forms of collaborative technologies such as social media platforms. This study examined the relationship between social media use at work and well-being at work for millennials and members of former generations in Finland. The research data contained focus group interviews (N = 52), an expert organization survey (N = 563), and a nationally representative survey (N = 1817). Well-being measures included technostress, burnout, psychological distress, and a set of background variables. Content analysis and linear regression models were used as analysis methods. The results showed that millennials have various intrinsic and extrinsic motivations for social media use at work. Intrinsic motivations included employees’ personal choice and their pure interest to follow the market and discussions in their own field. Extrinsic motivations were related mainly to organizations’ work culture and personal branding. The survey findings revealed, however, that millennials were not only more active social media users for work, but they also experienced higher technostress and burnout than members of former generations. Social media use motivations were associated with both higher and lower technostress and burnout depending on motivation, indicating that social media use can have both positive and negative effects. Overall, our findings suggest that employees tend to utilize social media more if their needs for autonomy, competence, and relatedness are fulfilled

The Motivations for and Well-Being Implications of Social Media Use at Work among Millennials and Members of Former Generations

Working life has digitalized considerably in recent decades and organizations have taken into use new forms of collaborative technologies such as social media platforms. This study examined the relationship between social media use at work and well-being at work for millennials and members of former generations in Finland. The research data contained focus group interviews (N = 52), an expert organization survey (N = 563), and a nationally representative survey (N = 1817). Well-being measures included technostress, burnout, psychological distress, and a set of background variables. Content analysis and linear regression models were used as analysis methods. The results showed that millennials have various intrinsic and extrinsic motivations for social media use at work. Intrinsic motivations included employees’ personal choice and their pure interest to follow the market and discussions in their own field. Extrinsic motivations were related mainly to organizations’ work culture and personal branding. The survey findings revealed, however, that millennials were not only more active social media users for work, but they also experienced higher technostress and burnout than members of former generations. Social media use motivations were associated with both higher and lower technostress and burnout depending on motivation, indicating that social media use can have both positive and negative effects. Overall, our findings suggest that employees tend to utilize social media more if their needs for autonomy, competence, and relatedness are fulfilled

Cyberbullying victimization at work : Social media identity bubble approach

Cyberbullying at work takes many forms, from aggressive and threatening behavior to social ostracism. It can also have adverse consequences on general well-being that might be even more severe for people whose identities are centrally based on social media ties. We examined this type of identity-driven social media use via the concept of social media identity bubbles. We first analyzed the risk and protective factors associated with cyberbullying victimization at work and then investigated its impacts on well-being. We expected that workers strongly involved in social media identity bubbles would be in the worst position when faced with cyberbullying. Data include a sample of workers from five Finnish expert organizations (N = 563) and a representative sample of Finnish workers (N = 1817). We investigated cyberbullying at work with 10 questions adapted from the Cyberbullying Behavior Questionnaire. Other measures included scales for private and professional social media usage, social media identity bubbles (six-item Identity Bubble Reinforcement Scale), well-being at work, sociodemographic factors, and job-related information. Prevalence of monthly cyberbullying victimization at work was 13% in expert organizations and 17% in the Finnish working population. Victims were young, active users of professional social media and they were strongly involved in social media identity bubbles. Victims who were in social media identity bubbles reported higher psychological distress, exhaustion, and technostress than other victims. Cyberbullying at work is a prevalent phenomenon and has negative outcomes on well-being at work. Negative consequences are more severe among those with highly identity-driven social media use.Peer reviewe

Professional Social Media Usage and Work Engagement Among Professionals in Finland Before and During the COVID-19 Pandemic : Four-Wave Follow-Up Study

Background: The COVID-19 pandemic has changed work life profoundly and concerns regarding the mental well-being of employees' have arisen. Organizations have made rapid digital advancements and have started to use new collaborative tools such as social media platforms overnight. Objective: Our study aimed to investigate how professional social media communication has affected work engagement before and during the COVID-19 pandemic and the role of perceived social support, task resources, and psychological distress as predictors and moderators of work engagement. Methods: Nationally representative longitudinal survey data were collected in 2019-2020, and 965 respondents participated in all 4 surveys. Measures included work engagement, perceived social support and task resources, and psychological distress. The data were analyzed using a hybrid linear regression model. Results: Work engagement remained stable and only decreased in autumn 2020. Within-person changes in social media communication at work, social support, task resources, and psychological distress were all associated with work engagement. The negative association between psychological distress and work engagement was stronger in autumn 2020 than before the COVID-19 outbreak. Conclusions: The COVID-19 pandemic has exerted pressure on mental health at work. Fostering social support and task resources at work is important in maintaining work engagement. Social media communication could help maintain a supportive work environment.Peer reviewe

Longitudinal effects of cyberbullying at work on well-being and strain: A five-wave survey study

publishedVersionPeer reviewe

Online Harassment and Hate Among Media Professionals : Reactions to One’s Own and Others’ Victimization

This study investigated the experiences of Finnish media professionals with online harassment. Participants (N = 695) answered a survey including questions concerning their experiences with online harassment and a survey experiment involving a death threat received by someone else. Results showed that closeness to the victim was associated with increased anxiety levels, but it did not affect countermeasures recommendations for the victim. Victims’ reactions depended on their visibility in the public sphere and on the frequency and severity of the harassment. The results demonstrate that online harassment is prevalent among media professionals and that prevention and intervention are crucial.publishedVersionPeer reviewe

Self-censorship among online harassment targets : the role of support at work, harassment characteristics, and the target’s public visibility

Online harassment of professionals with public visibility has many potentially harmful societal consequences, including its probable silencing effect. Targeted individuals may refrain from voicing their opinion, which can negatively affect their professional and personal lives, but also the quality of public debate. This study examined the effect of perceived social support at work and perceived organizational support on self-censorship in response to work-related online harassment. We collected survey data based on representative samples from Finnish academics (N = 2,492), local politicians (N = 510), and media professionals (N = 695). We found that 64% of politicians, 58% of media professionals, and 30% of academics had experienced work-related online harassment. Among university staff, perceived social support from colleagues was negatively associated with self-censorship, and perceived social support from the closest supervisor had similar association among media professionals and politicians. Additionally, the frequency and severity of the harassment, as well as the target’s public visibility and female gender as predicted, along with other sociodemographic characteristics, were associated with self-censorship in response to online harassment. The results suggest that characteristics of the harassment and the target’s work environment influence the silencing effect of work-related online harassment and that perceived social support at work constitutes an important resource in dealing with harassment and its potential consequences.Peer reviewe

Professional social media-enabled productivity: a five-wave longitudinal study on the role of professional social media invasion, work engagement and work exhaustion

publishedVersionPeer reviewe