Haimasyövän työperäiset tekijät

Objective and background. Tobacco smoking, pancreatitis and diabetes mellitus are the only known causes of pancreatic cancer, leaving ample room for yet unidentified determinants. This is an empirical study on a Finnish data on occupational exposures and pancreatic cancer risk, and a non-Bayesian and a hierarchical Bayesian meta-analysis of data on occupational factors and pancreatic cancer. Methods. The case-control study analyzed 595 incident cases of pancreatic cancer and 1,622 controls of stomach, colon, and rectum cancer, diagnosed 1984-1987 and known to be dead by 1990 in Finland. The next-of-kin responded to a mail questionnaire on job and medical histories and lifestyles. Meta-analysis of occupational risk factors of pancreatic cancer started off with 1,903 identified studies. The analyses were based on different subsets of that database. Five epidemiologists examined the reports and extracted the pertinent data using a standardized extraction form that covered 20 study descriptors and the relevant relative risk estimates. Random effects meta-analyses were applied for 23 chemical agents. In addition, hierarchical Bayesian models for meta-analysis were applied to the occupational data of 27 job titles using job exposure matrix as a link matrix and estimating the relative risks of pancreatic cancer associated with nine occupational agents. Results. In the case-control study, logistic regressions revealed excess risks of pancreatic cancer associated with occupational exposures to ionizing radiation, nonchlorinated solvents, and pesticides. Chlorinated hydrocarbon solvents and related compounds, used mainly in metal degreasing and dry cleaning, are emerging as likely risk factors of pancreatic cancer in the non-Bayesian and the hierarchical Bayesian meta-analysis. Consistent excess risk was found for insecticides, and a high excess for nickel and nickel compounds in the random effects meta-analysis but not in the hierarchical Bayesian meta-analysis. Conclusions. In this study occupational exposure to chlorinated hydrocarbon solvents and related compounds and insecticides increase risk of pancreatic cancer. Hierarchical Bayesian meta-analysis is applicable when studies addressing the agent(s) under study are lacking or very few, but several studies address job titles with potential exposure to these agents. A job-exposure matrix or a formal expert assessment system is necessary in this situation.Tausta ja tavoite. Haimasyövän syytekijöistä tiedetään varsin vähän. Tupakointi, haimatulehdus ja sokeritauti ovat sen ainoat toistaiseksi varmennetut syyt. Tämä on suomalaiseen aineistoon perustuva empiirinen tutkimus työperäisistä altisteista ja haimasyövän riskeistä sekä työperäisiin tekijöihin ja haimasyöpään perustuvan aineiston ei-bayesiläinen ja hierarkkinen bayesiläinen meta-analyysi. Menetelmät. Tapaus-verrokki tutkimuksen tulokset perustuvat 595:een haimasyöpään Suomessa ajanjaksona 1984-1987 sairastuneeseen ja vuoteen 1990 mennessä kuolleeseen tapaukseen sekä 1,622:een samana ajanjaksona todettuun ja sittemmin kuolleeseen syöpäverrokkiin (mahasyöpiä, paksunsuolen ja peräsuolen syöpiä). Tapausten ja verrokkien omaiset täyttivät ammattihistoriaa ja taustatietoja koskevan kyselylomakkeen. Tilastollisissa analyyseissa käytettiin logistista regressiomallia. Haimasyövän työperäisten riskitekijöiden meta-analyysissa tunnistettuja tutkimuksia oli 1,903. Analyysit perustuivat tuon tietokannan eri osa-aineistoihin. Viisi epidemiologia arvioi tutkimusraportit ja poimi tutkimuksia koskevat tiedot käyttäen erityistä lomaketta, joka sisälsi 20 tutkimusta kuvaavaa piirrettä ja relevantit suhteelliset riskiestimaatit. Satunnaisten vaikutusten meta-analyyseja sovellettiin 23 kemialliseen altisteeseen. Hierarkkista bayesiläistä meta-analyysia sovellettiin 27 eri ammattiin kohdistuvaan aineistoon arvioimalla yhdeksän työperäisen altisteen ja haimasyövän välisiä riskejä käyttäen hyväksi työ-altistematriisia. Tulokset. Tapaus-verrokkitutkimus osoitti, että työperäiset altistumiset ionisoituvalle säteilylle, ei-klooratuille liuottimille ja torjunta-aineille olivat yhteydessä haimasyövän yliriskiin. Klooratut hiilivetyliuottimet ja niiden kaltaiset yhdisteet, joita käytetään pääasiallisesti metallipintojen rasvanpoistossa ja kemiallisessa pesussa, osoittautuivat myös haimasyövän riskitekijöiksi sekä ei-bayesiläisessä että hierarkkisessa bayesiläisessä meta-analyysissa. Johdonmukainen yliriski löydettiin tuhohyönteisten torjunta-aine altistumiselle ja korkea yliriski nikkelille ja nikkeliyhdisteille altistumiselle satunnaisten vaikutusten meta-analyysissa mutta ei hierarkkisessa bayesiläisessa meta-analyysissa. Johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa työperäinen altistuminen klooratuille hiilivetyliuottimille ja niiden kaltaisille yhdisteille sekä tuhohyönteisteisten torjunta-aineille lisää haimasyövän riskiä. Hierarkkinen bayesiläinen meta-analyysi soveltuu, kun tutkimuksia tutkittavista altisteista on vähän tai niitä ei ole ollenkaan, mutta tutkimuksia kohdistuen ammattinimikkeisiin, jotka potentiaalisesti altistuvat kyseisille altisteille, on useita. Tällaisessa tilanteessa työ-altistematriisi tai asiantuntija arviointi järjestelmä on välttämätön

Are changes in objective working hour characteristics associated with changes in work-life conflict among hospital employees working shifts? A 7-year follow-up

ObjectiveTo investigate whether changes in objective working hour characteristics are associated with parallel changes in work-life conflict (WLC) among hospital employees.MethodsSurvey responses from three waves of the Finnish Public Sector study (2008, 2012 and 2015) were combined with payroll data from 91 days preceding the surveys (n=2 482, 93% women). Time-dependent fixed effects regression models adjusted for marital status, number of children and stressfulness of the life situation were used to investigate whether changes in working hour characteristics were associated with parallel change in WLC. The working hour characteristics were dichotomised with cut-points in less than or greater than 10%or less than or greater than25%occurrence) and WLC to frequent versus seldom/none.ResultsChange in proportion of evening and night shifts and weekend work was significantly associated with parallel change in WLC (adjusted OR 2.19, 95%CI 1.62 to 2.96; OR 1.71, 95%CI 1.21 to 2.44; OR 1.63, 95%CI 1.194 to 2.22, respectively). Similarly, increase or decrease in proportion of quick returns (adjusted OR 1.45, 95%CI 1.10 to 1.89) and long work weeks (adjusted OR 1.26, 95%CI 1.04 to 1.52) was associated with parallel increase or decrease in WLC. Single days off and very long work weeks showed no association with WLC.ConclusionsChanges in unsocial working hour characteristics, especially in connection with evening shifts, are consistently associated with parallel changes in WLC.Peer reviewe

Employee control over scheduling of shifts and objectively measured working hour characteristics : a cross-sectional analysis of linked register and survey data

We aimed to study the association of perceived control over scheduling of shifts with objectively measured working hour characteristics in shift workers. The participants were 5128 hospital employees (91% women, 85% nursing personnel, average age 43 years) in period-based work (114:45h/3 weeks) from the 2015 Finnish Public Sector study. Survey responses to a measure of control over scheduling of shifts were linked to payroll data on working hour characteristics during the 91 days preceding the survey. We used multinomial logistic regression to assess differences in dichotomized proportion of working hour characteristics (being full-time worker, number of work shifts, long work weeks (>40h and >48h/week), long work shifts (>12-h), evening and night shifts, quick returns (4 consecutive work shifts, and variability of shift length with cut points at 10% or 25% between employees with high, intermediate, or low control over scheduling of shifts. Analyses were adjusted for age, sex, education, full-/part-time work (where applicable), duration of shift work experience, perceived work ability, children 25%) of weekend work was lower among employees with low control over scheduling of shifts compared to high control (OR 0.75, 95% CI 0.61-0.93). High proportion (>25%) of having >4 consecutive work shifts was associated with lower control over scheduling of shifts (OR 1.35, 95% CI 1.13-1.62). Variability of shift length was lower among employees with intermediate and low control over scheduling of shifts compared to those with high control (OR 0.78, 95% CI 0.66-0.93; OR 0.62, 95% CI 0.51-0.75, respectively). No association was observed between the level of control over scheduling of shifts and high proportion of long work weeks (>25% of >40h weeks and >10% of >48h weeks), long work shifts (>25%), quick returns (>25%), single days off (>25%), and evening or night shifts (>10%) in the whole sample. In subgroup analyses, women with low control over scheduling shifts had lower odds ratio (OR 0.58, 95% CI 0.37-0.91) and men had higher odds ratio (OR 2.97, 95% CI 1.26-6.98) for large proportion of >12-h shifts. In conclusion, the employees with high control over scheduling of shifts had slightly more often unsocial working hour characteristics than those with intermediate or low control over scheduling of shifts. The findings, however, suggest that good work time control in shift work can be possible without compromising shift ergonomics.Peer reviewe

Associations between shift work and use of prescribed medications for the treatment of hypertension, diabetes, and dyslipidemia : a prospective cohort study

Objective This study examined the associations between shift work and use of antihypertensive, lipid-lowering, and antidiabetic medications. Methods Survey data from two cohorts of Finnish men (N=11998) and women (N=49 944) working in multiple occupations where shift work was used were linked to national Drug Prescription Register data, with up to 11 years of follow-up. In each cohort, age-stratified Cox proportional hazard regression models were computed to examine any incident use of prescription medication for each of the three medical conditions, separately comparing each of two groups of rotating shift workers (those whose schedules included night shifts. and those whose schedules did not include night shifts) with day workers who worked in a similar range of occupations. Results In the larger cohort, among participants aged 40-49 at baseline, shift work without night shifts was associated with increased use of type-2 diabetes medication after adjustments for sex, occupational status, marital status, alcohol consumption, smoking, and physical activity [hazard ratio (HR) 1.28, 95% confidence interval (CI) 1.01-1.62], while shift work with night shifts was associated with increased use of dyslipidemia medication after adjustments (HR 1.33, 95% CI 1.12-1.57). There were no such associations among younger and older shift workers. Also in the larger cohort, among those aged Conclusions There was mixed evidence regarding the use of medications for cardiovascular risk factors by shift workers. Selection effects may have affected the associations.Peer reviewe

Työkykyjohtamisen monitoimijaista kehittämistä : Työhyvinvointi-SIB -hankkeen arviointi

Työhyvinvointi-SIB oli ensimmäinen tulosperusteiseen rahoitussopimukseen (niin kutsuttu Social Impact Bond) perustuva hanke Suomessa ja ensimmäinen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä vaikuttavuusinvestointihanke maailmanlaajuisesti. Hanke käynnistyi vuosien 2015–2017 aikana neljässä eri kokoisissa ja eri toimialoja edustavissa julkisissa organisaatioissa. Hanke päättyy viimeiseksi mukaan tulleessa organisaatiossa toukokuussa 2020. Organisaatioissa työskenteli yhteensä noin 1600 henkilöä. Kukin organisaatio sai kolmen vuoden ajan neljän eri palveluntuottajan toteuttamia palveluja, joilla pyrittiin erilaisin keinoin kehittämään työhyvinvointia. Palvelutuottajien toimesta organisaatioille tarjottiin valmis palveluvalikoima, jota resursoitiin organisaatiokohtaisesti. TyHy-SIB -hankkeen arvioinnilla pyrittiin saamaan tietoa uuden toimintamallin käytöstä työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla. Arviointiteemat olivat: 1) Organisaatiolle toteutettujen toimenpiteiden (intervention) välittömät vaikutukset, 2) organisaatioille kohdistuneiden työkyvyttömyyskustannusten muutokset, 3) organisaatioille räätälöityjen palvelumallien (intervention) toteutettavuus ja toteutus, ja 4) organisaatioiden käyttämien työhyvinvointikyselyjen soveltuvuus interventioilla tavoiteltujen muutosten havaitsemiseen. Arviointimallina käytettiin kompleksisten, monitoimijaisten kokeilujen arviointiin kehitettyä prosessiarvioinnin mallia ja sovellettiin kehittävän arvioinnin otetta. Arvioinnissa koottiin moninäkökulmainen aineisto, joka koostui toimintaan osallistuneiden osapuolten haastatteluista, organisaatioissa toteutetuista kehittämispajoista, palveluntuottajien täyttämästä sähköisestä päiväkirjasta, organisaatioiden henkilöstölle suunnatusta kyselystä sekä organisaatiokohtaisista henkilöstö- ja sairauspoissaolorekistereistä. Laadullisen aineiston analyysissa hyödynnettiin interventioiden suunnittelun ja arvioinnin työkalua. Määrällisen aineiston analyysi tuotettiin deskriptiivisenä kuvauksena sairauspoissaolojen kehittymisestä organisaatioittain. TyHy-SIB -hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Tulosperusteisen investoinnin arvioinnin mittariksi oli valittu sairauspoissaolojen vähentyminen 2,1 päivällä seurantajaksojen aikana. Mittarin valinta siirsi hankkeen fokuksen työhyvinvoinnin kehittämisestä sairauspoissaolojen vähentämiseen, ja vaikutti täten hankkeen toteutukseen. Sairauspoissaolot vaihtelivat paljon kaikissa organisaatioissa hankkeen aikana. Vaikutukset sairauspoissaoloihin jäivät tässä hankkeessa vaatimattomiksi, ja osallistuvien organisaatioiden tulosperusteiset maksut jäivät vähäisiksi. Hankkeen osapuolet kuvasivat useita työhyvinvointia tukevia vaikutuksia, ja organisaatioiden johdon ja esimiesten kokemukset hankkeesta olivat myönteisiä. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet olivat odotettua vähäisemmät. Erityisesti työkykyjohtamisen kehittämisessä oli päästy kaikissa organisaatioissa eteenpäin. Lisäksi koettiin, että organisaatio oli saanut hankkeesta enemmän hyötyä kuin mitä ne olivat siihen taloudellisesti panostaneet. Tässä arvioinnissa saatua tietoa voidaan hyödyntää muiden tulosperusteisten rahoitussopimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeiden arviointiasetelmissa tulisi määritellä mitä, miten ja missä vaiheessa kannattaa arvioida sekä millaista joustavuutta arvioinnin aikana tarvitaan. Kokosimme arvioinnin tulosten perusteella suosituksia vastaavanlaisten hankkeiden eri osapuolille. Suosittelemme panostamista kohderyhmien tarpeista lähtevään toimintaan, mittareiden valintaan, yhteistoimintaan sekä hankeprosessin jatkuvaan seurantaan ja arviointiin

A systematic review of predictors of noise induced hearing loss

This systematic review of predictors of noise-induced hearing loss found 12 studies that followed hearing loss of workers exposed to noise over time. Older workers had a higher rate of hearing loss than younger workers with a similar level and duration of exposure. It was not clear if this effect could be fully attributed to the noise exposure. Also previous noise exposure led to a higher rate of hearing loss compared to no previous exposure. For other factors the evidence was inconsistent. At the moment, it is not possible to predict noise-induced hearing loss based on individual characteristics

Association of rotating shift work schedules and the use of prescribed sleep medication: A prospective cohort study

We examined whether working rotating shifts, with or without night work, is associated with the purchase of prescribed sleep medication, and whether the association is dependent on age. Data were obtained from a longitudinal cohort study of Finnish public sector employees who responded to questions on work schedule and background characteristics in 2000, 2004 and 2008. The data were linked to national register data on redeemed prescriptions of hypnotic and sedative medications, with up to 11 years of follow-up. Age stratified Cox proportional hazard regression models were computed to examine incident use of medication comparing two groups of rotating shift workers (those working shifts that included night shifts and those whose schedules did not include night shifts) with day workers who worked in a similar range of occupations. Shift work with night shifts was associated with increased use of sleep medication in all age groups, after adjustments for sex, occupational status, marital status, alcohol consumption, smoking and physical activity levels (hazard ratio [HR], [95% confidence interval, CI] 1.14 [1.01-1.28] for age group = 50 years). Shift work without nights was associated with medication use in the two older age groups (HR [95% CI] 1.14 [1.01-1.29] and 1.17 [1.05-1.31] for age groups 40-49 years and >50 years, respectively). These findings suggest that circadian disruption and older age puts rotating shift workers, and especially those who work nights, at increased risk of developing clinically significant levels of sleep problems

Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko : Tutkimushankkeen loppuraportti

Viisikko-tutkimus piirtää tarkan kuvan kognitiivisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä, erityisesti terveydenhuoltoalalla sekä eri alojen asiantuntija- ja toimistotyössä. Tulokset kuvaavat aivotyön arkea eli niitä erilaisia perusvaatimuksia, tehtävävaatimuksia ja olosuhteita, joita tiedolla työskentelyyn liittyy. Tulokset kertovat myös kognitiivisen kuormituksen merkityksestä työn tuottavuudelle, uupumukselle ja stressille. Uuden tiedon pohjalta työsuojelutoimijat, työterveyshuollon ammattilaiset ja työelämän asiantuntijat voivat perustella työpaikoilla, miksi kognitiivista kuormitusta on syytä hallita. Kuormituksen lähteet ovat moninaisia ja niitä on syytä selvittää työpaikkatasolla ja eri työrooleissa ja tehtävissä toimivien keskuudessa. Työn erilaiset vaatimukset vaativat erilaisia ratkaisuja, jotta aivotyö olisi sujuvaa ja sopivan kuormittavaa

Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa työaikojen kuormittavuuden arvioimiseksi jaksotyössä. Selvitimme työaikojen piirteiden ja vuorosuunnitteluun liittyvien toimintamallien vaikutuksia työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työelämään osallistumiseen. Yhdistimme yli 150 000 työntekijän päivittäiset työaika-, sairauspoissaolo- ja tapaturmatiedot Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimukseen vuosilta 2000-2017. Hankkeen tulokset perustuivat neljään poikkileikkaustutkimukseen, viiteen pitkittäistutkimukseen ja kahteen tapaus-ristikkäistutkimukseen. Teimme myös kaksi interventiotutkimusta, joista toiseen liittyi laadullinen osuus. Tulosten mukaan erityisesti lyhyet työvuorovälit (alle 11 tuntia), työajan kiireellisyys, ilta- ja yötyö, peräkkäiset yövuorot, pitkä kokonaistyöaika ja viikonlopputyö vaikuttivat työhyvinvointiin, työturvallisuuteen tai työelämään osallistumiseen. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu vähensi sairauspoissaoloja ja paransi työn ja muun elämän yhteensovittamista. Ikä, sukupuoli ja koettu työkyky muokkasivat jonkin verran työaikojen vaikutuksia työn kuormittavuuteen

SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla : interventiotutkimuksen loppuraportti

Nykypäivän ja tulevaisuuden työssä aivot ovat kovilla. Monessa tehtävässä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia uutta. Tiedolla työskentelyn ja ajatustyön tehtävät ja olosuhteet voivat kuormittaa. Tutkimukset osoittavat, että työn kognitiivisilla kuormitustekijöillä kuten häiriöillä, keskeytyksillä ja tietotulvalla on yhteyksiä työssä suoriutumiseen, työturvallisuuteen sekä työn terveysvaikutuksiin. Siksi on tärkeää vähentää työolosuhteisiin liittyvää kuormitusta myös aivotyössä. SujuKE-interventiotutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä. Tulokset osoittavat, että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn arjessa on merkitystä. Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana prosessina