Liikuttavat oppimisympäristöt päiväkodissa:esiopetusikäisten kokemuksia

Tiivistelmä. Monipuolinen liikkuminen ja riittävä fyysinen aktiivisuus ovat välttämättömiä alle kouluikäisen lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Fyysisessä aktiivisuudessa on merkittäviä eroja lasten välillä. Viidennes lapsista ei saavuta varhaiskasvatuksella tavoitteeksi asetettua kahden tunnin fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuspäivän aikana. Esiopetus on merkittävässä asemassa lasten päivittäisen liikunnan mahdollistajana ja liikunnallisen elämäntavan rakentajana. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaolosuhteilla on yhteys myös päiväkodissa olevien lasten motoristen taitojen kehitykseen. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään lasten kokemuksia esiopetuksen ja sitä täydentävän varhaiskasvatuksen liikuntaympäristöistä. Lasten kokemusten kuuleminen ja siitä saadun tiedon hyödyntäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisessä on tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikouluikäisten lasten kokemuksia esiopetuspäivän aikana tapahtuvasta liikunnasta sekä liikunnan mahdollistavista oppimisympäristöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia liikuntaleikkejä lapset esiopetuspäivän aikana leikkivät ja millaisissa fyysisissä ympäristöissä lapset liikkuvat. Tutkimuksella pyritään vahvistamaan liikuntaa tukevien oppimisympäristöjen kehittämistä varhaiskasvatuksessa, sekä kuulla lasten kokemuksia heitä koskevissa asioissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa. Aineisto koostuu 11 esikouluikäisen lapsen parihaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Haastateltavia esikoululaisia oli yhteensä 23. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin ja haastattelun tukena käytettiin kuvia. Haastatteluaineisto kerättiin syksyllä 2022 kahdessa erilaisessa ympäristössä sijaitsevassa päiväkodissa lasten esikoulupäivän aikana. Haastatteluaineiston analyysi tehtiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten omiin kokemuksiin perustuen lapset liikkuvat esiopetuksessa monipuolisissa ympäristöissä. Liikunta on motoristen perustaitojen kehittymisen näkökulmasta monipuolisinta päiväkodin omassa liikuntasalissa. Myös aikuisen suunnittelema ja ohjaama liikunta painottuu liikuntasalissa tapahtuvaan liikuntaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapset ovat fyysisesti aktiivisia päiväkodin omalla piha-alueella omaehtoisen leikin aikana. Liikuntaan innostavat telineet ja välineet lisäävät fyysistä aktiivisuutta. Esiopetuksessa lapsille tärkeitä oppimisympäristöjä ovat myös päiväkodin luonnonvaraiset ja rakennetut lähiympäristöt. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa

Sodankylän maankäytön kehityskuva:”Sodankylä - Elokylä”: kuntasuunnittelun kurssi ja erikoiskurssi 2015

Sisällys Emilia Rönkkö: Johdanto Noora Kela: Kurssin kuvaus OSA I: Analyysejä Sodankylästä Esko Härkönen: Sodankylän kehityshistoriallinen analyysi Marika Miettinen: Sodankylän rakennettu kulttuuriympäristö ja sen huomioiminen kaavoituksessa Pasi Haapakorva: Työpaikat ja asuminen YKR-seuranta-aineistosta OSA II: Sodankyläläiset tiedontuottajina Aleksi Nivala: Kokemuskävelymenetelmä Sodankylän kehittämisessä Joonas Nieminen & Essi Oikarinen: Sodankylän keskustaajaman liikenneverkoston nykytila – teemana pyöräiltävyys ja käveltävyys Juuso Kallinki: Sodankylän asukaskysely OSA III: Terveyttä edistävä rakennettu ympäristö Olli Rönkä: Sodankylän alueellinen terveys: yhteenveto ja analyysi tilastoista sekä pohdinta liittymäpinnoista elinympäristöön Matti Konttinen: Harvaan asuttujen alueiden kilpailukyky tekijät Tuulimaria Luukkonen: Katsaus terveyttä edistävän rakennetun ympäristön suunnitteluohjeisiin ja suosituksiin (kansainvälisiä esimerkkejä) OSA IV: Sodankylän maankäytön kehityskuva 2040 TRIM-työkalu Strategiateksti ja suunnitelmaplanssi

Balloons to talk about:exploring conversational potential of an art intervention

Abstract Relational approaches to urban development have gained ground in academic literature, highlighting diverse perspectives, such as experience, participation, aesthetics, performativity and affection. However, these practices neglect conversation as a connection between local everyday life and urban development. We argue that as art generally provokes discussion, material art acquires potential to question urban development and thus, act as a conversation mediator in public space. To test the hypothesis, we organised an explorative action research study: a data art installation within the annual ‘Oulu Night of the Arts’ in August 2017. The installation illustrated spatiotemporal analysis of everyday life in Åström Park, Oulu, Northern Finland. The art intervention succeeded in engaging diverse social groups online and on-site, although it proved challenging to evoke focused conversations. The induced discussions bore relevance to everyday realities in the locality. If public discourse on urban environment concentrates solely on municipal urban planning projects and visible new constructions, we risk creating a misconception of them being superior to mundane everyday life. The study suggests that even tentative information without specific objectives, when presented in a public data installation, could prove valuable for urban development discourse

Haapaveden maankäytön kehityskuva 2050:voimaa vehreydestä: kuntasuunnittelun kurssi ja erikoiskurssi 2017

Sisällys Leena Soudunsaari & Sonja Immonen: Johdanto 1 Analyysejä Haapaveden historiasta ja nykytilasta Kristel Tagel: Kehityshistoriallinen katsaus Hanna Jokela: Haapaveden kaavoituksen vaiheet Antti Kumpula: Haapaveden asukaskysely 2017 Laura Backman: Haapaveden yhdyskuntarakenne (YKR) Katja Palosaari: Haapaveden rakennushistoriallinen perintö Topias Yli-Vakkuri: Haapaveden keskustan nykytila — koulumatkojen pyöräiltävyys ja käveltävyys 2 Terve ja hyvinvoiva Haapavesi Mirva Korhonen: Kulttuuri ja sosiaalinen hyvinvointi Haapavedellä Julia Jokelin: Energia ja ekologisuus hyvinvoinnin perustana Mari Lahti: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Laura Rontu: Haapaveden luonto hyvinvoinnin resurssina Suvi Jänkälä: Maalaisurbaanin maankäytönsuunnittelun lähtökohtia ja konsepteja Milla Mikkola: Haapaveden elinkeinot ja taloudellinen hyvinvointi 3 Haapaveden maankäytön kehityskuva 2050 Jenni Ervasti, Sonja Immonen, Hanna Jokela, Suvi Jänkälä, Jonna Kallinen, Mirva Korhonen, Antti Kumpula, Milla Mikkola, Laura Rontu, Juho Sippala, Kristel Tagel & Topias Yli-Vakkuri Haapavesi vuonna 2017 — nykytilanteen analyysi Vaihtoehtoiset skenaariot Synteesisuunnitelma: Voimaa vehreydestä Liitteet Asukaskysely Suunnitelmaplanssi