“There is a lot to practice”:a nexus analytical study on promoting multiliteracy in health education

Abstract Children and young people need new competences to seek and evaluate information in the changing multimodal information environment, and teachers do, too, as they have a key role in guiding young people in this task. In health education, these competencies are particularly important because information can be complex and changing, and also because it can have critical consequences. This thesis addresses the challenges of promoting students’ information seeking and evaluation from the perspective of multiliteracy in health education. It scrutinizes a sociocultural approach to multiliteracy, teachers’ informational authority roles and identities, and nexus analysis as a theoretical–methodological perspective. The results of Studies 1, 2, and 3 are reported in three empirical articles. Article I focused on examining teachers’ informational authority roles while students worked in groups on information-seeking and evaluation tasks. Article II analyzed health education teachers’ reflections of their teacher identities and Article III explored teachers’ contributions to students’ multiliteracy learning. The results of the research reveal a multifaceted phenomenon with dimensions of, first, the complexity of modern health communication and online media environments; second, the choice of credible information sources with multimodal and different types of content; and third, teachers’ roles as information facilitators, sources, and guides. The results of this research highlight that while teachers may know what multiliteracy means as a concept, how it can be promoted in all subjects is limited by various factors. The digital world with social media is an integral part of modern human life. The key question, then, is not whether the internet is being used to seek information, but how best to scaffold students to operate there, make rational use of it, and seek credible information. Promoting these practices in subject content, such as health education, would deepen students’ understanding of the thematic evaluation criteria, and facilitate the comprehension of texts. The research is topical in Finland, especially because multiliteracy is at the core of the recently published National Literacy Strategy 2030. Making Finland the most literate country in the world by 2030 will require extensive efforts, thorough and long-term support for teachers, and appropriate resources.Tiivistelmä Nykypäivän multimodaalisissa tietoympäristöissä lapset ja nuoret tarvitsevat uudenlaisia tiedonhankinnan ja arvioinnin taitoja, joiden avulla he oppivat tulkitsemaan ja hyödyntämään monipuolisia ja vuorovaikutteisia sisältöjä. Ohjatessaan nuoria tässä tehtävässä myös opettajat ovat uusien vaatimusten edessä. Tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot ovat erityisen tärkeitä terveystiedossa, koska terveyteen liittyvä tieto voi olla vaikeaselkoista ja muuttuvaa, ja puutteelliset taidot voivat aiheuttaa jopa terveydellistä vaaraa. Tässä artikkeliväitöskirjassa käsitellään oppijoiden tiedonhankinnan ja arvioinnin edistämisen haasteita monilukutaidon näkökulmasta terveystiedon opetuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan monilukutaitoa sosiokulttuurisena ilmiönä, opettajan tiedollisia auktoriteettirooleja ja identiteettiä neksusanalyyttisesta näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat esiin monitahoisen ilmiön. Sen ulottuvuuksina ovat nykyaikaisen terveysviestinnän ja verkkoympäristöjen monimutkaisuus, multimodaalisten ja erimuotoista tekstiä sisältävien tiedonlähteiden valintaprosessit sekä opettajien roolit tiedon välittäjinä, lähteinä ja valinnan ohjaajina. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajat tietävät mitä monilukutaidon käsitteellä tarkoitetaan, mutta se, miten sitä voidaan eri oppiaineissa edistää, on haastavampi kysymys. Opettajat kantavat huolta oppijoiden luku- ja kirjoitustaidon heikkenemisestä. On tärkeää huomata, että niiden opettaminen edistää monilukutaitoa, mutta myös päinvastoin. Ne ovat osa samaa merkityksenmuodostusilmiötä ja kehittyvät rinnakkain. Digitaalinen maailma ja sosiaalinen media ovat olennainen osa meidän kaikkien elämää. Tämän vuoksi on välttämätöntä opettaa koulussa erilaisten tietoympäristöjen järkevää hyödyntämistä ja kehittää oppijoiden tiedonhankinnan, arvioinnin ja tuottamisen prosesseja. Näiden käytäntöjen edistäminen oppiaineiden sisältötiedossa, esimerkiksi terveystiedossa, syventäisi oppijoiden ymmärrystä temaattisista arviointikriteereistä ja helpottaisi tekstien ymmärtämistä. Tutkimus on Suomessa ajankohtainen, erityisesti koska monilukutaito on äskettäin julkaistun Kansallisen Lukutaitostrategian ytimessä. Suomen tekeminen maailman lukutaitoisimmaksi maaksi vuoteen 2030 mennessä vaatii laajaa panostusta, perusteellista ja pitkäjänteistä tukea opettajille sekä asianmukaisia resursseja

Verkkojulkaisemisen pedagogiikkaa peruskoulun alaluokilla:neljäsluokkalaisten käsityksiä digitaalisesta sisällöntuotannosta, julkaisemisesta ja osallisuudesta

Internet on osa tämän päivän lasten ja nuorten arkea. Koulussa ja vapaa-ajalla tuotetaan multimodaalisia tekstejä, joiden julkaiseminen avoimessa mediassa on yhä tavanomaisempaa. Digitaalisten videoiden ja tarinoiden julkaisemiseen liittyvä verkkonäkyvyys, pysyvyys ja jaettavuus ovat luoneet tarpeen median sääntöjen, julkaisemisen lainalaisuuksien ja uusien lukutaitojen oppimiselle ja opettamiselle, jotta julkaisutoiminnan negatiivisilta seurauksilta voitaisiin välttyä. Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun neljännen luokan oppilaiden käsityksiä digitaalisesta sisällöntuotannosta oppimismenetelmänä ja koulutöiden julkaisemisesta internetin avoimissa palveluissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten neljäsluokkalaiset ymmärtävät oman roolinsa ja vastuunsa osana sosiaalista verkkoyhteisöä. Tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat alakouluikäisten halukkuuteen tuottaa ja julkaista digitaalista sisältöä koulukontekstissa sekä sitä, miten oppilaiden monilukutaitoisuus näyttäytyy sosiaalisen median käyttötavoissa ja -tottumuksissa. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kahden koulun oppilaita, jotka ovat kouluissaan osallistuneet videotuotantoprojekteihin ja osin julkaisseet digitaalista sisältöä internetissä. Aineistoa on täydennetty havainnoimalla oppilaiden videoprojektityöskentelyä ja opettajajohtoista mediakasvatuskeskustelua, jota hyödynnettiin ensisijaisesti haastattelurungon laadinnassa. Tutkimusnäkökulmaa on syvennetty kuvallisen sisällöntuotannon koulutustilaisuuksiin ja Hämeenlinnassa keväällä 2013 pidettyyn Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssiin osallistumalla sekä Future School Research Centerin tutkijoiden kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin QSR NVivo -ohjelmaa käyttäen. Sisällönanalyysilla jäsennettiin tekstin merkityksiä ja selkeytettiin tutkimusaineistoa, jotta tutkittavaa ilmiötä kuvaavat keskeiset ydinkategoriat voitiin erotella johtopäätösten tekoa varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaalinen sisällöntuotanto on oppilaiden näkökulmasta innoittava työtapa, joka mahdollistaa luovuuden ja yhteisöllisen oppimisen. Se edistää 2000-luvun taitojen ja uusien lukutaitojen oppimista sekä teknologiataitojen kehittymistä. Oppilaat kokevat koulutöidensä julkaisemisen positiivisena asiana, koska sillä tavoin he saavat koulutöilleen näkyvyyttä, ne ovat helposti saatavilla ja edelleen jaettavissa. Toisaalta he tiedostavat yksityisyyden säilyttämisen ja yhteisten pelisääntöjen, kuten tekijänoikeuksien ja internetin käyttäytymissääntöjen, oppimisen tärkeyden. Tämän tutkimuksen mukaan neljännen luokan oppilaat tietävät internetissä toimiessaan vastuunsa, mutta he eivät miellä itseään verkossa toimiessaan vaikuttajiksi eivätkä koe olevansa mukana osallisuuden kulttuurissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitaalinen sisällöntuotanto sopii osaksi koulupäivää ja opetusta, koska työskentely on mielekästä ja oppimiseen haastavaa. Sen avulla voidaan opettaa eri aineiden oppisisältöjä ja hyödyntää tutkivan, ymmärtävän ja yhteisöllisen oppimisen menetelmiä. Julkaisemislähtöinen videotuotanto mahdollistaa tuotoksille aikaisempaa laajemman näkyvyyden, joten oppilaat paneutuvat työskentelyyn todennäköisesti aikaisempaa enemmän varmistuen siten tuotoksen julkaisukelpoisuudesta. Julkaiseminen koulukontekstissa on valvottua ja ohjattua, jolloin lapset oppivat harkitsemaan, millainen sisältö on asiallista ja millä tavoin verkossa voi muiden kanssa kommunikoida

Ask your mother!:teachers’ informational authority roles in information-seeking and evaluation tasks in health education lessons

Abstract This paper contributes to the pedagogical discussion on how to promote critical thinking among adolescents in modern media environments. It argues that teachers play an essential role in guiding students’ assessment of and decision between credible information sources. The study was carried out among eighth-grade health education teachers and students in a secondary school in Finland. Nexus analysis was used as a theoretical lens with which to analyze lesson observation data and teacher interviews. The findings indicate that teachers moved fluently between the informational authority roles of a cognitive authority and a trustee. Moments of perplexity in which teachers were not able to act in these informational authority roles created tension in the classroom; however, they also promoted diversified learning

Health education teachers’ contributions to students’ multiliteracy learning

Abstract This article describes how Finnish health education teachers reflect on their views of multiliteracy and the instructional practices they used to implement it. Narrative interviews were conducted among eight junior high school and high school teachers. Nexus analysis was used to guide the analysis on the teachers’ views and practices. The results indicate that the study participants considered the promotion of multiliteracy to be part of their work as a health education teacher and they implemented multiliteracy instruction in diverse ways, such as assigning information-seeking and production tasks, or by creating role-playing games. However, the study revealed tensions between need-based literacy teaching and curriculum-steered multiliteracy promotion as well as common and novel teaching practices. At its best, reflecting on these tensions can serve as a steppingstone toward professional change and development

Health education teachers’ historical bodies:constructing teacher identity and teaching information evaluation

Abstract Purpose: This article describes how Finnish health education teachers verbalise and construct their teacher identity based on their lifestyle, subject area and relationships with their students. Design/methodology/approach: Narrative interviews were conducted amongst eight secondary and upper secondary school teachers. The nexus analysis was used to analyse teachers’ methods of teaching students information-seeking, evaluation and critical thinking skills. Findings: The teachers’ historical bodies — their skills, interests, information-seeking habits and familiar sources — impacted the chosen teaching methods. The results indicate that teacher identity is constructed along different paths and is constantly performed and transformed in the classroom through interactions with students. Originality/value: The study illustrates the reconstruction of teacher identity through interaction in interviews. Teachers act as role models, information gatekeepers and trustees who guide students to choose credible health information sources

Finnish adolescents’ selection and assessment of health information sources

Abstract Introduction: It is challenging for young people to determine who or what information sources they can trust in health issues. This study examines adolescents’ understanding of health, health information needs and credible health information sources and discusses the ways some information sources can be regarded as adolescents’ cognitive authorities in health matters. Methods: Thirty-seven Finnish secondary school students from fourteen to sixteen years were interviewed during a school health education project. Analysis: The data were transcribed verbatim and analysed qualitatively through open, axial and selective coding. Findings. Two broad categories of young people’s understanding of health and well-being were identified: a narrow disease-oriented view and a wider view including aspects of mental and social well-being. These views were connected with recognised health information needs, preferred health information sources and credibility evaluation. Conclusions: The interviewed young people found family members and health professionals to be the most credible information sources in health problems. Thus, they can be regarded as adolescents’ cognitive authorities who are likely to influence their opinions. In more general health information needs and in lifestyle issues, the range of the information sources was wider and credibility assessments were dependent on the subject

DNA glycosylase Neil3 regulates vascular smooth muscle cell biology during atherosclerosis development

Background and aims Atherogenesis involves a complex interaction between immune cells and lipids, processes greatly influenced by the vascular smooth muscle cell (VSMC) phenotype. The DNA glycosylase NEIL3 has previously been shown to have a role in atherogenesis, though whether this is due to its ability to repair DNA damage or to other non-canonical functions is not yet clear. Hereby, we investigate the role of NEIL3 in atherogenesis, specifically in VSMC phenotypic modulation, which is critical in plaque formation and stability. Methods Chow diet-fed atherosclerosis-prone Apoe−/− mice deficient in Neil3, and NEIL3-abrogated human primary aortic VSMCs were characterized by qPCR, and immunohistochemical and enzymatic-based assays; moreover, single-cell RNA sequencing, mRNA sequencing, and proteomics were used to map the molecular effects of Neil3/NEIL3 deficiency in the aortic VSMC phenotype. Furthermore, BrdU-based proliferation assays and Western blot were performed to elucidate the involvement of the Akt signaling pathway in the transdifferentiation of aortic VSMCs lacking Neil3/NEIL3. Results We show that Neil3 deficiency increases atherosclerotic plaque development without affecting systemic lipids. This observation was associated with a shift in VSMC phenotype towards a proliferating, lipid-accumulating and secretory macrophage-like cell phenotype, without changes in DNA damage. VSMC transdifferentiation in Neil3-deficient mice encompassed increased activity of the Akt signaling pathway, supported by cell experiments showing Akt-dependent proliferation in NEIL3-abrogated human primary aortic VSMCs. Conclusions Our findings show that Neil3 deficiency promotes atherosclerosis development through non-canonical mechanisms affecting VSMC phenotype involving activation of the Akt signaling pathway