Combining liquidity usage and interest rates on overnight loans: an oversight indicator

This study utilises payment system data to analyse market participants’ liquidity usage and to trace interest rates paid on overnight loans. Our aim is to examine how liquidity usage has changed during the years 2006–2/2011 and to combine this information with data on overnight lending rates between market participants. It turns out that the Furfine algorithm used in the analysis produces overnight interest rates that correlate very closely with the EONIA curve. Based on Finnish payment system data, we identify four separate time periods: normal, start of turmoil, acute crisis and stabilizing period. The results show that, during the acute crisis period, TARGET2 participants holding an account with the Bank of Finland paid, on average, lower overnight interest rates than other banks in the euro area. However, the results reveal there has been some lack of confidence between Finnish participants since the onset of the financial crisis. A new indicator – the Grid – which we present here shows this very clearly. We suggest that this new indicator could be a highly useful tool for overseers in supporting financial stability analysis.liquidity; interest rates; overnight loans; payment systems; indicators

Finnish wood harvesting contractors' risks in Russia

201

Model for international trade of sawnwood using machine learning models

The study tests the potential of machine learning models to analyse and forecast global bilateral trade flows of soft sawnwood by countries. The empirical trade flow data including annual import and export quantities and prices of soft sawnwood from 2000 to 2014 is obtained from FAOStat. We compare forecasting results from three methods, which can be classified as machine learning models: support vector machines (SVM), Neural networks and Random forests that is an ensemble of decision trees. The significant changes in the global sawnwood markets in the North America, Asia and Western Europe after the financial and economic crises of 2008-2009 raise the question to update the modelling of trade flows. The information on the global trade flow developments are important for decision makers involved in strategic planning and forecasting at the European Union-, national- or industry level. The aim of this study is to test methods previously quite rarely applied in the forest sector market modelling, but which could be helpful for analysts to visualize and examine a large amount of bilateral trade data to have a view on ongoing changes and to assess next years’ developments. The results also support the Finnish Forest Sector Outlook Studies, which are published biannually by the Natural Resources Institute Finland (Luke). As an example we present empirical results for Finland and for some of its main competitor countries and export destinations.201

Metsähakkeen toimitus energiantuotantolaitokselle - toimintatavat ja arvon syntyminen

Raportissa selvitetään energiapuun hankinnan toimintamalleja, toiminnan ongelmia ja arvon syntymistä energiapuun arvoverkossa. Tutkimus tehtiin haastattelemalla yrityksiä, jotka toimittavat energiapuuta sellaisille energiantuontantolaitoksille, joilla ei ole toiminnallista yhteyttä suuriin metsäteollisuusyrityksiin. Energiapuun toimittajayrityksissä on sekä suurempia että hyvin pieniä, yrittäjän lähes yksin pyörittämiä yrityksiä. Yritykset työllistivät vakituisesti keskimäärin reilut neljä ja tyypillisimmillään kaksi henkilöä. Yritysten päätoimiala vaikutti ratkaisevasti toimintamalleihin ja toimintamallit poikkesivat suuresti toisistaan. Osa yrityksistä on keskittynyt toimittamaan toimittamaan yhtä jaetta yhteen toimituspisteeseen ja osa toimittaa monenlaisia jakeita eri toimituspaikkoihin, esimerkiksi pienpuuta tievarteen, haketta suoraan kattilaan ja hakkuutähteitä omaan terminaaliin. Myös yritysten valitsema arvoverkkosijoittuminen, yritysten tarjoamat palvelut, tai tuotteet erosivat merkittävästi toisistaan. Osa yrityksistä tarjosi vain haketusta, osa toimitti valmista polttoainetta suoraan kattilaan. Useimmiten yritysten energiapuutoiminnan liikevaihto muodostui kuitenkin eri toimintojen yhdistelmästä. Arvoketjuja kyettiin tunnistamaan useita, jotka pääpiirteiltään vastasivat aiemmin tunnettuja. Kuitenkin muutama poikkesi aiemmin esitetyistä. Tällainen oli esimerkiksi toimittajayrityksen koordinoima hankintaketju, jossa koordinoiva yritys ei tehnyt itse yhtään työvaihetta. Toimintamalli onnistui tulosten perusteella tuottamaan varsin hyvän arvonlisän. Kokonaisketjun arvonlisästä jää pääsääntöisesti suurin osa energiantuotantolaitoksille. Toimittajayrityksille, jotka menestyivät hyvin arvonlisän tuottamisessa, oli tyypillistä, että ainakin pieni osa työvaiheesta teetettiin ulkopuolisella. Ongelmiksi yritysten toiminnassa osoittautui puute osaavasta työvoimasta sekä hakkuussa, haketuksessa että kuljetuksessa. Myös leimikon suunnittelussa koettiin olevan puutteita. Vaikka yhteistyö muiden yritysten kanssa on sinänsä sujunut, nousivat siinä ongelmina esiin hakkeen laatu, sen epäpuhtaudet ja kasojen sijoittaminen. Tutkimus osoitti, että luottamuksellisen vuorovaikutuksen merkitys laadulle on suuri. Haasteiksi ketjun toiminnassa nostettiin esiin myös painomittauksen mukanaan tuomat ongelmat. Lisäksi julkisen vallan lyhytnäköinen heilahteleva energiapolitiikka vaikeuttaa alalle tehtäviä investointeja ja toimintaa. Koulutus, esimerkiksi varastopaikkojen valinnassa samoin kuin tiestön kunnon parantaminen voisivat lisätä ja ketjujen tehokkuutta. Yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena nousi esiin myös yritysten asiakassuhteiden ylläpito. Luonnollisestikin koko ketjun laatua ylläpitävän hinnoittelujärjestelmän kehittäminen on yksi tärkeimmista kehittämisen kohteista.201

Luonnon virkistyskäytön tulevaisuus : asiantuntijatyöpajojen näkemyksiä

Virkistyskäytön tulevaisuuden hahmottaminen on tarpeellista kaikille luonnonvara-alalla, metsätaloudessa, maankäytön suunnittelussa sekä virkistys- ja liikuntapalvelujen toimialoilla työskenteleville. Kaikkien näiden toimet vaikuttavat siihen, miten paljon, missä ja milloin kansalaisille on tulevaisuudessa tarjolla virkistysmahdollisuuksia luonnossa. Virkistyskäytön tulevaisuuden tutkimuksen yksi lähestymistapa on koota yhteen asiantuntijatietoa, arvioita ja ymmärrystä tulevaisuustyöpajojen avulla. Työpajojen keskeinen tavoite on tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskustelu ja vuorovaikutus. Virkistyskäytön tulevaisuustyöpajojen tarkoitus oli kartoittaa asiantuntijoiden käsityksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat virkistyskäytön tulevaisuuteen sekä miten muutokset näkyvät eri alojen edustajien omassa toimintaympäristössä. Erityisenä tavoitteena näissä työpajoissa oli koota asiantuntijoilta virkistyskäyttöön liittyviä tietotarpeita, joiden tunnistaminen ohjaa tulevaisuuden tutkimusta. Lisäksi tavoitteena oli löytää ne keskeiset tuotteet, joita voitaisiin tarjota asiakkaille helposti saavutettavissa ja käytettävissä olevana tietopalveluna. Virkistyskäytön tulevaisuustyöpajoja toteutettiin kolme, Vantaalla ja Rovaniemellä keväällä 2015 sekä Joensuussa syksyllä 2015. Työpajoihin osallistui 39 virkistyspalvelu- ja liikunta-alan, matkailun, maankäytön suunnittelun ja metsäsuunnittelun asiantuntijaa ja tutkijaa sekä neljä työpajojen järjestää, yhteensä 43 henkilöä. Työpajojen tulevaisuustyöskentelyn tuloksena syntyi kymmenen näkemystä virkistyskäytön tulevaisuudesta sekä laaja joukko asiantuntijoiden tunnistamia virkistyskäytön tulevaisuuteen vaikuttavia teemoja. Varsin yksimielisiä oltiin väestöä koskevista muutoksista kuten ikääntyvien osuuden kasvusta väestössä ja maahanmuuttajien määrän ja vaikutuksen lisääntymisestä, ja näiden muutosten vaikutuksesta myös virkistyskäytön toimialalla. Vapaa-ajan ja työn jaksottumisen nykyisestä poikkeavilla tavoilla nähtiin lisääntyvän, kun etätyöskentely sekä uudet tavat tehdä työtä lisääntyvät ja muuttavat ulkoilukäyttäytymistä. Terveyserot ja monet muut hyvinvoinnin osa-alueet kuten asumisolosuhteet (osalla monipaikkainen asuminen, asumisen tiivistyminen ja kaupungistuminen) näyttäisivät polarisoituvan eri väestöryhmien välillä, millä on vaikutusta virkistyskäytön kentässä. Yhdeksi keskeiseksi muutostekijäksi tunnistettiin teknologiset muutokset ja digitalisoitumisen vahvistuminen ulkoiluvälineissä ja virkistyspalveluissa. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteiset työpajat tuottivat laajan joukon näkemyksiä ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan toimiala on menossa. Osa ennakoiduista muutoksista on jo ”ilmassa” ja osittain jo tapahtumassa. Pienten muutosten ennakoidaan muuttuvan valtavirraksi tai ainakin vahvistuvan merkittävästi. Täysin uusiakin asioita ennakoidaan tapahtuvaksi, osa niistä hyvin positiivisia, osa uhkaavia ja ei-toivottuja. Työpajatyöskentelyn hyöty on siinä, että se tarjoaa mahdollisuuden luovaan keskusteluun ja omien ajatusten ja havaintojen tarkasteluun yhteisöllisesti.201

The effect of winter weather on timber truck tare weights

In wintertime, the payload capacity of a timber truck is reduced by snow that accumulates on the structures of the truck. The aim of this study was to quantify the potential payload loss due to snow and winter accessories and to predict the loss with weather variables. Tare weights of eight timber trucks were collected at mill receptions in Finland over a one-year period. Monthly and annual loss of potential payload was estimated using the tare measurements in summer months as a reference. Each load was also connected with weather data at the location and time of delivery and payload loss explained by the weather data with the aid of regression models. The maximum loss of payload varied between 1560 kg and 3100 kg. On a monthly basis, the highest losses occurred in January, when the median values varied between 760 kg and 2180 kg. Over the year, the payload loss ranged between the trucks from 0.5% to 1.5% (from 1.9% and 5.1% in January) of the total number of loads in the study. Payload loss was found to increase with decreasing temperature, increasing relative humidity and increasing precipitation. Although the average payload loss was not very high, the biggest losses occur just during the season of highest capacity utilization. Big differences were also found in the tare weights between the trucks. The results of the study give incentive to develop truck and trailer structures that reduce the adherence of snow.202

Sopeutumisen tila 2017 : Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Suomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Tämä raportti on ensimmäinen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan politiikkasektoreita kokonaisvaltaisesti tarkasteleva katsaus (lukuunottamatta vesitaloutta), joka kokoaa alan monipuoliset tutkimukset ja tekee niiden tuottamaan ymmärrykseen nojaten päätelmät maa-, metsä-, riista-, kala- ja porotalouden kohtaamista haasteista ilmaston muuttuessa sekä haitallisten vaikutusten ajoittumisesta, pysyvyydestä ja alueellisesta jakautumisesta huomioiden näytön vahvuuden. Toimialoittain tärkeimpien sopeuttamistarpeiden tunnistamisessa on huomioitu niin luonnon kuin yhteiskunnan sopeutumispotentiaalia. Kaikki nämä tarkastelut huomioivan, Luken asiantuntijoiden tekemän haavoittuvuusanalyysin myötä on tunnistettu sopeutumisen kannalta kriittisimmät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit luonnonvaraelinkeinoille. Lisäksi haastattelimme toimialoilta noin viittäkymmentä sidosryhmäasiantuntijaa saadaksemme käsityksen siitä, miten eri luonnonvara-alojen toimijat ovat tunnistaneet sekä mahdollisesti varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin mutta myös mahdollisuuksiin. Tavoitteena oli myös tiedostaa kuinka hyvin tutkimuksen tuottama tieto on jalkautunut käytäntöön. Tutkimusryhmä päätyi seuraaviin toimialakohtaisiin toimintasuosituksiin, jotka avataan raportissa yksityiskohtaisesti. Maatalouden ilmastokestävyyttä tulee parantaa lisäämällä varautumista säävaihteluun ja ääri-ilmiöihin niin vakuutustarjontaa kehittämällä kuin viljelyn monimuotoistamisen edellytyksiä parantamalla. Maatalouden tulee ennakoiden varautua erityisesti sadannassa tapahtuviin vuoden ja kasvukauden aikaisiin muutoksiin vesitalouden hallintajärjestelmiä kehittämällä sekä syyskylvöisten viljelykasvien viljelyn laajentamisedellytyksiä parantamalla. Lisäksi kasvintuhoojien mittava kasvu tulee rajoittaa kaikin käytössä olevin keinoin. Mittavien metsätuhojen välttämiseksi kansainvälinen taimikauppa tulee välittömästi lopettaa ja yhdenpuulajin kasvattamisen sijaan suosia sekametsärakenteita. Lisäksi käytössä olevia metsänhoito-ohjeita tulee noudattaa ja panostaa tutkimukseen sekä seurantaan metsänhoidollisten korjaustoimien ajantasaistamiseksi. Puunkorjuun sujuvuuden edellyttämän alemman tieverkon hyvän kunnon ylläpidosta ei pidä tinkiä. Riistakantojen ja vieraslajien seuraaminen on avainasemassa, jotta kannoissa tapahtuviin muutoksiin osataan reagoida riittävän aikaisin. Samoin tutkimuksen ja käytännön yhteistyö ja metsästyksen säätely on säilytettävä ajantasaisena. Tutkimus, tiedon välittäminen ja tuotekehittely nousivat kalatalouden keskeisiksi toimenpiteiksi. Lisäksi istutuksista tulisi luopua, uusia kalaresursseja hyödyntää kestävästi sekä kalankasvatuksen normistoa uudistaa joustavammaksi. Poronhoitoa tulisi kehittää paikallisista lähtökohdista käsin ja liittää se tiiviimmin metsätalouden ja muun maankäytön suunnitteluun tutkimukseen tukeutuen ja kulttuuriset perinteet huomioiden. Olemme saaneet Metsätalous-osioon materiaalia ja neuvoja useilta henkilöiltä, siitä suuret kiitokset. Erityisesti haluamme mainita seuraavat: Matti Sirén (Luke), Harri Mäkinen (Luke), Sakari Sarkkola (Luke), Ari Venäläinen (IL), Matti Haapanen (Luke) ja Anneli Viherä Aarnio (Luke). Lisäksi lämpimät kiitokset kaikille tekstiä kommentoineille sekä haastatteluihin osallistuneille.201

Vihreän kasvun mahdollisuudet

Raportissa etsitään vastausta kysymykseen siitä, millaisilla poliittisilla päätöksillä (askelmerkeillä) Suomessa voidaan luoda edellytyksiä vihreälle kasvulle. Ehdotetut askelmerkit pohjautuvat katsaukseen aiemmista tutkimuksista ja selvityksistä liittyen Suomen keskeisiin kulutus- ja tuotantojärjestelmiin (ruoka, asuminen, liikkuminen ja energia) ja eräisiin vihreän talouden edelläkävijämaihin (Alankomaat, Saksa, Ruotsi, Brasilia). Lisäksi tarkastellaan erilaisia malleja, joilla systeemistä muutosta kohti vihreää taloutta voidaan tukea. Raportissa nostetaan esiin myös onnistuneita esimerkkejä vihreästä liiketoiminnasta ja vihreää kasvua edistävistä toimista. Vihreällä kasvulla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vihreässä kasvussa nähdään maailmanlaajuisesti huomattavaa potentiaalia, joka tällä hetkellä ilmenee etenkin cleantechin kysynnän nopeana kasvuna. Tulevaisuuden menestyjät ovat kilpailijoitaan materiaali- ja energiatehokkaampia, ja ne pystyvät tuottamaan joustavasti vähähiilisiin yhteiskuntiin sopivia palveluita ja tuotteita. Vihreän kasvun mahdollisuuksia on kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Vihreä kasvu voi muodostua kokonaan uudenlaisesta liiketoiminnasta ja synnyttää uusia yrityksiä, mutta mahdollisuuksia on myös perinteisessä energia- ja resurssi-intensiivisessä teollisuudessamme. Kasvun avainasemassa ovat yritykset, mutta tuotannon ohella vihreän kasvun toteutuminen vaatii muutoksia myös kulutuksessa. Valtion-, alue- ja kuntahallinto toimii mahdollistajana luoden edellytyksiä vihreälle kasvulle. Raportissa esitettiin joukko politiikkatoimia ja prosesseja, joilla Suomi voi tukea vihreää kasvua. Ehdotukset vihreän kasvun askelmerkeiksi ovat: A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla. B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten. D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä. F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana

Käyttäytymismuutosten tunnistaminen suurten maksujen järjestelmä datasta

Payment systems represent some basic infrastructure for the modern financial markets. The turnover of such systems is enormous. For instance, the Eurosystem's large-value payment system TARGET2 settles the worth of GDP of the Euro area in 3.5 operating days. Because a malfunction of these systems could paralyze society at widely and because these systems have an important role for daily monetary policy implementation, overseers and regulators are keen to ensure that they function in a sound and efficient manner. The efficient and sound operation of the system is based on several features like the system design, but most importantly the operational behaviour of the system participants i.e. the system users, the banks. Only after the recent financial turmoil, overseers and policymakers have started to be truly interested in measuring the behaviour of the banks and the efficiency of the system. This Thesis develops two methodologies to measure the behaviour of the banks in the payment system and detecting changes in the banks' behaviour. The frameworks developed in this Thesis are fundamentally based on network theory. One of them is more directly related to the network theory than the other. The performance of the frameworks is tested in this Thesis with artificial payment system data. The use of artificial data is motivated by the confidential nature of the real payment system data. The results based on this artificial data are promising, but the limitations of the artificial data can be observed in the results. The results also suggest that further research is required.Maksujärjestelmät ovat olennainen osa toimivia rahoitusmarkkinoita. Tällaisten järjestelmien liikevaihto on valtava esimerkiksi Eurojärjestelmän TARGET2 maksujärjestelmä selvittää maksuja vuotuisen euroalueen BKT:n arvon verran 3,5 päivässä. Yleisvalvojat ja viranomaiset ovat kiinnostuneita maksujärjestelmien tehokkaasta ja luotettavasta toiminnassa, koska järjestelmien toimintahäiriöt voivat lamauttaa yhteiskuntaa laaja-alaisesti ja koska maksujärjestelmät ovat tärkeitä päivittäisen rahapolitiikan toimeenpanossa. Järjestelmien luotettava ja tehokas toiminta perustuu moniin tekijöihin, mutta tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä on pankkien toiminta. Vasta viime aikoina on kiinnitetty lisääntyvää huomiota pankkien toimintaan ja tutkia, miten pankkien käyttäytymistä ja systeemin tehokkuutta voitaisiin mitata kvantitatiivisesti. Diplomityössä on kehitetty kaksi metodologiaa pankkien maksujärjestelmäkäyttäytymisen havainnointiin, joilla voidaan havaita pankkien käyttäytymisen muutoksia. Metodologiat perustuvat pohjimmiltaan verkkoteoriaan. Esitetyt menetelmät on kehitetty käyttäen aitoa maksujärjestelmädataa, mutta niitä testataan tässä työssä simuloidulla aineistolla todellisen maksuaineiston luottamuksellisuuden vuoksi. Tällä simuloidulla aineistolla saadut tulokset ovat jossain määrin lupaavia, mutta tuloksissa on havaittavissa selkeitä rajoitteita johtuen simuloinnista. Tulokset kannustavat osaltaan jatkotutkimukseen