Metabolic Regulation in Progression to Autoimmune Diabetes

Recent evidence from serum metabolomics indicates that specific metabolic disturbances precede β-cell autoimmunity in humans and can be used to identify those children who subsequently progress to type 1 diabetes. The mechanisms behind these disturbances are unknown. Here we show the specificity of the pre-autoimmune metabolic changes, as indicated by their conservation in a murine model of type 1 diabetes. We performed a study in non-obese prediabetic (NOD) mice which recapitulated the design of the human study and derived the metabolic states from longitudinal lipidomics data. We show that female NOD mice who later progress to autoimmune diabetes exhibit the same lipidomic pattern as prediabetic children. These metabolic changes are accompanied by enhanced glucose-stimulated insulin secretion, normoglycemia, upregulation of insulinotropic amino acids in islets, elevated plasma leptin and adiponectin, and diminished gut microbial diversity of the Clostridium leptum group. Together, the findings indicate that autoimmune diabetes is preceded by a state of increased metabolic demands on the islets resulting in elevated insulin secretion and suggest alternative metabolic related pathways as therapeutic targets to prevent diabetes

”Ehkä maailmankaikkeus yrittää kertoo mulle, että mää oon oikeessa ammatissa”:MKT-harjoittelun merkitys ammatillisen itseymmärryksen kehittymiselle luokanopettajaopiskelijoiden kertomana

Opettajan ammatillinen itseymmärrys tarkoittaa käsitystä itsestä opettajana. Se kuvaa sitä, miten opettaja ymmärtää itsensä suhteessa työhön ja ammatillisuuteen. Ammatillinen itseymmärrys muuttuu uusien kokemusten ja oppimisen myötä. Opettajan vahva ammatillinen itseymmärrys auttaa työssä jaksamisessa sekä oman pedagogisen toiminnan ja valintojen perustelussa. Ammatillinen itseymmärrys kehittyy huomattavasti jo opintojen aikana. Erityisesti opetusharjoitteluissa saadut myönteiset kokemukset tukevat ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä opintojen aikana. Jotta opiskelijan ammatillista kehittymistä voidaan tukea mahdollisimman hyvin, on tärkeä tietää, mitkä tekijät opetusharjoittelussa voivat tukea tai haitata ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä. Maisterivaiheen koulutyöskentely -opintojakso (MKT-harjoittelu) on yksi Oulun yliopiston luokanopettajakoulutukseen kuuluvista harjoitteluista. Se suoritetaan Oulun normaalikoululla yleensä neljännen tai viidennen opintovuoden aikana. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä luokanopettajaopiskelijat kertovat MKT-harjoittelun merkityksestä ammatillisen itseymmärryksen kehittymiselle. Keskityn erityisesti opiskelijoiden nimeämiin ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä tukeviin ja haittaaviin tekijöihin. Tutkimuskysymykseni on: ”Mitkä tekijät MKT-harjoittelussa ovat opiskelijoiden mielestä merkittäviä ammatillisen itseymmärryksen kehittymisen kannalta?” Tarkentavia alakysymyksiä ovat: ”Mitkä tekijät MKT-harjoittelussa tukevat ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä?” sekä ”Mitkä tekijät MKT-harjoittelussa haittaavat ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä?” Tutkimusaineisto koostuu neljän maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijan teemahaastatteluista ennen MKT-harjoittelua ja sen päättymisen jälkeen. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti ja analyysin loppuvaiheessa aineistoon on yhdistetty teoria itseymmärryksen osa-alueista. Tutkimukseni osoittaa, että MKT-harjoittelun ohjaava opettaja voi sekä tukea että haitata opiskelijan ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä. Harjoittelun aikaiset onnistumiset sekä toimiva vuorovaikutus oppilaiden kanssa tukevat ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä. Lisäksi ammatillisen itseymmärryksen kehittyminen MKT-harjoittelun aikana on yhteydessä opiskelijan käsitykseen tulevaisuudesta. Erityisesti ohjaavan opettajan palautteella oli tässä tutkimuksessa merkitystä opiskelijan ammatillisen itseymmärryksen kehittymiselle. Palaute oli yhteydessä myös opiskelijan tulevaisuuskuvaan. Koska MKT-harjoittelu on viimeisiä luokanopettajakoulutuksessa suoritettavia opintojaksoja, harjoittelun aikaisella ammatillisen itseymmärryksen kehittymisellä voi olla suuri merkitys siihen, millaisia opettajia koulutuksesta valmistuu. Ohjaavan opettajan palautteen merkitys tulisi huomioida opetusharjoitteluiden toteutuksessa, erityisesti ammatillisen itseymmärryksen kehittymistä haittaavaan palautteen osalta