Searching for sponsors for four national rugby teams in Finland

How to get more sponsors to four national rugby teams in Finland? Finnish Rugby Federation and its four national teams are in the need of new long lasting sponsorship deals to fund the national teams’ tournaments in Finland and abroad. Since rugby is quite unknown sports in Finland it faces challenges in getting new sponsorship deals and also its visibility is currently very low. The purpose of this thesis is to analyse the current situation of rugby, sponsorship contracts Finnish rugby Federation now has and how the contacting of the possible sponsors is now done. The goal of this thesis is to analyse and give suggestions in how to get more sponsors more efficiently and engage them for longer time, so that both parties feel they benefit from this deal. Suggestions in improving digital marketing are also given, which helps to increase the visibility of rugby in Finland. This thesis starts with theory about sport marketing, brand management, sponsorship and what it is, how to get sponsors, in that section of thesis is also discussed sponsorship from the company’s point of view, which is important since the sponsorship target needs to under-stand what the company wants to have from the deal. Theory concentrates in how to get sponsors, how to choose the correct sponsors with joining factors and what is rugby globally and in Finland. From theory the study continues to analyse the current situation of sponsor-ship the Finnish Rugby Federation and the four national teams now has and how the contact-ing of the sponsors are done currently. In this section of the study the national teams are presented more in detail and where they now get their money. The model for getting more sponsors and engaging them is gotten from ex-Finnish footballers and current manager of Finnish athletes Erkki Alaja. With Alaja’s matching model in gaining new sponsors new possible sponsor companies are introduced and the matching process is presented in more details with its benefits. After the matching is important to go through how to present the national teams in the meeting with possible sponsor companies. In the end of the study there are recommendations in how to get more visibility by improving Finnish Rugby Federation’s digital marketing. Conclusion of this study is that even though rugby is among the 10 most popular sports in the world, in Finland it still struggles to gain popularity because the visibility is still low. Being one of the Olympic sports has increased rugby’s popularity all around the world, which will eventually also show in Finland. Possible new sponsor companies are visionary if they start a cooperation partnership with Finnish Rugby Federation, since they take the first step in increasing rugby visibility and can be creating together with the national teams rugby more famous in Finland and help the Finnish Women’s teams enter the 2020 Tokyo Olympics

A systematic and psychometric review of tests measuring nurses' wound care knowledge

Wound care is an important realm of nurses' clinical responsibilities, and a broad knowledge and range of skills are needed to perform efficient and safe patient care. Nurses' knowledge on this matter can be measured using knowledge tests. This study aims to identify, define, and analyse the knowledge tests developed for the measurement of nurses' wound care knowledge, and to evaluate the psychometric properties of the tests. This study was a systematic literature review. A total of 52 studies and 18 instruments were found. Of the 18 instruments, only 5 had been used more than once and were successful in a psychometric evaluation. These five instruments were analysed on the basis of their psychometric properties by using Zwakhalen et al.'s (2006) psychometric testing framework. According to the analysis, the Pressure Ulcer Knowledge Test (PUKT) and the Pressure Ulcer Knowledge Assessment Tool (PUKAT) were the most valid and reliable instruments for measuring nurses' wound care knowledge. Most of the instruments identified and analysed focused on pressure ulcers, indicating that future instruments could focus more on other types of wounds or on wound care in general in order to receive a broader understanding of nurses' wound care knowledge

Tulosperusteiset rahoitussopimukset: ratkaisu sosiaalisiin ongelmiin? - case Koto-SIB

Vaikuttavuusinvestoiminen on maailmalla suurta kiinnostusta herättänyt rahoitusmalli, jonka avulla sijoittajat tavoittelevat taloudellisten hyötyjen lisäksi myös sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Vaikuttavuusinvestoimisen logiikka on levinnyt viime vuosina myös julkiselle sektorille esimerkiksi hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Tulosperusteiset rahoitussopimukset, eli SIB-mallit ovat uusi työkalu vaikuttavampien hyvinvointipalveluiden järjestämiseen ja myös Suomi toimii kehityksen edelläkävijänä. Akateemisessa keskustelussa SIB-malli on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä, ja malliin esitetään liittyvän niin käytännöllisiä kuin eettisiä haasteita. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten tulosperusteiset rahoitussopimukset soveltuvat sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, millaisia kokemuksia SIB-hankkeen eri toimijoilla on mallista ja sen toimivuudesta. Toinen tutkimuskysymys oli, miten SIB-malli onnistuu tavoitteessaan tuottaa sekä sosiaalista että taloudellista arvoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui Foucault’n biopolitiikasta, sosiaalisten ongelmien tarkastelusta, uudesta julkisesta hallinnasta sekä hyvinvointivaltion finansioitumisesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusote oli kriittinen. Tutkittavaksi kohteeksi valikoitui Suomessa vuonna 2017 käynnistynyt maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista edistävä Koto-SIB-hanke. Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimuksessa haastateltiin Koto-SIB-hankkeen eri sopimusosapuolia: tilaajaa, hankehallinnoijaa, sijoittajia ja palveluntarjoajia. Toteutetussa tutkimuksessa teoria ja empiria olivat vuoropuhelussa analyysin kaikissa vaiheissa. Keskeiset tutkimustulokset jaettiin neljään teemaan. Tutkimustuloksista selviää ensinnäkin, että SIB-mallin käyttöön liittyy erilaisia käytännöllisiä ja eettisiä haasteita, mutta mallin potentiaaliin uskotaan siitä huolimatta vahvasti. Toinen löydös on, että SIB-mallin toimivuutta tärkeämpää on vaikutusten hankinta, ja malli koetaan ainoastaan työkaluna vaikuttavampien palvelujen järjestämiseen. Kolmanneksi, taloudelliset vaikutukset ovat olleet Koto-SIB-hankkeen keskiössä alusta asti. Toisin sanoen koko hanke on rakentunut ensisijaisesti julkisen sektorin kustannussäästöjen luomiseen ja vasta toissijaisesti sosiaalisen arvon tuottamiseen. Neljäs löydös on, että SIB-malli soveltuu parhaiten sellaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka ovat euromääräisesti mitattavissa. Tutkimuksessa esitettyjen päätelmien mukaan SIB-mallin voidaan ajatella soveltuvan sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen silloin, kun sosiaaliset ongelmat hahmotetaan ensisijaisesti julkiselle sektorille aiheutuvina taloudellisina kustannuksina. Mikäli sosiaaliset ongelmat ymmärretään laajemmin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvänä kokonaisuutena, niin malli ei sovellu ongelmien ratkaisemiseen ongelmitta. Aiemmat tutkimukset olivat suurilta osin linjassa toteutetun pro gradu -tutkielman löydösten kanssa. Lisäksi tutkimukseen valittu teoreettinen viitekehys osoittautui onnistuneeksi tutkimustehtävää ajatellen. Jatkossa olisi mielekästä tutkia esimerkiksi SIB-hankkeiden intervention kohteena olevien kohderyhmäläisten kokemuksia oman hyvinvoinnin lisääntymisestä sekä siitä, miten hankkeet vaikuttavat kohderyhmäläisten identiteettiin ja sen rakentumiseen

Tulosperusteiset rahoitussopimukset: ratkaisu sosiaalisiin ongelmiin? - case Koto-SIB

Vaikuttavuusinvestoiminen on maailmalla suurta kiinnostusta herättänyt rahoitusmalli, jonka avulla sijoittajat tavoittelevat taloudellisten hyötyjen lisäksi myös sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Vaikuttavuusinvestoimisen logiikka on levinnyt viime vuosina myös julkiselle sektorille esimerkiksi hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Tulosperusteiset rahoitussopimukset, eli SIB-mallit ovat uusi työkalu vaikuttavampien hyvinvointipalveluiden järjestämiseen ja myös Suomi toimii kehityksen edelläkävijänä. Akateemisessa keskustelussa SIB-malli on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä, ja malliin esitetään liittyvän niin käytännöllisiä kuin eettisiä haasteita. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten tulosperusteiset rahoitussopimukset soveltuvat sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, millaisia kokemuksia SIB-hankkeen eri toimijoilla on mallista ja sen toimivuudesta. Toinen tutkimuskysymys oli, miten SIB-malli onnistuu tavoitteessaan tuottaa sekä sosiaalista että taloudellista arvoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui Foucault’n biopolitiikasta, sosiaalisten ongelmien tarkastelusta, uudesta julkisesta hallinnasta sekä hyvinvointivaltion finansioitumisesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusote oli kriittinen. Tutkittavaksi kohteeksi valikoitui Suomessa vuonna 2017 käynnistynyt maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista edistävä Koto-SIB-hanke. Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimuksessa haastateltiin Koto-SIB-hankkeen eri sopimusosapuolia: tilaajaa, hankehallinnoijaa, sijoittajia ja palveluntarjoajia. Toteutetussa tutkimuksessa teoria ja empiria olivat vuoropuhelussa analyysin kaikissa vaiheissa. Keskeiset tutkimustulokset jaettiin neljään teemaan. Tutkimustuloksista selviää ensinnäkin, että SIB-mallin käyttöön liittyy erilaisia käytännöllisiä ja eettisiä haasteita, mutta mallin potentiaaliin uskotaan siitä huolimatta vahvasti. Toinen löydös on, että SIB-mallin toimivuutta tärkeämpää on vaikutusten hankinta, ja malli koetaan ainoastaan työkaluna vaikuttavampien palvelujen järjestämiseen. Kolmanneksi, taloudelliset vaikutukset ovat olleet Koto-SIB-hankkeen keskiössä alusta asti. Toisin sanoen koko hanke on rakentunut ensisijaisesti julkisen sektorin kustannussäästöjen luomiseen ja vasta toissijaisesti sosiaalisen arvon tuottamiseen. Neljäs löydös on, että SIB-malli soveltuu parhaiten sellaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka ovat euromääräisesti mitattavissa. Tutkimuksessa esitettyjen päätelmien mukaan SIB-mallin voidaan ajatella soveltuvan sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen silloin, kun sosiaaliset ongelmat hahmotetaan ensisijaisesti julkiselle sektorille aiheutuvina taloudellisina kustannuksina. Mikäli sosiaaliset ongelmat ymmärretään laajemmin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvänä kokonaisuutena, niin malli ei sovellu ongelmien ratkaisemiseen ongelmitta. Aiemmat tutkimukset olivat suurilta osin linjassa toteutetun pro gradu -tutkielman löydösten kanssa. Lisäksi tutkimukseen valittu teoreettinen viitekehys osoittautui onnistuneeksi tutkimustehtävää ajatellen. Jatkossa olisi mielekästä tutkia esimerkiksi SIB-hankkeiden intervention kohteena olevien kohderyhmäläisten kokemuksia oman hyvinvoinnin lisääntymisestä sekä siitä, miten hankkeet vaikuttavat kohderyhmäläisten identiteettiin ja sen rakentumiseen

Liiketoimintaprosessin data-automaatio markkinatutkimusyrityksessä

Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona eräälle markkinatutkimusyritykselle, joka Covid19-pandemian alettua maaliskuussa 2020 joutui muuttamaan koko kuluttajatutkimuksen rekrytointiprosessin ilman ennakkovaroitusta. Rekrytointiprosessi muuttui hetkessä kasvotusten tapahtuvasta rekrytoinnista tietokoneella tehtäviksi manuaalisiksi toimenpiteiksi. Kohdeyrityksen nimi pidetään salassa tässä opinnäytetyössä. Tapaustutkimuksen luonteenomaisesti työssä keskityttiin kohdeyrityksen nykyprosessiin sekä sen syvälliseen analysointiin ja näin löydettiin löytää data-automaation kautta ratkaisuja prosessin tehostamiseen. Opinnäytetyön tutkimusongelma oli manuaalisen datan siirron hitaus sekä kustannustehottomuus. Tavoitteena oli löytää kohdeyrityksen nyky-prosessin tämänhetkiset suurimmat ongelmakohdat sekä ratkaisuehdotukset. Tavoitteena oli löytää data-automaatioratkaisu, joka lisää tiedon reaaliaikaisuutta ja poistaa manuaalisen työn, jolloin tehokkuus työssä lisääntyy. Tutkimus alkoi kohdeyrityksen kuluttajarekrytointiprosessin ajanvarausprosessin kehittämisestä manuaalisesta automaattiseksi. Tavoitteet data-automaatiolle määriteltiin kohdeyrityksen käyttäjätarpeiden ja käyttäjävaatimusten kautta. Tämän työn tuloksena on suositus kehittää koko kuluttajarekrytointiprosessia eikä vain yhtä sen osaprosessia. Tulokset osoittavat, että kokonaisvaltainen data-automaatioratkaisu on kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin osaprosessin data-automaatio, mutta hyödyt ovat paljon suuremmat. Ratkaisuksi kohdeyrityksen data-automaatiolle suositellaan valmista laajempaa ohjelmaa, jonka avulla on mahdollista hallita useampia kuluttajatutkimuksen tiedonkäsittelyvaiheita. Tutkimus osoitti, että kehitettäessä jotakin prosessia tulee miettiä miten ratkaisut toimivat liiketoiminnan kasvaessa. Yksinkertaisin ratkaisu ei välttämättä ole aina se paras vaihtoehto. Järkevintä on miettiä yrityksen toimintaa laajemmin ja hakea yhden tehtävän automatisoinnin sijaan koko prosessin yksinkertaistamista.This thesis has been commissioned by a Finnish market research company. In March 2020 due to the Covid19-pandemic the company had to change the whole recruitment process due to the exceptional circumstances without prior warning. The entire consumer research process changed from face-to-face recruitment to digital process without automation. The company’s name is not mentioned due to their request. The purpose of this thesis was to analyse the current consumer recruitment process, finding solutions for streamlining the process through data automation. The research problem this thesis aimed to solve was the slowness and cost inefficiency of manual data transfer. The study focused on finding the biggest challenges within the current process. By analysing the complete process this thesis was able to determine a particular sub-process, which would benefit from data automatization, that being the time booking process. The goal was to find a data automation solution that would increase the real-time nature of the data and eliminate manual input, thereby increasing efficiency at work. This study was conducted as a case study. The targets were set by defining the company’s user needs and user requirements for the process. The result of this study is that the focus should be on automatization of a whole process, not a single sub-process. Automating the whole process and investing in a comprehensive solution has the same cost than automating just one subprocess, but the benefits of integrating data automation to the whole process are much greater. A comprehensive solution to decrease manual work and inefficiency for the target company is to invest in a ready-made program, which can be modified to this company’s needs and can automate multiple data processing steps in the within the consumer research. This research showed that when developing a process, it is also good to think about how the solutions work as the business grows. It makes more sense to simplify the entire process instead of automating just one task inside the process

Luonnonhoito kotoutumisen tukena: Opas toimijoille

Maahanmuuton lisääntyessä kotoutumisen tukemiseen tarvitaan kestäviä toimintatapoja. Yksi toimiva menetelmä voi olla luontokotoutus, joka on Suomessa vielä melko vähän käytetty ja tuntematon. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry:n toteuttamalle Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (Kolu) -hankkeelle opas luonnonhoidosta ja luonnon hyödyntämisestä kotoutumisen tukena. Oppaan tavoitteena oli jakaa hankkeessa saatua kokemustietoa sekä muuta yleistä tietoa muille vastaavaa toimintaa suunnitteleville. Kolu-hankkeen ensimmäinen vaihe toimi vuosina 2017–2018. Hanketta käynnistettäessä oli todettu, että luontokotoutuksen tukimateriaalia ei ollut hyvin saatavilla. Hankkeen alkuvaiheessa yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu toimintamallin pilotointi. Tieto oli päätetty koota oppaan muotoon. Myös myöhemmin hankkeen aikana oli toimintaidean käyttäminen muualla noussut esiin. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin luonnonsuojelua ja -hoitoa, kotoutumista, luontokotoutusta sekä ympäristö- ja asiantuntijaviestintää. Toiminnallinen osuus muodostui oppaan tietojen kokoamisesta, tekstisisällön toimittamisesta, kuvankäsittelystä, graafisesta suunnittelusta, taitosta sekä tiedottamisesta. Avoimesti ladattavissa oleva opas julkaistiin helmikuussa 2019 Kolu-hankkeen verkkosivun lisäksi muutamalla muulla verkkosivustolla. Julkaisusta tiedotettiin melko laajasti yhteistyöverkostoja, toimijoita ja mediaa