Uuden DC/TMD-kriteeristön kliinisen tutkimusosion oppimiskokemuksia kandiopetuksessa- opetuksen kehittämisprojekti

Syventävät opintomme käsittelee uutta kansainvälistä purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) tutkimukseen ja diagnostiikkaan suunniteltua DC/TMD-kriteeristöä ja sen opettelua sekä siihen liittyvien opetusmetodien arviointia ja kehittämistä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. Tutustuimme saatavana olevaan kirjallisuuteen DC/TMD-kriteeristöstä ja suoritimme kriteeristön ohjeiden mukaisen kliinisen tutkimuksen viidelletoista hammas- ja yleislääketieteen opiskelijalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten ja kuinka nopeasti kolmannen vuoden hammaslääkäriopiskelijat oppivat ja omaksuvat DC/TMD- protokollan mukaiset komennot, fraasit ja kliinisen tutkimisen. Tutustuimme kirjallisuuteen myös oppimisesta ja oppimisprosesseista. Lisäksi suunnittelimme Actor Cafe -harjoitustyön seuraaville kolmannen vuoden hammaslääkäriopiskelijoille osana heidän purentafysiologian kurssiaan ja toteutimme harjoituksen syksyllä 2018. Sen tarkoituksena on harjoitella DC/TMD:n komentoja rennossa ympäristössä tyylillä, jolla näyttelijät opettelevat vuorosanojaan. Harjoitustyön tavoitteena on helpottaa DC/TMD-kriteeristön opettelua ja madaltaa kynnystä sen suorittamiseen ennen kliiniseen hoitoharjoitteluun siirtymistä. DC/TMD-kriteeristön opetteluun käytimme suomenkielisiä yksityiskohtaisia ohjeita ja protokollaa Suomen DC/TMD-konsortiumin nettisivuilta sekä suomennettua DC/TMD-videota. Tekemiemme DC/TMD-tutkimusten sujuvuutta arvioitiin tätä varten suunnittelemiemme tutkimuskaavakkeiden avulla. Tutkija, tutkittava, kirjaaja ja joissain tutkimuksissa myös asiaan perehtynyt ohjaaja täyttivät omat kaavakkeensa. Kliiniseen tutkimukseen käyttämämme ajat kirjattiin ylös joka tutkimuksen jälkeen. Actor Cafe -harjoitustyön jälkeen osallistujat täyttivät suunnittelemamme palautekaavakkeen, jossa arvioitiin harjoitustyön hyödyllisyyttä oppimisen kannalta. Sen lisäksi osallistujat ilmoittivat kaavakkeessa kuinka monta tuntia he olivat käyttäneet aikaa komentojen itsenäiseen opetteluun. Tutkimuskaavakkeiden ja kellotettujen aikojen antamien tulosten perusteella havaitsimme käyttämämme kliinisen potilaskohtaisen tutkimusajan lyhenevän ja muistiinpanojen käytön tarpeen vähenevän huomattavasti viidennen potilaan kohdalla. Tutkittavien mielestä kliiniset tutkimukset sujuivat hyvin ja saamamme palaute oli positiivista. Aluksi komentojen ja kliinisen tutkimuksen suorittamisen opettelu tuntui haastavalta ja lähes mahdottomalta, mutta tutkimusten edetessä huomasimme, että oppiminen tapahtui yllättävän nopeasti. Suurin osa Actor Cafe -harjoitukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että harjoituksesta oli hyötyä DC/TMD:n opiskelussa ja fraasien muistamisessa

Hyviä mobiiliteknologisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa

Tämä opinnäytetyö tehtiin osana MOTORI-hanketta ja sen tavoitteena oli kartoittaa hyviä mobiiliteknologisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö rakentui kolmesta osasta: kyselylomakkeesta, sovellukseen perehdyttämisestä ja haastattelusta. Aluksi luotiin esitietoisuutta siitä, millaisia mobiiliteknologisia sovelluksia varhaiskasvatuksen kentällä jo käytetään. Lisäksi selvitettiin kasvattajien näkemyksiä hyvistä mobiiliteknologisista käytänteistä ja siitä sopisiko What’s Different? -sovellus kommunikaatiota vahvistavaksi käytänteeksi. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat ja työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin kyselylomakkeiden ja haastattelun avulla. Kyselylomake oli kontrolloitu ja sen kysymykset olivat muodoltaan avoimia. Haastattelu toteutettiin strukturoituna haastatteluna. Saadut kyselylomakkeen vastaukset teemoiteltiin ja haastattelut litteroitiin. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyölle toimi aihealuetta koskeva kirjallisuus sekä aiemmat tutkimukset. Opinnäytetyö pohjasi teorioihin mediakasvatuksesta, kommunikoinnista, vuorovaikutuksesta ja leikistä. Myöhemmin saatuja tuloksia peilattiin teoreettisiin lähtökohtiin. Kasvattajien mukaan hyvä mobiiliteknologinen käytänne motivoi lasta oppimaan. Toiminnan tulisi tapahtua yhdessä aikuisen kanssa ja kasvattajille tulisi varata riittävästi aikaa perehtyä sovellukseen tai laitteeseen. What’s Different? -sovelluksen vaatima luokittelu ja eroavaisuuksien etsiminen nähtiin kommunikaatiota vahvistavina tekijöinä. Tuloksia voidaan pitää pätevinä valitun teorian rinnalla. Kasvattajien mobiiliteknologisen tietämyksen lisäämiseksi koulutus henkilökunnalle olisi tarpeen. Onnistuakseen mobiiliteknologinen toiminta varhaiskasvatuksessa vaatii riittävästi aikaa ja tietotaitoa.This Bachelor’s thesis was made as a part of the MOTORI project and the aim of it was to identify good mobile technology practices in early childhood education. The thesis consists of three parts: the questionnaire, teaching the educators how to use the application and the interview. At first it was investigated what kind of mobile technology applications there already are in use in early childhood education. The educators’ views of good mobile technology practices were examined as well as if the What’s Different? -application would improve children’s communication. The target group of this Bachelor’s thesis was the educators and the thesis was made as a qualitative research. The information was collected by using a questionnaire and an interview. The questionnaire was a controlled survey and the questions were essay questions. The interview was carried out by using a structured interview. As the answers were received they were analyzed thematically and the interviews were transcripted. The theoretical framework consists of previous research and literature about the topic. The Bachelor’s thesis is based on a theory about media education, communication, interaction and playing. The outcome of the thesis was examined on a theoretical basis. According to the educators a good mobile technology practice motivates a child to learn. The activity should be carried out together with an adult and the educators should have enough time to learn how to use the application or the device. The educators thought that the What’s Different? -application does improve children’s communication by making them to classify and to find differences between pictures. The outcome is valid when compared to the theoretical framework. To increase educators’ knowledge about mobile technology there should be more training about the topic. In order to make mobile technology to a successful part of early childhood education there has to be enough time and know-how

Euroopan unionin IATE-termitietokannan käytettävyys ranskalaisen hallinnollisen tekstin suomentamisessa

Tutkimuksessa tarkastellaan IATE-termitietokannan käytettävyyttä tilanteessa, jossa Euroopan unionissa toimielinten ulkopuolella tuotettua tekstiä käännetään ranskasta suomeksi. IATE on Euroopan unionin toimielinten ylläpitämä termitietokanta, jonka tavoitteena on yhtenäistää Europan unionissa tuotettujen tekstien terminologiaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia käytettävyysongelmia IATEn käyttöön voi liittyä, kun käännetään muuta kuin EU:n tarpeeseen tuotettua tekstiä. Tarkoituksena on myös tuoda esiin niitä asioita, jotka toimivat hyvin, ja selvittää, minkälaisissa tilanteissa termitietokantaa kannattaa hyödyntää ranskankielisen hallinnollisen tekstin suomentamiseen. Tutkimusaiheessa yhdistyvät käännöstiede, terminologia, sanastotyö sekä käytettävyystutkimus. Käännöstieteestä sovelletaan käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallia, jonka avulla voidaan tarkastella niin tekstin kuin käännösprosessissa käytettyjen apuvälineiden, kuten termitietokannan, käytettävyyttä. Terminologian teoria ja menetelmät toimivat luonnollisena osana termitietokannan ja sen käytettävyyden tarkastelua. Sanastotyön menetelmiin tutustumisen avulla on mahdollista ymmärtää, miten IATE- termitietokanta eroaa lukuisista muista erityisalojen sanastoista. Tutkimuksen aineisto puolestaan on kerätty käytettävyystutkimuksen menetelmien avulla. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä IATE-termitietokannasta julkaistiin vuonna 2018 uusi versio, jonka kohderyhmään kuuluvat EU-kääntäjien lisäksi myös suuri yleisö. Tutkimuksen hypoteesina on, ettei IATE yksinään riitä kääntämisen apuvälineeksi. Lisäksi arvellaan, että IATEn käyttöön tottuneet käyttäjät kokevat käytön miellyttävämmäksi kuin ne käyttäjät, joilla ei ole aiempaa kokemusta IATEn käytöstä. Tutkimuksen menetelminä toimivat käytettävyystestaus, ääneenajattelu ja kyselytutkimus. Käytettävyystestiin osallistuneet opiskelijat käänsivät parityönä ranskalaisen hallinnollisen tekstin IATEn avulla ranskasta suomeksi. Testitilanne nauhoitettiin ja parien väliset keskustelut toimivat ääneenajattelun aineistona. Testien jälkeen osallistujat täyttivät kyselyn. Käytettävyystestejä järjestettiin kolme ja ne toteutettiin syksyllä 2019. Tutkimuksessa käy ilmi, että IATE on termitietokantana erittäin kattava, ja se sisältää runsaasti termejä erityisesti lainsäädännöllisten tekstien tarpeisiin. Merkittävimmät IATEn käytön ongelmat liittyvät käytön opittavuuteen ja käyttäjäkokemukseen. IATEn erityispiirteet ja poikkeavuus muista termitietokannoista aiheuttivat kaikille käyttäjille haasteita riippumatta heidän aiemmasta käyttökokemuksestaan. Käyttäjäkokemusta heikensi merkittävästi myös IATEssa havaittu häly, joka teki termitietokannan käytöstä hidasta ja työlästä. Jatkotutkimuksessa voitaisiin esimerkiksi kartoittaa tekijöitä, joiden avulla erityisesti noviisikäyttäjien käyttäjäkokemusta voitaisiin parantaa. Näin julkisin varoin toteutetusta hankkeesta saataisiinentistä enemmän hyötyä mahdollisesti jopa koko Euroopan unionin tasolla

Euroopan unionin IATE-termitietokannan käytettävyys ranskalaisen hallinnollisen tekstin suomentamisessa

Tutkimuksessa tarkastellaan IATE-termitietokannan käytettävyyttä tilanteessa, jossa Euroopan unionissa toimielinten ulkopuolella tuotettua tekstiä käännetään ranskasta suomeksi. IATE on Euroopan unionin toimielinten ylläpitämä termitietokanta, jonka tavoitteena on yhtenäistää Europan unionissa tuotettujen tekstien terminologiaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia käytettävyysongelmia IATEn käyttöön voi liittyä, kun käännetään muuta kuin EU:n tarpeeseen tuotettua tekstiä. Tarkoituksena on myös tuoda esiin niitä asioita, jotka toimivat hyvin, ja selvittää, minkälaisissa tilanteissa termitietokantaa kannattaa hyödyntää ranskankielisen hallinnollisen tekstin suomentamiseen. Tutkimusaiheessa yhdistyvät käännöstiede, terminologia, sanastotyö sekä käytettävyystutkimus. Käännöstieteestä sovelletaan käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallia, jonka avulla voidaan tarkastella niin tekstin kuin käännösprosessissa käytettyjen apuvälineiden, kuten termitietokannan, käytettävyyttä. Terminologian teoria ja menetelmät toimivat luonnollisena osana termitietokannan ja sen käytettävyyden tarkastelua. Sanastotyön menetelmiin tutustumisen avulla on mahdollista ymmärtää, miten IATE- termitietokanta eroaa lukuisista muista erityisalojen sanastoista. Tutkimuksen aineisto puolestaan on kerätty käytettävyystutkimuksen menetelmien avulla. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä IATE-termitietokannasta julkaistiin vuonna 2018 uusi versio, jonka kohderyhmään kuuluvat EU-kääntäjien lisäksi myös suuri yleisö. Tutkimuksen hypoteesina on, ettei IATE yksinään riitä kääntämisen apuvälineeksi. Lisäksi arvellaan, että IATEn käyttöön tottuneet käyttäjät kokevat käytön miellyttävämmäksi kuin ne käyttäjät, joilla ei ole aiempaa kokemusta IATEn käytöstä. Tutkimuksen menetelminä toimivat käytettävyystestaus, ääneenajattelu ja kyselytutkimus. Käytettävyystestiin osallistuneet opiskelijat käänsivät parityönä ranskalaisen hallinnollisen tekstin IATEn avulla ranskasta suomeksi. Testitilanne nauhoitettiin ja parien väliset keskustelut toimivat ääneenajattelun aineistona. Testien jälkeen osallistujat täyttivät kyselyn. Käytettävyystestejä järjestettiin kolme ja ne toteutettiin syksyllä 2019. Tutkimuksessa käy ilmi, että IATE on termitietokantana erittäin kattava, ja se sisältää runsaasti termejä erityisesti lainsäädännöllisten tekstien tarpeisiin. Merkittävimmät IATEn käytön ongelmat liittyvät käytön opittavuuteen ja käyttäjäkokemukseen. IATEn erityispiirteet ja poikkeavuus muista termitietokannoista aiheuttivat kaikille käyttäjille haasteita riippumatta heidän aiemmasta käyttökokemuksestaan. Käyttäjäkokemusta heikensi merkittävästi myös IATEssa havaittu häly, joka teki termitietokannan käytöstä hidasta ja työlästä. Jatkotutkimuksessa voitaisiin esimerkiksi kartoittaa tekijöitä, joiden avulla erityisesti noviisikäyttäjien käyttäjäkokemusta voitaisiin parantaa. Näin julkisin varoin toteutetusta hankkeesta saataisiinentistä enemmän hyötyä mahdollisesti jopa koko Euroopan unionin tasolla