Tuotantokanien hyvinvointi

Tämä lisensiaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus tuotantokanien hyvinvoinnista. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa tiiviin yhteenvedon kanista lajina ja tämänhetkisistä tuotantokanien hyvinvointiin liittyvistä tutkimuksista ja kasvatukseen liittyvistä seikoista. Aiheesta ei ole aiemmin tehty tässä mittakaavasta kirjallista koontia suomeksi, eikä kaikki maailmalla tehty tutkimus ole suoraan sovellettavissa Suomen oloihin. Tuotantokaneille ei ole toistaiseksi omaa lainsäädäntöä Suomessa. Tuotantokaninpitoa on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Muualla maailmalla tuotantokaneja on tutkittu paljon, ja varsinkin viime vuosina on tehty paljon uusia tutkimuksia tuotantokanien hyvinvoinnista. Toistaiseksi suomalainen kaninkasvatus on ollut hyvin pienimuotoista, vain noin 200 000 kania teurastetaan vuosittain. Kaninkasvatuksella on kuitenkin potentiaalia laajentua Suomessa hyvinkin nopeasti suuremman mittakaavan toiminnaksi. Tuotantokanit ovat tavallisia kaneja. Niillä on samanlaiset tarpeet kuin villi- ja lemmikkikaneilla. Kani on saaliseläin, joka käyttäytyy sen mukaisesti. Helposti stressaantuvana eläimenä sitä voi olla hankala kasvattaa tuotantoeläimenä. Sen takia on tärkeää luoda kaneja mahdollisimman vähän stressaava kasvatusympäristö. Tuotantokaneja vaivaavia sairauksia ovat varsinkin hengitystieinfektiot (erityisesti pasteurelloosi), jalkaviat (erityisesti pododermatiitti) ja kokkidioosi. Näiden kaikkien sairauksien esiintymistä voidaan pyrkiä vähentämään vaikuttamalla kasvatusolosuhteisiin. Kaneja tulisi kasvattaa tarpeeksi tilavissa häkeissä, joissa ne mahtuvat loikkimaan, juoksemaan ja seisomaan. Häkin lattian tulisi olla kanin herkille jaloille sopiva. Ilmanvaihdon tulee toimia hyvin. Kaneilla tulisi myös olla piiloutumismahdollisuus ja suoja kylmää ja kuumaa säätä vastaan. Pitopaikan tulisi myös olla puhdas. Kaneilla tulisi aina olla vettä ja heinää vapaasti tarjolla. Kaneilla tulisi olla mahdollisuus lajitoveriensa seuraan. Kanit tarvitsevat virikkeitä, ja esimerkiksi puukepit ovat hyviä sellaiseen. Kanit tykkäävät myös kaivaa, minkä takia esimerkiksi maapohjahäkeissä kasvattamista tulisi tutkia lisää. Tätä tutkielmaa voidaan hyödyntää tiivistelmänä tuotantokanien elämästä sekä kanien kasvatuksessa hyvinvointikysymyksiä mietittäessä. Tuotantokaneihin liittyvää tutkimusta, varsinkin Suomen oloihin soveltuvien ratkaisujen osalta, tarvitaan vielä paljon lisää

Increased lesion depth, higher body mass index and older age are risk factors for osteoarthritis during long-term follow-up in patients with osteochondritis dissecans of the knee

Introduction To report on the long-term prognosis of osteochondritis dissecans (OCD) patients regarding radiological and patient-reported outcomes and to analyze possible risk factors. Materials and methods All patients diagnosed with knee OCD between 2004 and 2014 with radiographic Kellgren-Lawrence (K-L) grades 0-2 at the time of diagnoses, ability to understand the language of the interview, and willingness to participate in the study were retrospectively reviewed. Current knee radiographs and the Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS) questionnaire were prospectively collected between May 2020 and March 2021. The extent of osteoarthritis (OA) and KOOS questionnaire results were evaluated. Results 90 patients (103 knees) with a mean age of 21 years (range 6-60) were included. The mean follow-up time was 12 years (range 7-20). 24 knees (23%) were treated conservatively, and 79 knees (77%) operatively. At the time of diagnoses, 90% of the patients had K-L grades of 0-1; during the follow-up period, 45% of the patients showed radiological progression of OA. Patient body mass index (BMI) (p = 0.004; 95% CI 0.25-0.29), age (p = 0.003; 95% CI 0.18-0.30), operative treatment (p = 0.0075; 95% CI 0.41-0.65) and lesion depth (p = 0.0007) were statistically significantly connected to K-L grade change. Patients with no progression in joint space narrowing had statistically significantly better overall KOOS scores (p = 0.03; 95% CI 0.77-0.88) than patients whose K-L grades worsened. Conclusions During the long-term follow-up of 12 years, patients with knee OCD had good clinical results. Lac of radiological progression of cartilage degeneration was noted in 55% of the patients, regardless of treatment method. Lesion depth, higher BMI and older age were associated with the progression of OA. The progression of OA was related to a worsening of functional scores.</p

Työohje suuhygienisteille ortopantomografiakuvauksen suorittamiseen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ortopantomografiakuvauksen työohje Siiliset peruspalvelu-keskuksen Siilinjärven yksikön suun terveydenhuoltopalveluihin. Tavoitteena on parantaa työn laatua ja potilasturvallisuutta hyvällä työhön perehdyttämisellä. Työohjetta voidaan käyttää opiskelijoiden ja uusien sekä pitkään poissaolleiden työntekijöiden perehdytykseen. Tuotoksen kohderyhmänä ovat Siilinjärven yksikön suunterveydenhuoltopalveluiden ammattihenkilöt sekä yksikköön saapuvat opiskelijat. Opinnäytetyö toteutettiin projektityönä. Teoreettiseen viitekehykseen etsittiin tietoa ortopantomogra-fiakuvauksesta, perehdyttämisestä sekä säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Opinnäytetyön tuotok-sena syntynyt työohje koottiin deduktiivista sisällönanalyysia soveltaen. Sisällönanalyysin runkona toimivat ST 3.3-ohjeen vaatimukset sekä teoriassa käsitellyt ortopantomografiakuvauksen ja hyvän työohjeen krtiteerit. Tämän rungon avulla analysoitiin myös kolmesta eri keskussairaalasta saatuja ortopantomografiatyöohjeita sekä laitevalmistajan materiaalia. Valmiissa työohjeessa keskityttiin erityisesti laitteen käyttöön, asiakkaan asetteluun ja säteilysuoje-luun. Lisäksi työohjeessa käsiteltiin hyvässä ortopantomografiakuvassa näkyviä anatomisia raken-teita, ennen kuvausta huomioitavia asioita sekä mahdollisia kuvausvirheitä ja niiden syitä. Työoh-jeessa käytetyt valokuvat laitteesta sekä asiakkaan asettelusta otettiin itse toimeksiantajan tiloissa ja loput kuvat piirrettiin teoriatiedon pohjalta havainnollistamaan kuvauksen lopputuloksia. Tuotoksen toimivuutta arvioitiin käytännössä toimeksiantajan tiloissa, arvioijina olivat opinnäytetyöntekijät ja toimeksiantajan palveluksessa työskentelevä suuhygienisti. Työohjeen sisällön riittävyyttä ja toi-mivuutta arvioivat Siilinjärven suunterveydenhuoltopalveluiden yksikön hammaslääkäri, suuhygie-nisti sekä osastonhoitaja. Myös opinnäytetyötä suunnitelmavaiheessa opponoineet Savonia-ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat sekä muutama viimeisen vuoden röntgenhoitajaopis-kelija antoivat palautetta ohjeesta. Jatkossa työohjetta voidaan laajentaa kattamaan myös leu-kanivel- ja lateraalikallokuvaukset työyksikön kuvauslaitteella. On myös mahdollista tutkia muita työohjeita ja niiden riittävyyttä vertaamalla niitä ST 3.3:n asettamiin vaatimuksiin työohjeista dia-gnostisessa röntgenkuvantamisessa.The purpose of this thesis was to produce imagin instructions for orthopantomography imagin in Siiliset Peruspalvelukeskus oral health care unit at Siilinjärvi. The aim is to improve quality of work and patient safety through proper orientation and to ease daily orthopantomygraphy imagin. The imagin instruction can be used to orientate students, new employees and the old employees who’ve been absent a while. The target group is the oral health care personnel and the students at Siilinjärvi who’s in charge of using the imagin device. The thesis was carried out as a project. The theoretical frame was concluded by the information about orthopantomography, imagin instructions content and appearance, orientating, and the med-ical use of radiation. The production of this thesis was gathered by deductive content analysis. The content analysis was based on the standards of ST 3.3 and the criteria of the theory about the or-thopantomography and the imagining instructions. The material from three different hospitals and from the device manufacturer was analyzed to gather a list of qualities needed in imagining instruc-tions. The photographs of the device and the patient layout were taken in the imagining room at Siilinjärvi and the rest of the pictures were drawn by hand to demonstrate the images. The imagin instruction is about using the device, how to place the customer and how to stay safe from the radiation. Instruction also includes the anatomy which should show in orthopantomography image and the things that should have attention before imaging, things that might have gone wrong during the imaging. The photographs of the patient layout and the device used in the instruction were taken in the imagin room in Siilinjärvi by the writers of this thesis and the rest of the images were drawn by hand based on theory to show the result. The functionality of the instruction was evaluated at Siilinjärvi by the writers of the thesis and a dental hygienist. The adequacy of the contents was evaluated by a dentist, dental hygienist and the head of nurses at Siilinjärvi, and also by dental hygienist students of Savonia University of Applied Sciencis who evaluated this thesis during the planning, and by few of the fourth year radiographer students. In the future the imagin instruction can be expanded to cover also the imagin of temporomandibular joints and lateral skull. It is also possible to study other imagin instructions comparing them to the ST 3.3 guidelines which include criteria for what should include imagin instructions for diagnostic radiographic imagin

MUISTISAIRAAN HOITOTYÖ : Verkko-oppimateriaali hoitoalan opiskelijoille

Muistisairaudet vaikuttavat yhteiskuntaan niin kansanterveydellisesti kuin -taloudellisestikin. Yli 190 000:lla suomalaisella arvioidaan olevan jokin muistisairaus. Muistisairauteen sairastuu vuosittain lähes 5 000 henkilöä. Tiedon puute johtaa muistisairaiden leimaantumiseen, josta johtuva syrjintä heikentää muistisairaan elämänlaatua. Kouluttamalla hoitohenkilökuntaa voidaan muistisairaiden hoitoon ja hyvinvointiin vaikuttaa myönteisesti. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden tietoutta muistisairaan hoitotyöstä. Tavoitteena oli edistää muistisairaiden hyvän hoidon toteutumista. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa verkko-oppimateriaali muistisairaan hoitotyöstä. Toimeksiantajana työlle toimi Karelia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tuotoksen on tarkoitus tulla opetuskäyttöön syksystä 2018 alkaen. Verkko-oppimateriaali testattiin opiskelijoilla. Suurimmaksi osaksi palaute oli myönteistä. Verkko-oppimateriaali koettiin hyödylliseksi, ja siinä esitetty tieto tarpeelliseksi. Tämän opinnäytetyön verkko-oppimateriaalia voi hyödyntää hoitotyötä tekevien ammattilaisten lisäkoulutuksessa. Toiminnallista opinnäytetyötä voi kehittää järjestämällä hoitotyöntekijöille osastotunnin, jossa esiteltäisiin muistisairaan hyvän hoidon käytänteitä. Lisäksi osastotunnilla voi käsitellä muistisairaan lääkehoitoa

Leikki-ikäisen ensiapuopas : Pikku Leijona päiväkotien henkilökunnalle

Leikki-ikäisellä tarkoitetaan 1–6-vuotiasta lasta. Ympäristön monipuolistuessa ja karkeamotoriikan kehittyessä leikki-ikäinen koettelee rajojaan, eikä vielä osaa arvioida toimintansa riskejä. Suurin osa tapaturmista on estettävissä aikuisen valvonnalla ja tapaturman sattuessa Suomen lait velvoittavat auttamaan apua tarvitsevaa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Pikku Leijona Oy, jonka päiväkotien johtajana toimii Kirsi Tuppurainen. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka lopputuotos oli ensiapuopas päiväkotien henkilökunnalle. Pikku Leijona päiväkotien henkilökunnan toiveet kartoitettiin sähköpostikyselyllä. Oppaaseen valikoitui 14 aihetta ja opas sisälsi kuvaohjeistuksia sekä kaavioita. Opinnäytetyössä käsiteltiin oppaan aiheet teoreettisesti, kartoitettiin yleisimpiä tapaturmia sekä Suomessa että muualla maailmalla ja käsiteltiin varhaiskasvatusta. Oppaasta oli tarkoitus tehdä helposti mukana kuljetettava työväline, jossa on selkeät ja yksinkertaiset ohjeet ensiaputilanteisiin. Tavoitteena oli antaa henkilökunnalle varmuutta toimia tapaturman tai sairaskohtauksen tapahtuessa. Tulevaisuudessa opinnäytetyön pohjalta Pikku Leijona päiväkodeille voisi pitää koulutuspäivän ensiapuoppaan aiheiden perusteella, jossa työntekijät pääsisivät ohjattuna käytännössä harjoittelemaan ensiaputaitojaan.1-to 6-year-old children are in play age. As the environment expands and children´s coarse motor skills develop, the play-agitators start testing their limits but still cannot evaluate the risks of their actions. Most accidents can be prevented by adult supervision. Finnish law obliges to assist the one in need when required. This thesis was assigned by Pikku Leijona Ltd. Kirsi Tuppurainen is the manager of the kindergartens Pikku Leijona. The thesis was a development work and the final product was a first aid guide for the kindergarten staff. Via an e-mail survey the wishes of the staff were mapped, and then implemented in a guide in accordance with the wishes. There were 14 topics selected into the guide and it contained illustrations and charts. The thesis consists of the theoretical themes of the guide, mapping the most common accidents in Finland and elsewhere in the world and addressing early childhood education. The purpose of the thesis was to make a handy toolkit with easy and simple instructions for first aid situations in kindergarten. The aim was to give kindergarten staff confidence to act rightly when an accident or illness occurred. Based on the thesis subjects a first aid training day to Pikku Leijona kindergartens could be considered in the future. Staff could practise their first aid skills under supervision and guidance