A low-cost hyperspectral scanner for natural imaging and the study of animal colour vision above and under water

Hyperspectral imaging is a widely used technology for industrial and scientific purposes, but the high cost and large size of commercial setups have made them impractical for most basic research. Here, we designed and implemented a fully open source and low-cost hyperspectral scanner based on a commercial spectrometer coupled to custom optical, mechanical and electronic components. We demonstrate our scanner's utility for natural imaging in both terrestrial and underwater environments. Our design provides sub-nm spectral resolution between 350-950 nm, including the UV part of the light spectrum which has been mostly absent from commercial solutions and previous natural imaging studies. By comparing the full light spectra from natural scenes to the spectral sensitivity of animals, we show how our system can be used to identify subtle variations in chromatic details detectable by different species. In addition, we have created an open access database for hyperspectral datasets collected from natural scenes in the UK and India. Together with comprehensive online build- and use-instructions, our setup provides an inexpensive and customisable solution to gather and share hyperspectral imaging data

Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

67 s.Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät : Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

Decreasing trend and changing indications of hysterectomy in Finland

Introduction Hysterectomy has been one of the most common surgical procedures in women in Finland. We studied the population-based trends of hysterectomy and its indications from 1986 to 2017. Material and methods A retrospective population-based cohort was created from the Care Register for Health Care by identifying women who had a hysterectomy from 1986 to 2017 and calculating the number of women from the Digital and Population Data Services Agency. We estimated the number and incidence of hysterectomy by period and age as well as by indication. We considered the primary diagnosis at the time of surgery as the indication of hysterectomy. Results The number of hysterectomies increased from 7492 procedures in 1986 to 12 404 procedures in 1998, and reduced substantially after that to 5971 procedures in 2017, the turning point being in 1999. The incidence rate of hysterectomy has decreased on average by 2.5% annually from 432.6 per 100 000 women in 1998-2001 to 224.5 per 100 000 women in 2014-2017. The median age at the time of hysterectomy has increased from 51 years in 1998-2001 to 55 years in 2014-2017. The cumulative burden of hysterectomy by age of 60 years has nearly halved from the first 4-year period (23%) to the last (12%). After 2010, the most common indication has been genital prolapse and incontinence, whereas earlier it was uterine fibroids. Conclusions The number and incidence of hysterectomies have fluctuated during the observation period 1986-2017 and decreased considerably during the past 17 years in Finland. This is probably a result of the availability of hormonal and other conservative treatment options for bleeding disorders and uterine fibroids. As hysterectomy practically removes the risk for endometrial cancer, the change in hysterectomy incidence over time emphasizes the importance of correcting endometrial cancer incidence according to hysterectomy incidence.Peer reviewe

Expansion of CD16-Negative Natural Killer Cells in the Peripheral Blood of Patients with Metastatic Melanoma

Altered natural killer (NK) cell function is a component of the global immune dysregulation that occurs in advanced malignancies. Another condition associated with altered NK homeostasis is normal pregnancy, where robust infiltration with CD16− CD9+ NK cells can be identified in decidual tissues, along with a concomitant expansion of CD16− NK cells in the maternal peripheral blood. In metastatic melanoma, we identified a similar expansion of peripheral blood CD16− NK cells (median 7.4% in 41 patients with melanoma compared with 3.0% in 29 controls, P < .001). A subset of NK cells in melanoma patients also expresses CD9, which is characteristically expressed only on NK cells within the female reproductive tract. Expansion of CD16− NK cells was associated with elevated plasma transforming growth factor-beta (TGF-β levels (median 20 ng/ml, Spearman's ρ = 0.81, P = .015)). These findings suggest the possibility of exploring anti-TGF-β therapy to restore NK function in melanoma

Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Katsauksen tavoitteena oli selvittää työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuutta vammaisten henkilöiden työelämään osallistumiseen, työkykyyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyötyyn. Toisena tavoitteena oli kuvata työolosuhteiden mukauttamista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Katsausta varten haettiin työolosuhteiden mukauttamista koskevia määrällisiä ja laadullisia tutkimuksia. Tulosmuuttujina oli työelämässä oleminen (työllistyminen, työssä jatkaminen, työhön paluu), työkyky ja kustannushyöty. Laadullisissa tutkimuksissa selvitettiin työolosuhteiden mukauttamista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tutkimusten kohderyhmänä oli työikäiset (16−68 v) henkilöt, joilla oli liikunta-, näkö- tai kuulovamma, kognitiivinen häiriö tai kehitysvamma. Englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit piti olla julkaistu välillä tammikuu 1990–marraskuu 2012. Haku tehtiin 10 tietokannasta: Embase, CINAHL, Cochrane Library, Medic, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Scopus ja Web of Science. Katsaukseen otettiin mukaan kolme määrällistä ja kahdeksan laadullista tutkimusta. Tulosten perusteella on kohtalaista näyttöä siitä, että kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen (ammatillinen neuvonta ja ohjaus, koulutus ja pystyvyyden vahvistaminen, toisten antama apu, työaikajärjestelyt ja työn organisointi) tukee liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Vähäinen näyttö on siitä, että ”case-managerien” koordinoima työolosuhteiden mukauttaminen (yhteistyö, koulutus, apuvälineet, työmenetelmät) aivovamman jälkeen lisäisi työhön paluuta ja olisi perinteistä hoitoa kustannustehokkaampaa. Työssä olemista edistivät henkilön hyvä pystyvyyden tunne, työnantajan ja työyhteisön tuki, opastus ja ohjaus, sekä joustavat työaikajärjestelyt ja työn organisointi. Tarvitaan enemmän korkealaatuisia tutkimuksia, joissa vammaisten työ- ja toimintakykyä mitataan validoiduilla menetelmillä ja tutkimusasetelmissa hyödynnetään laadullisten tutkimusten tuloksia

'Return to Work' Coordinator Model and Work Participation of Employees: A Natural Intervention Study in Finland

Purpose Employers increasingly use 'return to work' (RTW) coordinators to support work ability and extend working careers, particularly among employees with reduced work ability. We examined whether applying this model was associated with changes in employee sickness absence and disability retirements. Methods We used data from the Finnish Public Sector study from 2009 until 2015. Employees where the model was introduced in 2012 constituted the cases (n = 4120, one municipality) and employees where the model was not in use during the follow-up, represented the controls (n = 5600, two municipalities). We analysed risk of disability retirement in 2013-2015 and risk of sickness absence after (2013-2015) vs. before (2009-2011) intervention by case-control status. Results The incidence of disability retirement after the intervention was lower in cases compared to controls both in the total population (hazard ratio HR = 0.49, 95% CI 0.30-0.79) and in the subgroup of participants with reduced work ability (HR = 0.34, 95% CI 0.12-0.99). The risk of sickness absence increased from pre-intervention to post-intervention period both among cases and controls although the relative increase was greater among cases (RRpost- vs. pre-intervention = 1.26, 95% CI 1.14-1.40) than controls (RRpost- vs. pre-intervention = 1.03, 95% CI 0.97-1.08). In the group of employees with reduced work ability, no difference in sickness absence trends between cases and controls was observed. Conclusions These findings suggest that RTW-coordinator model may increase employee sickness absence, but decrease the risk of disability retirement, i.e., permanent exclusion from the labour market

Relationship building in Vietnamese English written business communication: A systemic functional analysis,

English has a long history in Vietnam and in the last two decades, particularly for business communication, it has developed with an unprecedented speed. Despite this ascendancy, there is an absence of research regarding English in Vietnamese business correspondence. The current study is an in-depth investigation of this with a particular focus on the written features of English, reflecting the importance of written documents in this context. This research was framed within the theoretical perspectives of Systemic Functional Linguistics (SFL). 303 business texts from various business sectors composed by Vietnamese writers were collected. They were then analysed with regard to four SFL variables: speech functions, mood, modality and terms of address to establish the nature of the interpersonal written features developing within Vietnam. The findings of the study indicate that the writers employed several linguistic strategies (e.g., using Vietnamese kinship terms and Vietnamese lexis) and non-linguistic strategies (e.g., using emoticons and written giggling) to establish a close relationship with their interactants. Relationship building was also reflected in the employment of politeness strategies to achieve positive politeness effect. These results suggest that SFL is a useful theoretical framework and analytical tool to uncover how English is employed in different socio-cultural contexts to enact social meaning-making processes

Technical and Clinical Outcome of Talent versus Endurant Endografts for Endovascular Aortic Aneurysm Repair

The technical evolution of endografts for the interventional management of infrarenal abdominal aortic aneurysms (AAA) has allowed a continuous expansion of indications. This study compares the established Talent endograft with its successor, the Endurant endograft, taking individual aortoiliac anatomy into account.From June 2007 to December 2010, 35 patients with AAA were treated with a Talent endograft (33 men) and 36 patients with an Endurant endograft (34 men). Aortoiliac anatomy was evaluated in detail using preinterventional computed tomography angiography. The 30-day outcome of both groups were compared regarding technical and clinical success as well as complications including endoleaks.The Endurant group included more patients with unfavorable anatomy (kinking of pelvic arteries, p = 0.017; shorter proximal neck, p = 0.084). Primary technical success was 91.4% in the Talent group and 100% in the Endurant group (p = 0.115). Type 1 endoleaks occurred in 5.7% of patients in the Talent group and in 2.8% of those in the Endurant group (p = 0.614). Type 3 endoleaks only occurred in the Talent group (2.9% of patients; p = 0.493). Type 2 endoleaks were significantly less common in the Endurant group than in the Talent group (8.3% versus 28.6%; p = 0.035). Rates of major and minor complications were not significantly different between both groups. Primary clinical success was significantly better in the Endurant group (97.2%) than in the Talent group (80.0%) (p = 0.028).Endurant endografts appear to have better technical and clinical outcome in patients with difficult aortoiliac anatomy, significantly reducing the occurrence of type 2 endoleaks