Sense Of Belonging Among Technology Students In Finland

This paper examines Finnish technology students’ belonging in technology. The phenomenon is studied at the level of the field (belonging in the field of technology) and at the level of institution (belonging in one’s study community). The data were collected within the annual student survey conducted by a professional organization for academic engineers in 2022, and analysed statistically. Results suggest that men strongly experience they belong in technology while women express some doubts, and non-binary respondents are even less certain of their belonging. Gender differences in belonging in the field of technology are more prominent than those of belonging in the student community

Meet Augustine : Valokuvakatseen sukupuolittuneet valtarakenteet 1800-luvun hysteriakuvissa ja American Apparelin mainoskuvissa

Tutkin pro gradu -tutkielmassani katsomisen ja katseen kohteena olemisen sukupuolittuneita valtarakenteita 1800-luvun hysteriakuvissa ja American Apparelin mainoskuvissa. Tutkielmani teoria pohjaa feministisenkuvatutkimuksen keskeisiin näkemyksiin siitä, että nainen on länsimaisen kuvakulttuurin tyypillinen objekti, kuvan kohde, ja mies tyypillinen kuvan tekijä ja oletettu katsoja. Sukupuolittunutta katsetta analysoidessani syvennyn siihen, kuinka tieteellinen katse näkyy myös mainoskuvassa ja kuinka mainonnalle ja taiteelle tyypilliset esteettiset konventiot näkyvät myös lääketieteenhistoriallisessa kuvassa. Tutkimuskysymykseni perustana toimii mainoskuvien poseerausten ja hysteriakuvien kouristusten samankaltaisuus. Tutkielmani lähteinä toimivat hysteriaan syvemmin johdattelevat Georges Didi Hubermanin teos Invention of Hysteria: Charcot and the photographic iconography (2003) of the Salpêtrière ja Asti Hustvedtin teos Medical Muses – Hysteria in Nineteenth-Century Paris (2011). Feministisen kuvatutkimuksen ja katseen vallan perusteisiin minut johdattelee Marita Sturkenin ja Lisa Cartwrightin Practices of Looking – An Introduction to Visual Culture (2001)sekä Rosemary Bettertonin toimittama Looking on – Images of Femininity in the Visual Arts and Media (1987). Mainoskuvaston, katseen teoriat ja hysterian yhdistän Mady Schutzmanin teosta The Real Thing- performance, hysteria and advertising (1999) apuna käyttäen. Kysyn tutkielmassani: kuka kuvan naisia katsoo? Perustelen kuvien tekijöiksi ja katsojaksi kummankin kuvaston taustalla vaikuttavat miehet. Siirryn toteamaan, että molemmat kuvastot sisältävät tieteellisen asetelmallisuuden ja tieteellisen katsomisen elementtejä sekä tarkkoja naisihanteita vaalivia piirteitä. Molemmat kuvastot leikkivät myös totuuden illuusiolla ja pyrkivät kertomaan jotain dztodellisestadz naisesta. Kuvia yhdistää katalogimaisuus. Naiset näyttäytyvät kuin osana kuvien takana seisovan miehen henkilökohtaista kokoelmaa, jossa naisten kehot kummallisissa asennoissaan on asetettu näytteille katsojaa myötäilevällä tavalla. Tutkimukseni läpi kulkee ajatus naisen kuvasta alastonmaalausasetelman vankina, joka ei muodin tai tieteellisen kuvankaan kontekstissa voi paeta siihen asetettuja spektaakkelin odotuksia

What Engineering Scientists Know and How They Know It: Towards Understanding the Philosophy of Engineering Science in Finland

Knowledge, research and science are all concepts into which every member of the scientific community must have some kind of insight. Although nowadays there appears to be a general consensus that engineering science is a scientific enterprise in and of its own, this has not been the case for very long. As a scientific discipline, engineering science has been somewhat neglected from the standpoint of epistemology and philosophy.This study aims at understanding the prevailing philosophy of engineering science in Finland. It strives to comprehend the essence and challenges of knowledge and knowledge-creation processes in the field. It is hoped that the resulting comprehension will improve the research community's possibilities 1) to reflect critically upon its procedures, 2) to discuss what should be studied and how, and 3) to determine on what bases the processes and results should be evaluated. It is also expected to assist in developing doctoral education and to result in better supervision by providing a framework and vocabulary for philosophical and methodological discussion.The cognitive interest in this study is practical, and the orientation hermeneutic. The process follows the general lines of qualitative research and applies the method of qualitative content analysis. As an empirical inquiry, this study belongs to the realm of science and technology studies. The phenomenon was studied in the context of Finland in the guise of a single-case study, with Tampere University of Technology as the case.The final results support the view that engineering science certainly is a scientific discipline in and of its own, characterised by its own technical matrix. Most engineering science research can be classified as design science. Scientific inquiry in engineering science often requires building conceptual—but also material—constructs, as well as developing new methods for different purposes (analyses, design, implementation, evaluation). Consequently, the contributions recognised in research are of many types (artefacts, methods, declarative knowledge, proposals), but they are not always the kind of knowledge adhering to technical norms. Arriving at new theories or linking knowledge to existing theories seems to be even rarer than arriving at technical norms.Engineering science is a discipline of considerable diversity. The objectives, methods, empirical processes and results pertaining to one type of inquiry can be very different from those found in other types of investigation. This study uncovered five distinct research profiles, but there may well be more to discover.At the moment, the philosophy of engineering science has not raised significant interest, as it appears not to have many direct consequences; yet, there are challenges that engineering scientists face that may well be rooted in the lack of common understanding about the epistemic, ontological and methodological issues of the topic

Editorial

When we started to prepare this first LUMAT special issue on technology education in early 2023 we were a bit concerned whether our rather broad framing of the topic – contemporary issues – would attract too much attention. Due to the relatively short international history of technology education, we anticipated that the term technology education would be interpreted various ways and hence decided to clarify in the call for papers that ”[a] common denominator for all technology education is/should be that it explicitly aims at learning about technology”

Sukupuolen ja koulutusorientaation vaikutus yhdeksäsluokkalaisten kestävän kehityksen näköaloihin

Tässä artikkelissa tarkastelemme sukupuolen ja koulutusorientaation risteämien vaikutusta siihen, miten peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset suhtautuvat ekososiaalisen kestävyyden osatekijöihin. Tulokset perustuvat kyselyaineiston (N=403) monimuuttuja-analyyseihin, joiden avulla tarkasteltiin eroja oppilaiden näkemyksissä liittyen ekologiseen kestävyyteen sekä liiketoiminnan taloudellisiin ja sosiaalisiin puoliin. Aineisto on kerätty osana prosessia, jonka avulla seurataan LUT-yliopiston ja Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen välisen yhteistyön vaikutuksia. Yksi yhteistyön tavoitteista on oppilaiden ekososiaalisen sivistyksen lisääminen/kehittäminen. Tutkimuksessa havaittiin, että sukupuolen ohella myös koulutusorientaatiolla on vaikutusta nuorten kestävään kehitykseen liittyviin näkemyksiin. Kaikki oppilaat yhdenvertaisesti kohtaavan kestävyyskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisikin nykyistä paremmin huomioida aktiviteettien kiinnittyminen erityisesti nuorten miesten, että matalamman koulutusorientaation omaavien nuorten elämänpiiri, verkostot ja kiinnostuksen kohteet.   Effect of gender and educational orientation on ninth graders' perspectives on sustainable development This article looks at the effect of intersections of gender and educational orientation on primary school ninth graders’ views of eco-social sustainability. The results are based on multivariate analyses of survey data (N=403), which were used to examine differences in pupils' views regarding ecological sustainability and the economic and social aspects of business. The material has been collected as part of a process to monitor the effects of cooperation between LUT University and the City of Lappeenranta basic education. One of the goals of the cooperation is to increase/develop the students' eco-social intelligence. The study found that not only gender but also educational orientation has an impact on the views of young people on sustainable development. In fact, more attention should be paid to the planning and implementation of sustainability education that meets all pupils on an equal basis and offers especially young men and adolescents with lower educational orientation more opportunities to relate the educational activities to their sphere of life, networks, and interests. Keywords: Sustainable development, gender, educational orientation, intersectionality Fulltext in Finnish

Continuous assessment with self-checking tasks

This paper discusses the applicability and benefits of self-checking tasks in continuous assessment in an electrical engineering course. The method was implemented in the first-year online graduate course of Advanced Power Electronics. The method uses a two-week cycle, where during the first week a task is accomplished on the topic of that week. The tasks include working with data from component datasheets, reading and employing application notes, calculations, and simulations. During the second week, the students self-check their tasks using a rubric provided for them and then turn in a corrected version of the task. To keep the cycle going, during the second week, a new topic is also introduced, and a new task is given. The method was assessed based on a student questionnaire and teacher experiences. The method was new to all students. One of the main findings from the questionnaire was that correcting the original task submission supported student learning more than any other form of teaching on the course. However, there were different interpretations of how this support actually worked. The study also showed that there was significant variation between different types of tasks in how the students assessed the relevance of tasks and their difficulty level. Furthermore, students found that some tasks or their outcomes were more suitable for selfchecking than others. This was confirmed by the teacher’s insights on the course

Johanna Naukkarisesta Peda-forumin uusi puheenjohtaja: Yhteistyöstä vertaistukea ja arjen hyötyjä

Peda-forum -päivillä pidetyssä yhteyshenkilökokouksessa valittiin yksimielisesti verkoston puheenjohtajaksi tutkijatohtori, TkT Johanna Naukkarinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hänen toimikautensa alkaa vuoden vaihtuessa.</p

Lifelong learning as an explicit part of engineering programmes: what can we do as educators?

Whilst engineering education has primarily focused on providing students with the required technical competencies, new visions emphasise the importance of lifelong learning (LLL). They point towards the need to acquire the necessary competencies for LLL during the study programme. This requires a shift in mindset for both lecturers and students. Other studies have provided some key recommendations on how HEIs should integrate the development of LLL competencies in study programmes such as using authentic discipline-specific learning contexts and explicit teaching of the LLL competencies. This scoping review will provide an overview of which LLL interventions have already been implemented in higher education and aims to answer the question: How can HEIs support the development of students’ LLL competencies? The included LLL interventions are categorised based on the type and content of the intervention, the duration, the target audience, the effectiveness, and the efficiency. The outcomes of this review serve a dual purpose: (1) to define research gaps and (2) to provide educators with some general advice regarding the integration of LLL in engineering study programmes

Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutus kestävyysmurroksen edistäjänä

Kestävyysmurroksen aikaansaamisen on tunnistettu edellyttävän tietoa kestävyyshaasteista, ymmärrystä niiden juurisyistä sekä näiden voimaannuttamaa toimijuutta kestävyyttä tukevien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Ammattikorkeakoulujen tehtävä työelämän kehittämisessä luo oivallisen pohjan kestävän kehityksen osaamisen yhteiskunnalliseen lisäämiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen potentiaalia kestävän kehityksen osaamisen lisäämiseen tapaustutkimuksen keinoin. Tiedonkeruu toteutettiin opetussuunnitelma-analyysin, henkilöstön haastattelujen ja opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Tulosten perusteella kestävän kehityksen sisältöjä on kirjattu opetussuunnitelmiin melko vähän ja ohjaus niiden sisällyttämiseen opetukseen on heikkoa. Tuloksista ilmenee myös, että tehokkaimmaksi koettu tapa lisätä kestävän kehityksen osaamista insinöörikoulutukseen olisi lisätä ammattialan osaamiseen integroitavaa kestävän kehityksen teemoitusta, joilla on selkeä linkitys alueen työelämän osaamistarpeisiin