Reflecting on Work Values with Young Unemployed Adults in Finland

In this article, we explore the internal conversations about the work values of young unemployed adults in Finland. We draw on the theoretical concept of internal conversation by Margaret Archer in order to shift the focus from the individual work values to the interplay between subjective concerns and structural circumstances. The data consist of six group interviews conducted among 29 young unemployed adults. We argue that the internal conversations on work values of young unemployed adults constitute five significant concerns: self-realization and opportunity to contribute to society; sufficient income to live independently; social expectations; challenges of finding employment; and unsustainability of the employment system. These diverse concerns demonstrate that young unemployed adults are constrained agents in a changing context of global environment, Nordic labor market, and activation policies. The results contribute to the explanations for unemployment by emphasizing both the structural factors and reflective agency of young unemployed adult

Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä

Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten nuorten aikuisten kanssa työskentelevät katutason työntekijät määrittelevät ja jäsentävät asiakkaidensa osallistumista ja osallisuutta sekä niiden esteitä palvelujärjestelmässä. Samalla analysoidaan katutason työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää harkintavaltaansa toteuttaessaan työssään osallisuuspolitiikkaa. Aineisto koostuu nuorten aikuisten palvelunkäyttäjien kanssa työtä tekevien katutason työntekijöiden ryhmähaastatteluista. Aineiston perusteella tulkitsemme, että palvelujärjestelmän tarjoama osallisuus konkretisoituu pikemminkin etukäteen määriteltyyn osallistamisen alueeseen kuin asiakkaiden näkökulmasta määriteltyyn tapaan olla osallisina palvelujärjestelmässä. Työntekijöille ylhäältä annettu harkintavalta tulee kohdistaa asiakkaan kontrolliin, ei ammatillisesti ja eettisesti kestäviin harkintavallan muotoihin. Samalla aineistosta jäsentyy työntekijöiden kyky toimia luovasti ahtaassa tilassa, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa on mahdollista löytää järkeviä ratkaisuja järjestelmästä huolimatta ja sen resursseja hyödyntäen.

Kestävää siirtymää edistäviä työn ja toimeentulon muotoja – Analyysi kirjallisuudesta

Artikkelissa tarkastelemme kestävää siirtymää edistäviä työn ja toimeentulon vaihtoehtoja. Artikkeli perustuu kirjallisuuteen, joka sisältää ekososiaalista sosiaalipolitiikkaa, kestävää kehitystä, kestävää työtä sekä kestävää taloutta koskevia julkaisuja. Artikkelin tarkoituksena on yhdistää kestävän siirtymän hallinnan tutkimusta hyvinvointivaltioiden tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Kuvaamme kirjallisuudessa esitettyjä vaihtoehtoja siirtymän tutkimuksessa käytettävän monitasomallin näkökulmasta: jäsennämme vaihtoehtoja keskeisten käsitteiden ”toimintaympäristön”, ”hallintojärjestelmän” ja ”paikallisten innovaatioiden” (niché) avulla. Analyysin tuloksena kuvaamme, miten ansiotyötä laajempi työn määritelmä muuttaisi työn toimintaympäristöä. Kirjallisuudessa esiintyvät ideat työajan lyhentämisestä ja perustulosta viittaavat hallintojärjestelmätason tasolla tarvittaviin muutoksiin. Paikallisten innovaatioiden tasolla yhteisövaluutat saavat aikaan uudenlaisia työn ja toimeentulon käytäntöjä. Nämä eri tasoilla tapahtuvat muutokset voisivat muuttaa työn ja toimeentulon muotoja samalla kestävää siirtymää edistäen

The Changing Understanding of the ‘Person in Environment’ in Organizing Public Social Work Practice

peerReviewe

The eco-social approach in social work and the challenges to the expertise of social work

Sosiaalityöntekijät saavat työssään erityistä tietoa muun muassa asuinalueiden syrjäytymis- ja eheytymisprosesseista. He työskentelevät näköalapaikalla ja näkevät rakenteellisen muutoksen ja ihmisen selviytymisen välisiä monimutkaisia suhteita. Näin ollen heidän tietonsa voi syventää ymmärrystä ekososiaalisesti kestävistä paikallisista asuin- ja elinympäristöistä.Tämä selviää Kati Närhen väitöstutkimuksesta, jossa hän on tarkastellut suomalaisten aluesosiaalityöntekijöiden ekososiaalisen sosiaalityön rakentumista vuosina 1995–2000 Jyvässeudulla. Närhi tutki, millaista ekososiaalista sosiaalityötä aluesosiaalityöntekijät rakentavat jokapäiväisessä työssään toiminnan ja tiedonmuodostuksen vuoropuheluna.This research examines the way that Finnish community based social workers constructed eco-social social work in an action research context in the Jyväskylä region during 1995-2000. Eco-social social work was constructed during the study in a dialogical process between social workers’ practical action and practical knowledge. Eco-social social work, as constructed by the social workers in this study, aimed to exercise an influence by structural means at various levels of social work and to give a voice to and act as a voice of marginalised groups. Additionally, eco-social social work seemed to be horizontal, participative and participatory, including an important element of reflection upon eco-social self-understanding.This research consists of five articles and a summary article. The first article introduces social impact assessment (SIA) as one of the tools of structural and preventive social work and concentrates on describing SIA and its relationship to eco-social social work as it was applied in the study. The second article provides a conceptual and historical overview of German, Anglo-American and Finnish discussions on ecological social work. The third article studies the strategies and roles of community based social workers in questions related to the relationship between the living environment and human welfare in a context of spatial marginalisation. The fourth article focuses on how community based social workers conceptualise the relationship between the local living environment and social exclusion and inclusion processes. The fifth artic le analyses what kind of knowledge base the social workers used in constructing their expertise concerning spatial marginalisation

Kansainvälinen ja suomalainen rakenteellisen sosiaalityön perinne

Tässä luvussa tarkastellaan rakenteellisen sosiaalityön teoreettisia ja käsitteellisiä lähtökohtia kansainvälisen sekä s suomalaisen rakenteellisen sosiaalityön perinteiden näkökulmista. Jotta suomalaiseen hyvinvointipalvelujärjestelmään kytkeytyviä rakenteellisen sosiaalityön toimintakäytäntöjä voitaisiin kehittää, on tärkeää ymmärtää erilaisten perinteiden käsitteellisiä eroja ja historiallisia kehityskulkuja. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että kansainvälisen ja suomalaisen rakenteellisen sosiaalityön perinteiden ero tiivistyy niiden radikaalisuutta ja poliittisuutta korostavissa näkökulmissa, joita selittävät muun muassa eri kansallisvaltioiden historialliset hyvinvointivaltiomallien kehittämiseen ja muotoutumiseen liittyvät prosessit sekä niihin kytkeytyvä ymmärrys sosiaalityön roolista ja tehtävistä yhteiskunnassa.peerReviewe

It is the Time for Social Work and Social Policy Research on the Ecosocial Transition

peerReviewe