Kuinka kartuttaisimme yhteiskunnan tiedepääomaa?

Tutkitun tiedon teemavuonna on ilo todeta, että juhlan kohde nauttii Suomessa laajaa luottamusta. Viimeisin Tiedebarometrin kysely on parin vuoden takaa ja silloin vastanneista 70 % ilmoitti luottavansa tieteeseen

Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen

Yhteiskuntamme polarisoituu sen suhteen, kuinka kansalaiset kartuttavat arjessa tarvittavia kykyjä ja osaamista. Osa kansasta hankkii aktiivisesti tietoa ja arvioi sitä kriittisesti ja objektiivisuuteen pyrkien. Osalle tähän ei tarjoudu mahdollisuutta tai siihen ei ole halua, kykyä tai motivaatiota. Eriarvoistuminen näkyy asenteissa ja suhtautumisessa tutkittuun tietoon. Tiedettä kohtaan esitetään kritiikkiä, jollaista siihen ei ole aiemmin kohdistunut ja joka asettaa tieteen uudenlaiseen puolustusasemaan. Vaikka tieteen asema instituutiona on tehtyjen tutkimusten valossa etenkin Suomessa vakaa, pohditaan erityisesti tiedekasvatuksen ja tiedeviestinnän parissa tapoja saada tiede merkitsevämpään rooliin ihmisten arjessa. Moderni yhteiskunta lepää tutkitun tiedon, teknologian ja alati uudistuvan osaamisen varassa. Osallisuuden laajentaminen lisää myös tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä yleistä hyvinvointia.</p

Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen

Yhteiskuntamme polarisoituu sen suhteen, kuinka kansalaiset kartuttavat arjessa tarvittavia kykyjä ja osaamista. Osa kansasta hankkii aktiivisesti tietoa ja arvioi sitä kriittisesti ja objektiivisuuteen pyrkien. Osalle tähän ei tarjoudu mahdollisuutta tai siihen ei ole halua, kykyä tai motivaatiota. Eriarvoistuminen näkyy asenteissa ja suhtautumisessa tutkittuun tietoon. Tiedettä kohtaan esitetään kritiikkiä, jollaista siihen ei ole aiemmin kohdistunut ja joka asettaa tieteen uudenlaiseen puolustusasemaan. Vaikka tieteen asema instituutiona on tehtyjen tutkimusten valossa etenkin Suomessa vakaa, pohditaan erityisesti tiedekasvatuksen ja tiedeviestinnän parissa tapoja saada tiede merkitsevämpään rooliin ihmisten arjessa. Moderni yhteiskunta lepää tutkitun tiedon, teknologian ja alati uudistuvan osaamisen varassa. Osallisuuden laajentaminen lisää myös tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä yleistä hyvinvointia

Musiikin verkkoyhteisöt : epämuodollisen musiikin oppimisen uusi tutkimuskenttä

Perinteisesti oppilaan ja opettajan välistä lähiopetusta on pidetty oppimisen edellytyksenä. Koulujen ja oppilaitoksien tarjoama muodollinen koulutus on ollut pitkään tästä syystä myös oppimista tutkivien tutkijoiden pääasiallista tutkimuskenttää. Viimeistään nyt on kuitenkin yleisesti hyväksytty, että oppimista ja koulutusta ei voida pitää toistensa edellytyksinä. Oppimista tapahtuu ilman muodollista koulutusta hyvin erilaisissa elämän ympäristöissä: töissä, ystävien kanssa, kotona, tietoverkoissa ja mobiililaitteissa. Onkin ryhdytty puhumaan ns. oppimisympäristöajattelusta. Vapaaaikatutkimukset kertovat suomalaisen musiikkiharrastuksen määrän pysymisestä ennallaan, mutta ne osoittavat samalla tärkeää tietoa musiikin harrastamisen ja kuluttamisen uusista painopistealueista. Musiikillisten aktiviteettien määrä on kasvanut; toisin sanoen vaihtoehdot ja tavat harrastaa sekä kuluttaa musiikkia ovat eri tavoin lisääntyneet. Musiikin uudet tietoverkko- ja mobiilipohjaiset jakelumenetelmät muuttavat myös sen kulutustottumuksia nopealla tahdilla. Myös oman musiikin tuottaminen tietokoneella ja sen jakaminen Internetin avoimiin verkkoyhteisöihin muiden käyttäjien kuunneltavaksi ja arvosteltavaksi on viime vuosina kasvanut merkittäväksi ilmiöksi. Uudet oppimisympäristöt ja yksilölliset oppimispolut ovat avanneet paljon uudenlaista keskustelua epämuodollisen oppimisen esiintymisestä ja luonteesta. Tämän artikkelin tarkoituksena on luoda näkökulmia siihen, mitä epämuodollinen musiikin oppiminen on ja minkälaista uutta tietoa voimme saada siitä tutkimalla musiikin avoimia verkkoyhteisöjä. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti musiikin verkkoyhteisöjen tutkimuksen tavoitteita, tapoja ja metodiikkaa.nonPeerReviewe

JamMo - Developmentally designed software for children’s mobile music-making

Mobile learning is one of the most recent branches in educational research. In contrast to traditional classroom learning, mobile learning extends outside the classroom, allowing mobility and flexible interaction between formal and informal learning. Up to this date, only few music based mobile applications have been developed for educational purposes and especially for young children. In the present study, software JamMo will be designed for Nokia N810 Internet tablet. JamMo aims at child-centred, intelligent musical engineering and pedagogical design of stand-alone, ad hoc and networked creative music making. It is targeted to 3–12-year-old children including those with moderate learning difficulties, such as attention deficit disorders, and those who are newly immigrated. This paper describes the developmental and pedagogical framework of the design and, the features and functions of the stand-alone sequencer software. The requirements for cognitive development and learning are described. The design encompasses software features and functions, structured learning materials, decision-making structures, support of attention, feedback, game features supporting motivation and, musical materials. The end product will be an accessible mobile learning device to be used in classroom and informal creative music learning, and tested with user groups mentioned to promote social inclusion of children

Tiedekeskuksen uusi rooli

Tiedekeskus Heurekan laajennuksen rakentaminen on alkanut. Taloudellisesti vaikeina aikoina tätä voi pitää pienenä ihmeenä. Mitä on tiedossa? Lisää samaa vai jotain uutta? Yhteiskunnan ja vapaa-ajanviettotapojen muuttuessa tiedekeskuksen on uudistettava ja laajennettava tehtäväänsä kulttuuritarjonnassa, tiedeviestinnässä ja oppimisympäristönä. Uudenlainen tiedekeskuskokemus odottaa yleisöä ja yhteistyökumppaneita

Towards new social dimensions for children's music making - JamMo as a collaborative and communal M-learning environment

Children’s collaborative music making has recently gained a lot of interest in the field of musical development and learning. Mobile learning (M-learning) is a relatively new field of educational research and so far there has been only few studies about children’s musical collaboration with mobile devices. Current knowledge of children’s social development forms a basis for communicational design of the ubiquitous learning environment. In the present study, which is a part of EU FP7 UMSIC research project, a software JamMo (Jamming mobile) will be designed for the Nokia N810 Internet tablet. In this paper, we report on the communal features of JamMo, which are specified to Jammo’s different user interfaces and groups. The design will be based on the the existing literature of children’s social cognition and the development on knowledge of others, social comparison, concept of self, language use, nonverbal communication, emotions and peer interaction and prosocial development. The requirements for social development as well as learning context are described. In the JamMo’s communal features design, we focus especially on peer relations, interaction and collaboration. The end product will be an accessible mobile learning device to be used in classroom and informal creative music learning, and tested with user groups mentioned in stand-alone, ad hoc and networked social contexts to promote social inclusion of children

Adults’ engagement in music learning during and after online coaching

This article sheds light on adult engagement in a learning activity during and after online coaching on piano, guitar, or songwriting. Data was collected from the participants using thematic semi-structured interviews and experience sampling. To investigate the extent to which adult learners are involved in learning during and after online music coaching, we analysed the visibility of four components of engagement – namely behavioural, cognitive, affective and social. During the coaching, flexibility, a regular and repetitive course structure and the learning community positively influenced engagement. However, only a few participants continued their active music-making after the coaching period ended. A lack of time and goals were potential explanations for non-continuance, whereas participation in a music-related community beyond the coaching was recognised as a potential factor in continuing to make music when it stopped.peerReviewe