ESTERR-PRO: A setup verification software system using electronic portal imaging

The purpose of the paper is to present and evaluate the performance of a new software-based registration system for patient setup verification, during radiotherapy, using electronic portal images. The estimation of setup errors, using the proposed system, can be accomplished by means of two alternate registration methods. (a) The portal image of the current fraction of the treatment is registered directly with the reference image (digitally reconstructed radiograph (DRR) or simulator image) using a modified manual technique. (b) The portal image of the current fraction of the treatment is registered with the portal image of the first fraction of the treatment (reference portal image) by applying a nearly automated technique based on self-organizing maps, whereas the reference portal has already been registered with a DRR or a simulator image. The proposed system was tested on phantom data and on data from six patients. The root mean square error (RMSE) of the setup estimates was 0.8±0.3 (mean value ± standard deviation) for the phantom data and 0.3±0.3 for the patient data, respectively, by applying the two methodologies. Furthermore, statistical analysis by means of the Wilcoxon nonparametric signed test showed that the results that were obtained by the two methods did not differ significantly (P value >0.05)

DIAGNOSIS: A telematics enabled system for medical image archiving, management and diagnosis assistance

TutkimusartikkeliTutkimuksessa selvitettiin kulotuksen ja erilaisten maankäsittelytapojen vaikutusta männyn siementen itämiseen ja kylvötaimien varhaiskehitykseen avoimella kulotetulla ja kulottamattomalla maalla. Erityisesti pyrittiin selvittämään männyn taimettumisen eroja mineraalimaapinnoilla, muokkaamattomalla maalla ja kulotetuilla humuspinnoilla. Tutkimukseen sisältyi kasvihuoneoloissa ja maastossa tehty idätyskoe erilaisilla pinnoilla, sekä kaksi perättäisinä kesinä suoritettua männyn kylvöä kulotetuille ja kulottamattomille aloille muokattuihin tai muokkaamattomiin koeruutuihin. §§ Alustan laatu sinänsä ei näyttänyt olevan merkittävä tekijä itämisen ja taimien varhaiskehityksen suhteen kasvihuoneessa, vaan itävyys oli kaikilla pinnoilla yhtä hyvä. Maastossa paljastettu mineraalimaa sen sijaan oli selvästi suotuisin alusta itämiselle ja taimettumiselle. Muokkaamaton, kasvipeitteinen maan pinta ja kulotuksen paljastama humuspinta olivat huonoja taimettumisalustoina. Näiden pintojen huonoon taimettumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä artikkelissa. Tulokset osoittavat, että luontaisesti uudistettaessa kevyt mineraalimaan paljastava muokkaus on välttämätön hyvän taimettumistuloksen saamiseksi kulottamattomilla uudistusaloilla, sekä tarpeen myös kulotetuilla aloilla silloin, kun humuksen palaminen on jäänyt riittämättömäksi. Tukkikärsäkkäiden (Hylobius spp.) aiheuttamia syöntivaurioita havaittiin vasta toisena ja kolmantena kylvön jälkeisenä kesänä, vaikka hyönteisiä oli alueilla runsaasti jo tätä ennen. §