Relationaalisen asiantuntijuuden rakentuminen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen ohjatun harjoittelun diskursseissa

The opportunities for the development of expertise created by the cooperation between academic education and working life are the subject of topical discussion. A supervised practicing period for early childhood education teacher-students is a traditional form of co-operation between education and working life and a key context for students learning. Our study examined the possibilities of building the relational expertise of early childhood education teacher students and their supervisors from early childhood education centers and the university during a practicing period. The phenomenon under study was examined through the positions produced for teacher students and supervisors, as well as through the discourses produced about the development of expertise. The data was collected with a questionnaire and discourse analysis was utilized in the analysis. According to the results, teacher students have uncertainty in identifying their expertise. The teachers from early childhood education centers were uniformly positioned as practical experts and the knowledge of the supervisors from university education was produced to manage theoretical knowledge. In addition, three discourses were produced during the practicing period: renewal, need for support, and non-encounter.Akateemisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön luomat mahdollisuudet asiantuntijuuden kehittymiselle ovat ajankohtaisen keskustelun kohteena. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ohjattu harjoittelu on perinteinen koulutuksen ja työelämän yhteistyön muoto ja keskeinen opettajaopiskelijoiden oppimisen konteksti. Tutkimuksessamme tarkasteltiin varhaiskasvatuksen opiskelijoiden sekä päiväkodin ja yliopistokoulutuksen ohjaavien opettajien relationaalisen asiantuntijuuden rakentumisen mahdollisuuksia ohjatun harjoittelun yhteydessä. Tutkittavaa ilmiötä tarkasteltiin opiskelijoiden sekä päiväkodin ja koulutuksen ohjaavien opettajien itselleen ja muille tuotettujen positioiden sekä asiantuntijuuden kehittymisestä tuotettujen diskurssien kautta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analyysissa hyödynnettiin diskurssianalyysia. Tulosten mukaan opiskelijoilla on epävarmuutta oman asiantuntijuutensa tunnistamisessa. Päiväkodin ohjaavat opettajat positioituivat yhtenevästi käytännön osaajiksi ja yliopiston harjoittelua ohjaavien opettajien osaamiseksi tuotettiin teoreettisen tiedon hallinta. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden kehittymiselle harjoittelun aikana tuotettiin uudistumisen, tuen kaipuun ja kohtaamattomuuden diskurssit

E-portfolio yliopisto-opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentajana

Varhaiskasvatuksen työelämässä on ajankohtainen tarve koulutetuille varhaiskasvatuksen opettajille. Varhaiskasvatuksen opettajia koulutetaan vielä tällä hetkellä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Vastavalmistuvilla varhaiskasvatuksen opettajilla on todettu olevan haasteita työelämään sitoutumisessa. Sitoutumista heikentää esimerkiksi epävarmuus oman osaamisen riittävyydestä opettajan työhön. (ks. Kantonen, Onnismaa, Reunamo & Tahkokallio, 2020.) Monissa korkeakouluissa on kehitetty portfoliotyöskentelyä tukemaan opiskelijan ammatillista kasvua ja oppimista, arviointia sekä osaamisen tekemistä näkyväksi. Portfoliotyöskentelyn avulla voidaan tarkastella, millaista osaamista ja asiantuntijuutta opinnoissa opiskelijalle rakentuu. (Ritzhaupt, Singh, Seyferth & Dedrick, 2008.) Tässä katsauksessa kuvaamme Jyväskylän yliopistossa kehitettyä sähköistä oppimisen tuen työkalua, Vaka ePortfoliota, ja siihen liittyvää kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut rakentaa oppimisympäristö ja tarkoituksenmukainen väline opiskelijan oppimisprosessien tueksi sekä erityisesti oman osaamisen tunnistamiseksi niin opintojen kuin työelämään siirtymisen vaiheissa. Kehittämistyön tukena on hyödynnetty vuonna 2018 tehtyä kandidaatintutkielmaa (Kurento & Tamminen, 2018) sekä keväällä 2021 opiskelijoille toteutettua kyselyä.nonPeerReviewe