81 research outputs found
Corporate Recruitment Strategies â Challenges in International Higher Education in a Technical University
Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvÀlisiÀ huippuosaajia. TKK (Teknillinen korkeakoulu) onkin lisÀnnyt viime vuosina kansainvÀlisille opiskelijoille suunnattua opetusta.
TÀssÀ diplomityössÀ on tutkittu sitÀ, miten annettava koulutus vastaa yritysten rekrytointistrategioiden tuomiin haasteisiin. Asiaa on tutkittu lÀhestymÀllÀ sekÀ yritysten johtoa ettÀ TKK:lta valmistuneita.
DiplomityössĂ€ tutkittiin ajanjaksolla 1/2001â6/2006 tuotettuja diplomi-insinöörin ja tekniikan tohtorin tutkintoja mÀÀrĂ€llisesti ja laadullisesti. Ulkomaalaisia valmistuneita pyydettiin tĂ€yttĂ€mÀÀn kysely sen selvittĂ€miksi, miten he olivat sijoittuneet työelĂ€mÀÀn. Valmistuneita pyydettiin arvioimaan TKK:n opetuksen hyödyllisyyttĂ€ urallaan.
Suomalaisten työnantajien mielipidettÀ tutkittiin kyselyillÀ ja haastatteluilla. PÀÀtavoitteena oli selvittÀÀ millaisia vaatimuksia ne asettavat teknillisen yliopistotutkinnon suorittaneille ulkomaalaisille.
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisilla tutkinnonsuorittajilla on ollut halu työllistyÀ Suomeen, mutta työllistyminen on usein ollut melko vaikeaa. Kuitenkin noin puolet valmistuneista oli edelleen työssÀ Suomessa muutamia vuosia valmistumisensa jÀlkeen. Suomesta lÀhteneet työskentelevÀt tavallisesti kotimaissaan. Kolmanteen maahan muuttaminen oli lÀhes olematonta.
Suomalaiset yritykset suhtautuvat myönteisesti teknillisistÀ yliopistoista valmistuneiden ulkomaalaisten rekrytoimiseen. Rekrytoitavan osaamistaso on kuitenkin tÀrkeÀmpÀÀ kuin kansallinen tausta. MitÀ pienempi yritys, sitÀ enemmÀn rekrytoitavalta työntekijÀltÀ vaaditaan suomenkielen taitoa.
TKK:n kansainvÀlisen koulutuksen kehittÀmiseksi annetaan joitakin ehdotuksia.International experts are essential in Finnish corporations. Partly because of this, during the last few years TKK (Helsinki University of Technology) has increased its activities in education directed to international students.
In this thesis we study how the given education has met the challenges raised by companies' recruitment strategies. This is done by approaching both the graduates and the companies.
Results in achieved master's degrees and doctoral degrees between 1/2001 and 6/2006 were studied both quantitatively and qualitatively. The foreign graduates were asked to fill a questionnaire in order to find out how they have found placements in the working life. Also we asked the graduates to evaluate the profitability of TKK's education for their careers.
Finnish employers' opinion was studied using questionnaires and interviews. The main objective was to find out what kind of requirements they pose especially on foreign engineering graduates.
The key findings are that usually international students have intended to seek employment in Finland but this has often proved to be quite difficult. However, about one graduate out of two still works in Finland after few years. Those graduates who have left Finland usually work in their home countries. Very little evidence of moving to third countries was found.
Finnish companies take a positive view of recruiting foreign engineering graduates. However, their competence is more important than national origin. The smaller the company, the more they expect employees to know Finnish language.
Recommendations are given for developing TKK's international education
A Lunchtime Walk in Nature Enhances Restoration of Autonomic Control during Night-Time Sleep: Results from a Preliminary Study
Walking within nature (Green Exercise) has been shown to immediately enhance mental well-being but less is known about the impact on physiology and longer lasting effects. Heart rate variability (HRV) gives an indication of autonomic control of the heart, in particular vagal activity, with reduced HRV identified as a risk factor for cardiovascular disease. Night-time HRV allows vagal activity to be assessed whilst minimizing confounding influences of physical and mental activity. The aim of this study was to investigate whether a lunchtime walk in nature increases night-time HRV. Participants (n = 13) attended on two occasions to walk a 1.8 km route through a built or a natural environment. Pace was similar between the two walks. HRV was measured during sleep using a RR interval sensor (eMotion sensor) and was assessed at 1â2 h after participants noted that they had fallen asleep. Markers for vagal activity were significantly greater after the walk in nature compared to the built walk. Lunchtime walks in nature-based environments may provide a greater restorative effect as shown by vagal activity than equivalent built walks. Nature walks may improve essential recovery during night-time sleep, potentially enhancing physiological health
A Subspace Method for Dynamical Estimation of Evoked Potentials
It is a challenge in evoked potential (EP) analysis to incorporate prior physiological knowledge for estimation. In this paper, we address the problem of single-channel trial-to-trial EP characteristics estimation. Prior information about phase-locked properties of the EPs is assesed by means of estimated signal subspace and eigenvalue decomposition. Then for those situations that dynamic fluctuations from stimulus-to-stimulus could be expected, prior information can be exploited by means of state-space modeling and recursive Bayesian mean square estimation methods (Kalman filtering and smoothing). We demonstrate that a few dominant eigenvectors of the data correlation matrix are able to model trend-like changes of some component of the EPs, and that Kalman smoother algorithm is to be preferred in terms of better tracking capabilities and mean square error reduction. We also demonstrate the effect of strong artifacts, particularly eye blinks, on the quality of the signal subspace and EP estimates by means of independent component analysis applied as a prepossessing step on the multichannel measurements
Koitereen sÀÀnnöstelyn vaikutukset ja kehittÀmismahdollisuudet. Yhteenveto ja suositukset
Koitereen sÀÀnnöstelyn kehittÀmisselvitys toteutettiin vuosina 2004-2006. Selvitystyö perustui Koitere-Koitajoki työryhmÀn, Ilomantsin kunnan, voimayhtiön ja Pohjois-Karjalan ympÀristökeskuksen aloitteeseen Koitereen sÀÀnnöstelyn vaikutuksien ja kehittÀmismahdollisuuksien selvittÀmiseksi.
Hankkeessa tuotettiin tietoa sÀÀnnöstelyn vaikutuksista Koitereella ja siitÀ kuinka eri sidosryhmÀt kokevat vaikutukset sekÀ arvioitiin tarvetta ja mahdollisuuksia sÀÀnnöstelykÀytÀnnön muuttamiseen. SÀÀnnöstelyn vaikutusten arviointia tukevia osaselvityksiÀ tehtiin 10 kappaletta. Hankkeen yhteydessÀ tiedotettiin Koitereen tilasta, sÀÀnnöstelystÀ ja sÀÀnnöstelyselvityksestÀ sekÀ tunnistettiin keinoja tiedottamisen parantamiseksi. Laaja ja monitieteinen selvitys toteutettiin vesistön eri kÀyttÀjÀryhmien, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyönÀ. ErityistÀ huomiota kiinnitettiin sidosryhmien ja paikallisen vÀestön kuulemiseksi sekÀ heidÀn nÀkemystensÀ huomioon ottamiseksi selvitystyössÀ.
TÀssÀ raportissa on esitetty selvitystyön toteutustapa, yhteenveto Koitereen sÀÀnnöstelyn vaikutuksista sekÀ hankkeen keskeiset tulokset, 22 suositusta. Suositukset koskevat sÀÀnnöstelykÀytÀnnön parantamista, rantojen kunnostusta, kalakantojen hoitoa ja kalastusta, virkistyskÀyttöÀ ja veneilyÀ, yhteistyötÀ ja viestintÀÀ sekÀ seurantaa ja jatkotutkimuksia. Selvitystyön ohjausryhmÀ on hyvÀksynyt suositukset yksimielisesti 28.3.200
SÀÀnnösteltyjen jÀrvien ekologisen tilan arviointi
Vaikka sÀÀnnösteltyjÀ jÀrviÀ on tutkittu kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ovat aikaisemmissa hankkeissa kerÀtyt biologiset aineistot hajanaisia ja etenkin lievÀsti sÀÀnnöstellyissÀ jÀrvissÀ riittÀmÀttömiÀ vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttÀmien vertailuolojen mÀÀrittelyyn ja ekologisen tilan luokittelu- ja seurantajÀrjestelmÀn kehittÀmiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sÀÀnnösteltyjen jÀrvien ekologista luokittelua ja ympÀristötavoitteiden mÀÀrittÀmistÀ varten ottaen huomioon samaan aikaan EU-tasolla ja kansallisesti tapahtuva valmistelutyö vesipuitedirektiivin toimeenpanemiseksi.
Osahankkeissa hyödynnettiin olemassa olevia biologisia aineistoja sÀÀnnöstellyiltÀ jÀrviltÀ ja niiden vertailuvesistöistÀ. Uutta aineistoa kerÀttiin rantavyöhykkeen kalastosta, rantavyöhykkeen pohjaelÀimistöstÀ ja vesikasvillisuudesta. TyössÀ kehitettiin luokittelumuuttujia vesienhoitoasetuksen mukaista tilan arviointia varten. Varsinaista luokittelumuuttujien valintaa varten laadittiin vaihtoehtoisia tilan arviointimalleja, joiden perusteella jÀrvien tilaluokka mÀÀriteltiin.
Vedenkorkeuden sÀÀnnöstelyn vaikutus nĂ€kyi sekĂ€ vesikasvillisuudessa, pohjaelĂ€imistössĂ€ ettĂ€ rantavyöhykkeen kalastossa. JĂ€rvien tilaluokka oli laatutekijĂ€stĂ€ ja elinympĂ€ristöstĂ€ riippuen huonompi kuin hyvĂ€, kun vedenkorkeuden talvialenema oli yli 2â3 m. SekĂ€ vesikasvillisuudessa, pohjaelĂ€imistössĂ€ ettĂ€ kalastossa oli tunnistettavissa useita sÀÀnnöstelylle herkkiĂ€ lajeja. Vesikasveista sÀÀnnöstelystĂ€ nĂ€yttĂ€vĂ€t kĂ€rsivĂ€t eniten pohjalehtiset, pohjaelĂ€imistĂ€ kaksivuotiset hyönteistoukat ja kaloista mutu ja kivisimppu.
Rantavyöhykkeen kalaston, pohjaelÀimistön ja vesikasvillisuuden luokitukset poikkesivat useassa sÀÀnnöstelyjÀrvessÀ selvÀsti toisistaan. JÀrven yleistilaan vaikuttaa tÀllöin suuresti, mÀÀrÀytyykö tila kaikkien biologisten laatutekijöiden keskimÀÀrÀisenÀ tilana (esim. mediaani) vai heikoimmassa tilassa olevan laatutekijÀn (ns. heikoimman lenkin menetelmÀ) mukaan
Altered expiratory flow dynamics at peak exercise in adult men with well-controlled type 1 diabetes.
Peer reviewe
- âŠ