Corporate Recruitment Strategies – Challenges in International Higher Education in a Technical University

Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisiä huippuosaajia. TKK (Teknillinen korkeakoulu) onkin lisännyt viime vuosina kansainvälisille opiskelijoille suunnattua opetusta. Tässä diplomityössä on tutkittu sitä, miten annettava koulutus vastaa yritysten rekrytointistrategioiden tuomiin haasteisiin. Asiaa on tutkittu lähestymällä sekä yritysten johtoa että TKK:lta valmistuneita. Diplomityössä tutkittiin ajanjaksolla 1/2001–6/2006 tuotettuja diplomi-insinöörin ja tekniikan tohtorin tutkintoja määrällisesti ja laadullisesti. Ulkomaalaisia valmistuneita pyydettiin täyttämään kysely sen selvittämiksi, miten he olivat sijoittuneet työelämään. Valmistuneita pyydettiin arvioimaan TKK:n opetuksen hyödyllisyyttä urallaan. Suomalaisten työnantajien mielipidettä tutkittiin kyselyillä ja haastatteluilla. Päätavoitteena oli selvittää millaisia vaatimuksia ne asettavat teknillisen yliopistotutkinnon suorittaneille ulkomaalaisille. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisilla tutkinnonsuorittajilla on ollut halu työllistyä Suomeen, mutta työllistyminen on usein ollut melko vaikeaa. Kuitenkin noin puolet valmistuneista oli edelleen työssä Suomessa muutamia vuosia valmistumisensa jälkeen. Suomesta lähteneet työskentelevät tavallisesti kotimaissaan. Kolmanteen maahan muuttaminen oli lähes olematonta. Suomalaiset yritykset suhtautuvat myönteisesti teknillisistä yliopistoista valmistuneiden ulkomaalaisten rekrytoimiseen. Rekrytoitavan osaamistaso on kuitenkin tärkeämpää kuin kansallinen tausta. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän rekrytoitavalta työntekijältä vaaditaan suomenkielen taitoa. TKK:n kansainvälisen koulutuksen kehittämiseksi annetaan joitakin ehdotuksia.International experts are essential in Finnish corporations. Partly because of this, during the last few years TKK (Helsinki University of Technology) has increased its activities in education directed to international students. In this thesis we study how the given education has met the challenges raised by companies' recruitment strategies. This is done by approaching both the graduates and the companies. Results in achieved master's degrees and doctoral degrees between 1/2001 and 6/2006 were studied both quantitatively and qualitatively. The foreign graduates were asked to fill a questionnaire in order to find out how they have found placements in the working life. Also we asked the graduates to evaluate the profitability of TKK's education for their careers. Finnish employers' opinion was studied using questionnaires and interviews. The main objective was to find out what kind of requirements they pose especially on foreign engineering graduates. The key findings are that usually international students have intended to seek employment in Finland but this has often proved to be quite difficult. However, about one graduate out of two still works in Finland after few years. Those graduates who have left Finland usually work in their home countries. Very little evidence of moving to third countries was found. Finnish companies take a positive view of recruiting foreign engineering graduates. However, their competence is more important than national origin. The smaller the company, the more they expect employees to know Finnish language. Recommendations are given for developing TKK's international education

A Lunchtime Walk in Nature Enhances Restoration of Autonomic Control during Night-Time Sleep: Results from a Preliminary Study

Walking within nature (Green Exercise) has been shown to immediately enhance mental well-being but less is known about the impact on physiology and longer lasting effects. Heart rate variability (HRV) gives an indication of autonomic control of the heart, in particular vagal activity, with reduced HRV identified as a risk factor for cardiovascular disease. Night-time HRV allows vagal activity to be assessed whilst minimizing confounding influences of physical and mental activity. The aim of this study was to investigate whether a lunchtime walk in nature increases night-time HRV. Participants (n = 13) attended on two occasions to walk a 1.8 km route through a built or a natural environment. Pace was similar between the two walks. HRV was measured during sleep using a RR interval sensor (eMotion sensor) and was assessed at 1–2 h after participants noted that they had fallen asleep. Markers for vagal activity were significantly greater after the walk in nature compared to the built walk. Lunchtime walks in nature-based environments may provide a greater restorative effect as shown by vagal activity than equivalent built walks. Nature walks may improve essential recovery during night-time sleep, potentially enhancing physiological health

A Subspace Method for Dynamical Estimation of Evoked Potentials

It is a challenge in evoked potential (EP) analysis to incorporate prior physiological knowledge for estimation. In this paper, we address the problem of single-channel trial-to-trial EP characteristics estimation. Prior information about phase-locked properties of the EPs is assesed by means of estimated signal subspace and eigenvalue decomposition. Then for those situations that dynamic fluctuations from stimulus-to-stimulus could be expected, prior information can be exploited by means of state-space modeling and recursive Bayesian mean square estimation methods (Kalman filtering and smoothing). We demonstrate that a few dominant eigenvectors of the data correlation matrix are able to model trend-like changes of some component of the EPs, and that Kalman smoother algorithm is to be preferred in terms of better tracking capabilities and mean square error reduction. We also demonstrate the effect of strong artifacts, particularly eye blinks, on the quality of the signal subspace and EP estimates by means of independent component analysis applied as a prepossessing step on the multichannel measurements

Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Yhteenveto ja suositukset

Koitereen säännöstelyn kehittämisselvitys toteutettiin vuosina 2004-2006. Selvitystyö perustui Koitere-Koitajoki työryhmän, Ilomantsin kunnan, voimayhtiön ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen aloitteeseen Koitereen säännöstelyn vaikutuksien ja kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin tietoa säännöstelyn vaikutuksista Koitereella ja siitä kuinka eri sidosryhmät kokevat vaikutukset sekä arvioitiin tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelykäytännön muuttamiseen. Säännöstelyn vaikutusten arviointia tukevia osaselvityksiä tehtiin 10 kappaletta. Hankkeen yhteydessä tiedotettiin Koitereen tilasta, säännöstelystä ja säännöstelyselvityksestä sekä tunnistettiin keinoja tiedottamisen parantamiseksi. Laaja ja monitieteinen selvitys toteutettiin vesistön eri käyttäjäryhmien, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sidosryhmien ja paikallisen väestön kuulemiseksi sekä heidän näkemystensä huomioon ottamiseksi selvitystyössä. Tässä raportissa on esitetty selvitystyön toteutustapa, yhteenveto Koitereen säännöstelyn vaikutuksista sekä hankkeen keskeiset tulokset, 22 suositusta. Suositukset koskevat säännöstelykäytännön parantamista, rantojen kunnostusta, kalakantojen hoitoa ja kalastusta, virkistyskäyttöä ja veneilyä, yhteistyötä ja viestintää sekä seurantaa ja jatkotutkimuksia. Selvitystyön ohjausryhmä on hyväksynyt suositukset yksimielisesti 28.3.200

Säännösteltyjen järvien ekologisen tilan arviointi

Vaikka säännösteltyjä järviä on tutkittu kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ovat aikaisemmissa hankkeissa kerätyt biologiset aineistot hajanaisia ja etenkin lievästi säännöstellyissä järvissä riittämättömiä vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämien vertailuolojen määrittelyyn ja ekologisen tilan luokittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa säännösteltyjen järvien ekologista luokittelua ja ympäristötavoitteiden määrittämistä varten ottaen huomioon samaan aikaan EU-tasolla ja kansallisesti tapahtuva valmistelutyö vesipuitedirektiivin toimeenpanemiseksi. Osahankkeissa hyödynnettiin olemassa olevia biologisia aineistoja säännöstellyiltä järviltä ja niiden vertailuvesistöistä. Uutta aineistoa kerättiin rantavyöhykkeen kalastosta, rantavyöhykkeen pohjaeläimistöstä ja vesikasvillisuudesta. Työssä kehitettiin luokittelumuuttujia vesienhoitoasetuksen mukaista tilan arviointia varten. Varsinaista luokittelumuuttujien valintaa varten laadittiin vaihtoehtoisia tilan arviointimalleja, joiden perusteella järvien tilaluokka määriteltiin. Vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutus näkyi sekä vesikasvillisuudessa, pohjaeläimistössä että rantavyöhykkeen kalastossa. Järvien tilaluokka oli laatutekijästä ja elinympäristöstä riippuen huonompi kuin hyvä, kun vedenkorkeuden talvialenema oli yli 2–3 m. Sekä vesikasvillisuudessa, pohjaeläimistössä että kalastossa oli tunnistettavissa useita säännöstelylle herkkiä lajeja. Vesikasveista säännöstelystä näyttävät kärsivät eniten pohjalehtiset, pohjaeläimistä kaksivuotiset hyönteistoukat ja kaloista mutu ja kivisimppu. Rantavyöhykkeen kalaston, pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden luokitukset poikkesivat useassa säännöstelyjärvessä selvästi toisistaan. Järven yleistilaan vaikuttaa tällöin suuresti, määräytyykö tila kaikkien biologisten laatutekijöiden keskimääräisenä tilana (esim. mediaani) vai heikoimmassa tilassa olevan laatutekijän (ns. heikoimman lenkin menetelmä) mukaan

Altered expiratory flow dynamics at peak exercise in adult men with well-controlled type 1 diabetes.

Peer reviewe