Wonder children and victimizing parents:preservice early childhood teachers’ beliefs about children and technology at home

Abstract In this study, written assignments from preservice early childhood teachers were examined to find answers to the following research questions: [1] What beliefs do preservice teachers have about children and technology at home? [2] How are parents represented in preservice teachers’ beliefs about children and technology? [3] What are the relationships between these beliefs and preservice teachers’ views about the role of technology in early childhood education? Preservice teachers in this study had idolized beliefs about children and discriminating beliefs about parents. Children were believed to be born-competent technology users. Parents were believed to lack the skills or will needed to regulate their children’s technology use. It was expressed to be the responsibility of early childhood education to ensure that play and social interaction are still included in young children’s lives. These findings propose that students’ beliefs about children and parents need to be afforded attention in educational technology courses

Wag the dog:the nature and foundations of preschool educators’ positive ICT pedagogical beliefs

Abstract It has become evident that the vast majority of early childhood educators feel positive about using ICT with children. However, as they are found to have had no or only a little training or practical experience of pedagogical use of ICT, it is important to explore where the positive attitude comes from, and what pedagogical benefits early childhood educators believe ICT use brings about. This study focuses on the relationships of educators’ general and ICT-related pedagogical beliefs, and the foundations of educators’ positive ICT pedagogical beliefs. In their general pedagogical beliefs, the educators emphasized the learning of socio-emotional skills, and reported that they carry out practices where children have an active role in their learning. In their ICT pedagogical beliefs, the educators emphasized the learning of academic skills, and the methods they described were usually individual exercises which were either carried out using ICT or by following educators’ ICT-supported instructions. Positive ICT pedagogical beliefs were, to a large extent, based on perceptions of what different devices and software promise in terms of children’s learning. Outside influences, i.e., the model observed from primary school, also played a significant role in the construction of the educators’ ICT pedagogical beliefs

Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä:mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa

Tiivistelmä Pienten lasten luovaa kirjoittamista on tutkittu vähän ja yleensä vain teknistä tarkkuutta korostavan taitodiskurssin kautta. Kirjoittaminen voidaan kuitenkin ymmärtää myös tarkoitushakuisena sosiaalisena toimintana, jaettavaan muotoon taltioituina ideoina, näkemyksinä ja mielipiteinä — suhteina. Työssäni suhteisuuden teoreettisen viitekehyksen muodostaa kolmannen tilan käsite, jolla tarkoitan ei-institutionaalisen sekä institutionaalisen kasvuympäristön rajapinnoille muodostuvia molemmat kontekstit sisältäviä identiteettiperustaisia tiloja. Empiirinen aineisto koostuu esiopetusikäisten lasten päiväkotikontekstissa vapaan leikin aikana tuottamista (tietokone)kirjoituksista. Tarkastelen erityisesti sitä millaisia, keiden välisiä ja miten ilmaistuja suhteita lapset julkituovat kirjoituksissaan kolmannen tilan kautta. Kolmas tila esiintyi kirjoituksissa joko oman lähipiirin tai mediatekstien uudelleenkontekstualisointina. Valinnat eivät olleet sattumanvaraisia vaan kertoivat kiintymyksestä ja jo olemassa olevista tai toivotuista ystävyyssuhteista. Kirjoituksissa esiintyneiden lasten välittömään kokemusmaailmaan kuuluvien henkilöiden roolit ja relaatiot elivät kirjoituksissa omalakista elämäänsä, jossa esimerkiksi vanhempien ja lasten roolit usein sekoittuivat. Mediaviitteiden intersubjektiivinen suhteisuus ilmeni tarkoituksenmukaisena ja koordinoituna saman jaetun keskusteeman ympärillä pysyttelemisenä

Näkökulmia monilukutaitoon:opettajuus ja situationaaliset lukutaidot

Viime vuosina toteutetut opetussuunnitelmauudistukset (Opetushallitus 2014a, 2104b, 2015, 2016) ovat tuoneet kotimaiselle koulutuskentälle koko joukon uusia käsitteitä. Yksi keskeisimmistä, mutta samalla vaikeimmin hahmotettavista käsitteistä on monilukutaito. Tässä artikkelissa pyrin jäsentämään monilukutaitoa tarkastelemalla sitä erityisesti opettajuuden näkökulmasta. Artikkelin aluksi vertaan suomalaista monilukutaitokäsitettä kansainvälisiin määritelmiin. Sen jälkeen tarkennan näkökulman situationaalisiin lukutaitoihin (situated literacy) ja käsittelen lukutaitojen suhdetta laajempiin kasvatuksellisiin päämääriin

(Vasta)kertomuksia koulutuksen digitalisaatiosta

Tiivistelmä Kotimaista koulutusteknologiatutkimusta on kritisoitu teknologiaoptimistisen paradigman kritiikittömästä noudattamisesta. Tämän artikkelin tavoitteena on kriittisten näkökulmien tuominen osaksi koulutuksen digitalisaatiosta käytävää tieteellistä ja julkista keskustelua. Kerronnalliseen metodologiaan tukeutuen teknologiaoptimismi käsitteellistetään hallitsevaksi kertomukseksi, jota konkretisoidaan neljän kertomuksen kautta. Ne ovat nimeltään: 1) kertomus digitaalisesta tasa-arvosta, 2) kertomus menneisyyteen jämähtäneestä koulusta, 3) kertomus teknologian muutosvoimasta ja 4) kertomus osallisuuden teknologiasta. Niille jokaiselle esitetään myös vastakertomus, joilla tarkoitetaan hallitsevaa kertomusta haastavia, rikkovia ja monipuolistavia kertomuksia. Artikkelin kontekstuaalinen näkökulma painottuu perusopetukseen, sillä perusopetus on koko ikäluokan kattava kasvatusinstituutio. Argumentointia tukevissa esimerkeissä huomioidaan myös muut formaalin kasvatuksen ja koulutuksen kontekstit varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen samojen ilmiöiden toisintuessa myös niiden piirissä

Pitäisikö opettajat korvata roboteilla?

Kirja-arvostelu Arvosteltu teos: Selwyn, Neil 2019. Should Robots Replace Teachers? AI and the Future of education. Cambridge, UK: Polity. 145 s

Kuvalla voi olla merkitystä:Suomen ja Espanjan väliset suhteet vuosina 1917–1946

Abstract The research observes the relations between Finland and Spain from the Finnish independence until the beginning of the Cold War by using an analysis of images and stereotypes. This era is characterized by the founding of the organization of Finnish foreign affairs, Spain’s transition from a dictatorship to a republic, from the Republic to the Spanish Civil War and the Second World War. During this time, Finland and Spain built their bilateral relations from the recognition of Finland through trade policy to have cordial relations around the Second World War when political conditions were favourable. The main idea of the Finnish foreign policy in Spain was to regain the lost market of timber and paper industry from the autonomous era. Spain was disturbed by the Finnish law of prohibition which prevented the trade within wine industry. Spain’s main focus in Finland was monitoring the foreign policy of Finland, the Soviet Union and the Baltic republics. Spain did fairly well in this task. Both Finland’s and Spain’s image of one another was based on stereotypes. The Finns were forest-living Asians while the Spaniards were lazy, uneducated bullfighters. The Finns had a chance to modify the image of Spain during the Spanish Civil War, but the modification didn’t take place. In Spain the image of the Finns, however, was transformed into a heroic nation defending the western civilization. The images could have affected the foreign policy. The diplomat who disliked and knew the posting country poorly could harm trade negotiations. The stereotype-based images delayed the development of the bilateral relations. On the other hand, an enthusiastic and politically suited person could have a significant positive impact on the relations, especially during the Second World War. The main source material consists of the reports from the Spanish delegation in Helsinki, the Finnish delegation in Madrid and the telegrams and documentation from both foreign ministries.Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ja Espanjan välisiä suhteita historiallisen kuvatutkimuksen keinoin Suomen itsenäistymisestä kylmän sodan alkuun. Aikakautta leimaavat Suomen itsenäistymisen jälkeen alkanut ulkoasiainhallinnon perustaminen ja kehittyminen, Espanjan muutos diktatuurista tasavallaksi, tasavallasta sisällissotaan sekä toisen maailmansodan aika. Tänä aikana Suomi ja Espanja loivat keskinäiset suhteensa Suomen tunnustamisesta kauppapolitiikan kautta toisilleen ystävällismielisiksi maiksi, kun toisen maailmansodan poliittiset suhdanteet olivat suotuisia. Suomi halusi palauttaa itselleen edulliset puu- ja paperituotteiden markkinat, jotka sillä oli ollut autonomian aikana. Espanjaa haittasi Suomessa ollut kieltolaki, mikä merkitsi erityisesti tärkeiden viinien jäämistä pois maiden välisestä kaupasta. Espanja keskittyi suhteissa pitämään Suomea tarkkailu- ja tiedonkeruupaikkana Suomen, Neuvostoliiton ja Baltian suuntaan. Tässä tehtävässä Espanja onnistui verraten hyvin. Niin suomalaisten kuin espanjalaisten kuvat toisistaan rakentuivat suhteiden alussa stereotypioiden varaan. Suomalaiset olivat metsissä asuvia aasialaisia ja espanjalaiset laiskoja sekä kouluttamattomia härkätaistelijoita. Suomalaisille tarjoutui mahdollisuus korjata Espanja-kuvaa Espanjan sisällissodan julkisuuden vuoksi, mutta kuvassa ei tapahtunut muutosta. Sen sijaan Suomen saama julkisuus talvisodan aikana muutti espanjalaisten Suomi-kuvaa urheaksi läntistä sivistystä puolustaneeksi kansaksi. Mielikuvilla saattoi olla oikeissa olosuhteissa vaikutusta ulkopolitiikkaan. Huonosti asemamaansa tunteva ja kokeva diplomaatti saattoi olla haitaksi kauppaneuvotteluille. Alkuaikojen stereotypioihin nojannut mielikuva hidasti kehitystä. Toisaalta innostunut ja aikakauteen poliittisesti sopiva henkilö saattoi vaikuttaa huomattavasti suhteita edistävästi, kuten toisen maailmansodan aikana tapahtui molemmin puolin. Tutkimuksen keskeisin lähdeaineisto koostuu Espanjan Helsingin-lähetystön ja Suomen Madridin-lähetystön raporteista, sähkeistä sekä kummankin maan ulkoasiainhallinnon dokumenteista.Resumen El studio observa las relaciones entre Finlandía y España por el medio del studio de las imagines históricas desde la proclamación de la independencia de Finlandía hasta el comienzo de la Guerra Fría. La época esta caracterizada por la fundación y evolución del Ministro de Asuntos Exteriores de Finlandía después de la independencia, la transición de la dictatura a la Segunda República, la Guerra Civil Española y la Segunda Guerra Mundial cuando las coyunturas políticas eran favorables. La idea principal de la política exterior de Finlandía en España era volver a crear los mercados perdidos de madera y papelera de la época autónoma finlandesa. España en cambio estaba molesta por la ley seca de Finlandía, lo que bloquea el importante comercio de los vinos españoles. España se concentro en observer y coleccionar información de Finlandía, Unión Soviética y los países Bálticos. España tuvo bastante éxito en esta tarea. La imagen de uno y otro, tanto finlandesa como española estaba basado en los estereotipos. Los finlandeses eran nórdicos que vivían en el bosque y los españoles eran toreros maleducados y perezosos. En la Guerra Civil Española, los finlandeses ofrecen la oportunidad de cambiar su imagen, pero fue desaprovechada. En cambio, la publicidad de Finlandía durante la Guerra de Invierno cambió la imagen que España tenia de Finlandía en una nación de valientes defendiendo la civilización occidental. Bajo las circunstancias correctas las imagines podrian tener un efecto en la política exterior. El diplomático que conocía y no le gustaba su país de acreditación podria perjudicar seriamente las relaciones comerciales. Las imagines estererotipadas en el comienzo de las relaciones retrasaron el desarollo de las relaciones bilaterales. Por otra parte, el diplomático entusiasta y políticamente adecuado podría tener un impacto significativo y progresista, como ocurrido en ambos lados durante la Segunda Guerra Mundial. El material más importante consiste en los informes de la legación de España y de la legación de Finlandía en Madrid, los telegramas y los documentos de ambos Ministros de Asuntos Exteriores

Two worlds collide?:mapping the third space of ICT integration in early childhood education

Abstract The current stage of early years information and communication technology (ICT) integration research has been criticized for not paying enough attention to the unique pedagogical features of early childhood education. Similarly, children’s views about educational use of ICT have been underrepresented in research. This dissertation study contributes to resolving these gaps in the literature by exploring children’s ideas and preservice teachers’ beliefs regarding the role of ICT in early childhood education. The study consists of two data sets that are reported in three empirical articles. The first study focused on children’s ideas and their contextual roots. The second study explored preservice teachers’ beliefs about children and ICT at home. The third study investigated preservice teachers’ perceptions of ICT integration through the frames of teaching, education, and care, referred to as the EDUCARE approach. In this compilation, the findings of the empirical studies are scrutinized through the analytical device of third space theory. The findings suggest that there is a dissonance between the meanings children and preservice teachers give to ICT use. Children conceptualized ICT use as a leisure activity whereas preservice teachers approached ICT mainly through learning. The findings also imply that although EDUCARE has been described as a holistic framework in the context of ICT integration, the framework acts as a disintegrating vehicle: When ICT integration was approached from the perspective of teaching, the views were mainly positive. When the perspective was changed to care, the views were profoundly negative. Care-related concerns were associated with preservice teachers’ beliefs about children’s use of ICT at home being extensive and unregulated. Another exaggerated belief was considering children born-competent ICT users. The results of this study have several implications for early childhood education, as well as preservice teacher education. To make ICT pedagogy truly meaningful for children, ICT should be approached as a cultural form, and space should be given for children’s views, values, and experiences. Additionally, educational technology courses need to pay more attention to aspects of care, as well as to preservice teachers’ often unrealistic beliefs about children and technology.Tiivistelmä Varhaiskasvatuksen kontekstissa tehty teknologiaintegraatiotutkimus ei ole huomioinut riittävästi varhaiskasvatuksen pedagogisia erityispiirteitä. Myös lasten näkemykset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tutkimukseni vastaa tähän tarpeeseen selvittämällä lasten ideoita ja lastentarhanopettajaopiskelijoiden uskomuksia tieto- ja viestintäteknologian roolista varhaiskasvatuksessa. Tutkimusta varten kerättiin kaksi aineistoa ja tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa. Ensimmäinen osatutkimus keskittyi lasten ideoihin ja niiden mediakulttuurisiin juuriin. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin opettajaopiskelijoiden uskomuksia siitä, miten lapset käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa kotona. Kolmannen osatutkimuksen kohteena oli opetuksen, kasvatuksen ja hoidon kehysten (EDUCARE-malli) roolit ja merkitykset opettajaopiskelijoiden teknologiaintegraatiokäsityksissä. Yhteenveto-osiossa tuloksia tarkastellaan kolmannen tilan teorian kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja opettajaopiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologialle antavat merkitykset eroavat toisistaan. Lapset suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologian käyttöön viihteenä, mutta opettajaopiskelijat käsitteellistävät sen oppimisen ja opettamisen välineenä. Tulokset osoittavat myös, että vaikka EDUCARE-malli kuvataan eheyttävänä viitekehyksenä, teknologiaintegraation tapauksessa sillä on myös hajottava ulottuvuus. Kun teknologiaintegraatiota tarkasteltiin opetuskehyksen kautta, näkemykset olivat myönteisiä. Kun näkökulma vaihtui hoitopainotteiseksi, näkemykset muuttuivat huomattavan kielteisiksi. Hoitokehyksen kautta tuotetut huolet kumpusivat uskomuksista, että lapset käyttävät liikaa tieto- ja viestintäteknologiaa kotona. Toinen yleinen uskomus oli, että lapset ovat syntyjään taitavia tieto- ja viestintäteknologian käyttäjiä. Tutkimuksen tulokset ovat merkityksellisiä sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan että opettajankoulutuksen kannalta. Jotta tieto-ja viestintäteknologiaa hyödyntävä pedagoginen toiminta on lapsille merkityksellistä, tulee tieto- ja viestintäteknologiaa käsitellä (media)kulttuurisena ilmiönä ja toiminnassa tulee olla tilaa lasten näkemyksille ja kokemuksille. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota hoitokehyksen huomioimiseen sekä opettajaopiskelijoiden usein epärealistisiin uskomuksiin lapsista ja teknologiasta