Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä

Elämänarvot keski-iässä : psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin

This study examined, first, basic human values’ and life goals’ factor structures and the reciprocal links between these measures; second, the connections between personality traits and values, and possible gender differences in these relations; and third, the relations between life goals and mental well-being, and whether life goals act as mediators in the associations between personality traits and mental well-being. The participants were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS). Data used here were collected at ages 42 and 50 (n = 212–242). The results yielded a 14- factor value structure (societal concern, tolerance, protecting nature, caring, dependability, autonomy of thought, autonomy of action, stimulation, hedonism, achievement, tradition, security, conformity, and power). The 14 value factors further formed four higher order value types (self-transcendence, self-enhancement, conservation, and openness to change) and two higher order value dimensions (person- and social-focused). For life goals, three factors were found: soul-searching (items of mental performance, independence, life reflection, and death), basic needs (sexuality, family, and work), and pleasure (hobbies, relationships, and health). The 14 value factors and three life goal factors showed several positive and significant associations. The personality traits of extraversion, openness, agreeableness, and conscientiousness contributed moderately to 10 of the 14 values. The relationships between personality traits and values were partially different in men and women. In women, leisure-related goals (hobbies, relationships, and sexuality) were positively connected with emotional, psychological, and social well-being. In men, performance-related goals (mental performance, family, work, and economic welfare) positively contributed to psychological and social well-being, and leisure-related goals social well-being. Moreover, in women, investment in leisure-related goals partially mediated the positive associations from low neuroticism and high extraversion to emotional well-being, while in men investment in performance-related goals partially mediated the positive associations between extraversion and psychological well-being

Values and Personal Life Investment in Middle-Age: Measures and Relations

The present study analyzed the factor structure of Schwartz Value Survey (SVS; 46 items) and the personal life investment (PLI; 10 items) scale, as well as the mutual relations between these two measures. The 50-year-old participants (n = 217–224) were drawn from the ongoing Finnish Jyväskylä Longitudinal Study of Personal and Social Development. For the SVS, the confirmatory factor analysis (CFA) supported the 14-factor structure: achievement, tradition, stimulation, hedonism, security, conformity, power, universalism (with sub-factors of societal concern, tolerance and protecting nature), benevolence (with sub-factors of caring and dependability) and self-direction (with sub-factors of autonomy of action and autonomy of thought). Using these 14 factors, the CFA confirmed the existence of higher-order factors with both two (person-focused and social-focused dimensions) and four factors (self-transcendence, self-enhancement, conservation and openness to change). In assessing personal life investments, three factors emerged using CFA: soul-searching (items of cognition, independence, life reflection and death), basic needs (sexuality, family and work) and pleasure (health, leisure and friends). The three PLI factors and 14 SVS items related to each other in some ways. For example, soul-searching correlated statistically significantly and positively with all three of universalism’s sub-factors (societal concern, tolerance, and protecting nature). Basic needs correlated positively with achievement and benevolence (dependability). Finally, pleasure correlated positively, for example, with benevolence (caring), and hedonism.peerReviewe

Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi - pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä.peerReviewe

Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä

Relationships between personality traits and values in middle aged men and women

The present study analyzed the relations between the Big Five personality traits (neuroticism, extraversion, agreeableness, conscientiousness, and openness to experience) and 14 values (societal concern, tolerance, protecting nature, caring, dependability, autonomy of thought, autonomy of action, stimulation, hedonism, achievement, tradition, security, conformity, and power) in middle-aged women and men. The 50-year-old participants (women n = 107 and men n = 105) were drawn from the ongoing Finnish Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. The personality traits were assessed using the 60-item NEO Five Factor Inventory. Values were measured using the 46-item version of the Schwartz Value Survey. The multi-group regression model confirmed that openness to experience, agreeableness, extraversion, and conscientiousness moderately explained 10 of the 14 values. Among both genders, the most consistent positive association was found between openness to experience and autonomy of thought and the most consistent negative relation was found between openness to experience and power. Statistically significant gender differences were found in three positive relations: agreeableness contributed to tolerance in men, whereas openness to experience was related to autonomy of action and conscientiousness to achievement in women.peerReviewe