Motivations for content generation in social media

The aim of this article is to explore motivations for content generation in social media, where the audience plays a more active role in producing and sharing content. The concept of user-generated content (UGC) describes this turn and provides the starting point for this article, proceeding from an overview of previous research on motives for content production. The second section presents an empirical study, which includes both qualitative and quantitative parts. From the analysis of findings, three motives are identified for content production: (1) development of Web ideology and self – a desire to be involved in the development of the Internet and to develop oneself accordingly; (2) self-expression – people, especially the young, want to act independently and freely on the Web and to share information about their lives; and (3) community – people want to belong to online communities and to interact with one another.Peer reviewe

Participation in Social Media : Studying Explicit and Implicit Forms of Participation in Communicative Social Networks

Peer reviewe

INDEPENDENCE AND INTERDEPENDENCE: MULTIDIMENSIONALITY OF FINNISH YOUTH’S EXPERIENCES OF TRUST IN NEWS

Peer reviewe

Sosiaalisen identiteetin näkökulma vuorovaikutukseen

Keynote-puheenvuoro Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä 18.–19.9.2020Non peer reviewe

Sosiaalinen media – millaista sosiaalisuutta?

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalista mediaa sosiaalipsykologian näkökulmasta. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan monimuotoisia ja vuorovaikutteisia verkkoympäristöjä, joissa käyttäjät tuottavat sisältöä. Tunnettuja esimerkkejä ovat Wikipedia, Facebook, YouTube ja blogit. Artikkelissa hyödynnetään Willem Doisen (1982) esittämiä sosiaalipsykologian selitystasoja, jolloin sosiaalisuutta tarkastellaan yksilönsisäisellä tasolla, yksilöiden välisellä tasolla, asemien tai ryhmien välisten suhteiden tasolla sekä ideologioiden ja joukkojen tasolla. Olennaisia tarkastelun kohteita ovat osallistumismotiivit, tietokonevälitteinen viestintä (computer-mediated communication CMC), verkkoyhteisöt sekä joukkojen toiminta sosiaalisessa mediassa. Artikkelissa päädytään kahteen keskeiseen johtopäätökseen. Eri teoriat painottavat sosiaalisen identiteetin merkitystä. Ryhmiin, yhteisöihin ja joukkoihin samastuminen perustuu sosiaaliseen identiteettiin. Toiseksi sosiaalisuus on yksilähtöistä ja kyse on yksilöiden välisistä verkostoista. Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median käsite on hajanainen, minkä vuoksi yleistävien havaintojen tekeminen sosiaalisuuden luonteesta on vaikeaa

Will it increase business, then? - Attitudes to the Internet and Virtual Learning Environment in Small and Medium-Sized Enterprises

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The aim of this research was to examine attitudes expressed in speech. The traditional attitude study claims that attitudes are a stable property of an individual. Discursive and rhetorical social psychology as well as social representation and qualitative attitude studies, on the other hand, all emphasize linguistic and contextual aspects in attitude study, thus offering an alternative viewpoint for this research. The study is based on two general assumptions: attitudes have objects and are evaluative. Attitude is here defined as an evaluative interpretation made on an object. Adopting an attitude is understood as a contextual process; attitudes are always connected with the action context of the person presenting them. Attitudes are expressed with the help of discursive resources, i.e. interpretative repertoires. The material for this study was collected from small and medium-sized enterprises and thus the focus was especially on the action contexts of enterprises and entrepreneurs. The interpretation repertoires were constructed through the analysis. The Internet and virtual learning environments were specified as the objects of attitude taking. From a theoretical point of view qualitative methods suited well the general structure of this research. The material was gathered by interviews in five small and medium-sized enterprises all in different lines of business. The interviews were conducted in two phases: the last four interviews were based on the analysis of the five group interviews that took place first. Four general dimensions of evaluation representing attitudes emerged from the material. The most important finding was that at a general level attitudes to the Internet were positive, but in practice few considered it useful to their companies. In addition, the Internet was regarded as important in the long term, but less important in the short term. Whether the attitudes were negative or positive was determined by which interpretation repertoire the speech act was situated in. In economical repertoire attitudes to the Internet were negative whereas in information society repertoire attitudes were positive. Eight different repertoires were used in discussing the Internet and virtual learning environments. The qualitative approach to attitude study emphasizing contextual elements proved to be empirically valid and useful in trying to avoid problematic assumptions of the traditional attitude study

Perinteinen ja sosiaalinen media – käyttö ja luottamus

Analyysissa esitellään kyselytutkimusta (n=1065), jolla selvitettiin sosiaalisen median ja perinteisen median verkkopalveluiden käyttöä. Tutkimuksen tuloksissa todetaan, että perinteisen median verkkopalveluita käytetään paljon ja niihin luotetaan uutislähteenä vahvasti. Luottamuksen kannalta verkossa pidettiin median perinteisyyden lisäksi tärkeänä sisältöjä. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että suomalaisen perinteisen median asema on myös verkossa vahva. Koska sosiaalisessa mediassa painottuvat vuorovaikutus ja keskustelu, perinteisen median asema ei välttämättä horju