Life before the passport : People with a refugee background navigating everyday life, temporalities and subjectivities between refugeehood and citizenship

Tutkin väitöskirjassani sitä, miten Turussa, Suomessa asuvat pakolaistaustaiset ihmiset määrittelevät ja elävät arkielämänsä ajallisuuksia pakolaisuuden ja kansalaisuuden välillä. Viittaamalla “pakolaistaustaisiin ihmisiin” tarkoitan ihmisiä, jotka tuntevat ja kokevat pakolaisuutta. Väitöskirjallani on kaksi tavoitetta: tutkin sitä, miten pakolaistaustaiset ihmiset käyttävät toimijuuttaan jopa ennen heidän oikeudellisen statuksensa virallistamista sekä asetan pakolaistaustaisten ihmisten elämän oleskelulupien, passien ja oikeudellisen kategorisoinnin sortavien käytänteiden edelle. Maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevat järjestelmät aiheuttavat ajallisia epäoikeudenmukaisuuksia pakolaistaustaisten ihmisten elämään. Empiirisen tutkimuksen ja autoetnografisten pohdintojen avulla vastaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat eri pakolaistaustaisten ihmisten yleiset tavoitteet ja heitä koskevat ajallisuudet? Mitä nämä ajallisuudet merkitsevät heidän kotoutumiseensa ja subjektiivisuuksiinsa Suomessa? Mitä metodologisia merkityksiä väitöskirjallani on? Teoretisoin pakolaisuutta ja kansalaisuutta keskenään muodostuvina käsitteinä, aika-tilallisen jatkumon puolina. Ihmiset kulkevat tällä jatkumolla eri suuntiin elämänsä eri ulottovuuksissa (oikeudellinen status, työllistyminen, perhe-elämä, rodullistaminen). Metodologiassani tukeudun keskusteluihin etiikasta pakkomuuton tutkimuksessa sekä feministisessä ja kriittisessä maantieteessä. Tuon tutkijoiden inhimillisyyden akateemisen työn ytimeen. Väitöskirjani tulokset osoittavat, että pakolaistaustaiset ihmiset toteuttavat poliittista toimijuuttaan riippumatta heidän oikeudellisista statuksistaan. Tutkimukseni haastaa kotoutumisen lineaariset ajallisuudet ja valaisee sitä, miten valtio pyrkii erottamaan pakolaistaustaisten ihmisten subjektiivisuudet toisistaan, vaikuttaen heidän arkipäiväänsa Suomessa ja muuallakin. Lopuksi, väitöskirjani osoittaa, miten jotkut tutkijat eriyttävät akateemisen tutkimustyönsä inhimillisyydestä ja aktivismista. Tutkimustulokseni perusteella kutsun tutkijoita pohtimaan omaa sijaintiaan ja subjektiivisuuksiaan vastustamaan metodologista nationalismia ja epäoikeudenmukaista maahanmuuton hallintaa.In this PhD dissertation thesis, I explore how people with a refugee background living in Turku, Finland, define, live and perform their everyday temporalities between refugeehood and citizenship. I focus on people who identify as experiencing or having experienced refugeehood. The thesis has two aims: to study how people with a refugee background practise their agency even before officialising their legal status, and to re-centre these people’s lives vis à vis the tyranny of “papers” and legal categorisations. Migration and citizenship regimes perpetrate temporal injustices in the lives of people with a refugee background. Through empirical studies and autoethnographical reflections, I examine three research questions: What are the common priorities and temporalities of people with a refugee background? What do these temporalities imply for migrants’ integration and subjectivities in Finland? What are the methodological implications of this thesis? I theorise refugeehood and citizenship as the two mutually constitutive sides of a spatio-temporal continuum along which people move through various dimensions of their lives (legal status, employment, family life, racialisation). I build on discussions on ethics in forcedmigration research and from feminist and critical geographies to re–centre researchers’ humanity in academic work. The results show that people with a refugee background practise political agency regardless of their legal status. My research challenges the linear temporalities of integration, revealing how the state segregates the subjectivities of people with a refugee background, affecting their daily lives in Finland and beyond. Lastly, my work suggests that some researchers segregate their academic work from their humanity and activism: I invite researchers to reflect on their situatedness and subjectivities to resist methodological nationalism and unjust immigration regimes

Temporalities of citizenship among Finnish Somali women: simultaneities, disruptions and accelerations along the refugeeness-citizenship continuum

Time is central to both the regimes and the lived experiences of refugeeness and citizenship. Refugeeness as a spatio-temporal immobility and form of control is extensively studied. However, only a few works address the temporalities of citizenship comprehensively. This paper reveals lived temporalities of citizenship among a group of Finnish Somali women who hold various legal statuses. Building on the mutually constitutive nature of refugeeness and citizenship, I conceptualise these states as representing either end of a continuum along which people shift through time and space. Using the analytical perspective of lived citizenship, I identify various everyday dimensions of the women’s citizenship and their positionings on the continuum. My analysis illuminates how institutional and individual temporalities of citizenship can be aligned (e.g. in global mobility) or disordered (due to othering and loss of daily spatio-temporal agency). The results show how this group of Finnish Somali women negotiate mainstream linear temporalities and enact complex temporal strategies to advance both their own citizenship and that of their local and transnational families.</p

Integration and Segregation through Leisure: The Case of Finnish Somalis in Turku

Unlike housing and employment segregation, leisure segregation remains underresearched. Leisure offers insights into the informality of everyday life that policies strive to address. Moreover, studies of integration and leisure are limited to sports, outdoor, and public or consumer spaces. This article explores leisure patterns among Somalis in the city of Turku, Finland, enriching the literature on leisure, race, and ethnicity through its novel geographical approach. My study shows the relevance of informal leisure practices and home-like spaces to Finnish Somalis' leisure and contributes to discussions around leisure, gender, and class. I find that Finnish Somalis' age, time of migration, and power relations shape leisure segregation and interactions the most. I argue that addressing power and whiteness is unavoidable to understand integration, segregation, and leisure

Paperittomien henkilöiden sosiaaliset oikeudet Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena paperittomuus näyttäytyy julkisessa sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä ja mitä ratkaisuehdotuksia sosiaalihuollon keskeisiin haasteisiin on löydettävissä tilannekuvan perusteella. Tutkimuksessa on haastateltu paperittomien parissa toimivia sosiaalihuollon työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita valtakunnallisesti. Perustuslain 19 §:n nojalla jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, eikä perustavaa laatua olevien sosiaalisten oikeuksien toteutumisen tulisi riippua siitä, onko kunnassa tehty erillinen periaatepäätös asiasta. Se, miten välttämätön toimeentulo ja huolenpito turvataan, tulee ratkaista yksilöllisesti. Siten paperittomien saamaa tukea ei voida rajata vain tiettyihin palveluihin kuten esimerkiksi ravintoon ja majoitukseen. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että paperittomuuden määrittely, paperittomien henkilöryhmien tunnistaminen, tuen myöntämisen perusteet, palvelujen taso, yhteistyö eri sektoreiden välillä sekä palveluihin kohdistetut voimavarat eroavat alueittain. Ihmiskauppaan tai muuhun hyväksikäyttöön liittyvää toimintaa ei sosiaalihuollon sektorilla laajasti tunnisteta. Raportin tulokset sekä niihin perustuvat toimenpidesuositukset ovat tärkeitä niin sosiaalihuollossa työskentelevien, palveluita tarvitsevien paperittomien kuin laajemmin yhteiskunnankin näkökulmasta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Undocumented persons' access to social rights in Finland

publishedVersio