Aspartame-based Sweetener as a Strong Ant Poison: Falsifying an Urban Legend?

Information about the usability of artificial sweeteners, mainly aspartame, for controlling pest ants has spread widely in the internet. With a laboratory experiment we tested the effect of an aspartame based sweetener on the mortality of the black garden ant Lasius niger, a common pest ant in kitchens in Europe. The aspartame-based sweetener was added to the laboratory jelly food of ants in the experimental group (16 colonies). The control group (14 colonies) received otherwise similar jelly but without the aspartame-based sweetener. During the 35 day period of experiment we did not find any signs of aspartame induced mortality in tested ants. In addition, 135 colony founding L. niger queens were submerged in a sweetener solution (artificial sweetener + distilled water) and 135 queens were submerged in distilled water (control). The overall mortality was very low (<1.5%) and no between-group differences in mortality were found within 24 and 96 hours. Our results strongly oppose the rumors that aspartame sweeteners are effective as an ant poison, at least with a typical dose of household aspartame products

Postsekulaari henkisyys Ulitskajan Daniel Steinissa

The article discusses Ljudmila Ulitskaja’s novel Daniel Stein, Interpreter, about a Polish Jew who concealed his Jewish identity and acted as an interpreter for the German police during World War II. Later he converted to Christianity and founded a Judeo-Christian community in Israel. The novel is approached through the perspective of the so-called post-secular turn. The recent discussion on post-secularism deals with the relations between modern secular societies and the somewhat paradoxical role of religion and spirituality in them. The novel’s narrative, based on the principle of heteroglossia, represents a multiplicity of voices and perspectives; of different ideologies, religious beliefs and convictions. The novel’s narrative composition enables the representation of the experiences of spirituality as predominantly subjective, emphasising their connection to everyday life and corporeality. The article shows how the novel also gives voice to women’s religious agency, as well as to the plurality of religious and spiritual experiences in the context of post-Soviet Russia.Artikkeli käsittelee Ljudmila Ulitskajan romaania Daniel Stein. Se kertoo Puolan juutalaisesta, katoliseksi kääntyneestä munkista ja hänen 1950-luvun lopulla Israeliin perustamastaan juutalais-kristillisestä yhteisöstä. Analysoin romaania viime aikoina postsekulaarista käänteestä käydyn keskustelun valossa. Tarkastelen sitä, miten romaanin uskonnon ja henkisyyden teemat liittyvät Venäjällä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tapahtuneeseen uskonnollisuuden nousuun. Romaanin kollaasimainen ja moniääninen kompositio kuvastaa Ulitskajan tuotannosta esiin nostettua suvaitsevaisuuden periaatetta. Kompositio saa romaanissa kuvatut henkisyyden kokemukset näyttäytymään korostetun subjektiivisina. Suuri merkitys on niiden yhteydellä arkiseen ja ruumiilliseen, jotka ovat keskeisiä myös postsekulaarissa henkisyydessä. Ruumiillisuuden korostaminen avaatilaa naisten toimijuudelle ja henkisyyden kokemusten moninaisuudelle nyky-Venäjän uskonnollisessa kontekstissa

Ylirajaiset venäläiset nykykirjailijat Suomessa

Artikkelini keskittyy kirjallisuuden ylirajaisuuteen ja erityisesti venäjänkielisiin kirjailijoihin, jotka asuvat kotimaansa ulkopuolella ja kirjoittavat muulla kuin äidinkielellään. Käsittelen kahta Suomessa asuvaa venäjänkielistä kirjailijaa, Zinaida Lindéniä ja Polina Kopylovaa, jotka kirjoittavat kaunokirjallisia tekstejä ruotsiksi ja venäjäksi sekä suomeksi ja venäjäksi. Tarkastelen, miten he lähestyvät monikielistä luomisprosessia, mitä heille merkitsee kirjoittaminen kahdella kielellä ja miten se heijastuu heidän kaunokirjallisissa teksteissään. Tarkasteluni pohjautuu kirjallisuuden ylirajaistumiseen liittyvään tutkimukseen ja siinä esiin nostettuihin ajatuksiin kansallisten kirjallisuuksien monikielisyydestä ja kulttuurienvälisyydestä. Tutkimusaineistona ovat kirjailijoiden kaunokirjalliset tekstit sekä kirjailijahaastattelut.   Contemporary Translingual Russian Writers in Finland The article deals with literary translingualism, and especially Russian-speaking writers who live outside their home country and write in a language other than their mother tongue. The article discusses the ideas that literary translingualism evokes about language, literature, and identity and deals with two Russian-speaking writers, Zinaida Lindén and Polina Kopylova, who live in Finland and write in Swedish and Russian, and in Finnish and Russian, respectively. The article discusses how the writers approach their multilingual creative process and how it is reflected in their literary texts and interviews

Forest logging is associated with shape of males and gynes in the wood ant Formica aquilonia

Environmental stress can affect individual development and fitness in insects. Forest logging is a serious environmental stress for forest-specialist insects, such as the mound-building wood ant Formica aquilonia Yarrow 1955, which builds its nests into forests and is dependent on the nutrition provided by the forest habitat. We studied whether the logging causes such a strong environmental stress that it would be visible in disproportionate growth and shape of young winged wood ant gynes ('queens') and males. We measured head width, thorax width and wing length of 144 gynes and 100 males from 12 nests from six clear-cut areas, 11 nests from unlogged forest stands and 10 nests in clear-cut-forest margins. We observed disproportionate growth of different body parts and allometric growth of wings in both sexes in areas with different logging-induced disturbance. Gynes had larger heads in clear-cut areas and males had narrowest thoraxes in forest clear-cut edges. With an increasing thorax width, the wing length decreases steeper in clear-cuts than in other habitats in gynes and increases steeper in clear-cuts than other habitats in males. It seems that in a strongly disturbed clear-cut environment, the gynes invest the growth of head width. There seems to be a trade-off between the growth of the thorax and wings in gynes but not in males. The altered body shape may be adaptation to clearings caused by storm events of wild fires, but not forest management practices of modern era. Large-headed gynes may be better in a colony take-over, needed for the establishment of new colonies in early succession stage habitats in this temporally social parasitic species. Long-winged males may have better long-range flight ability, and they may thus have better fitness and change to disperse their genes onto new habitats

Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnan ekotehokkuus

Tässä raportissa esitetään “Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaratkaisujen ekotehokkuus” projektin toisen vaiheen (PIRRE2) tulokset. Projekti oli jatkoa työlle (PIRRE1), jossa kehitettiin internet-pohjainen tukijärjestelmä (www.ymparisto.fi/syke/pirre/). Tukijärjestelmä sisältää tietoa, ohjeita ja suosituksia koskien riskien, kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointia, riskiviestintää ja kommunikointia sekä laskentatyökalun, jonka avulla voidaan kohdekohtaisesti vertailla eri riskinhallintavaihtoehtojen ekotehokkuutta. PIRRE2-projektissa ekotehokkuustarkastelu laajennettiin alueelliselle tasolle. Tätä varten tehtiin kirjallisuusselvitys, jonka pohjalta kehitettiin alueellisen ekotehokkuuden määrittämiseen soveltuvat mittarit. Työn tuloksena päädyttiin seuraaviin mittareihin: alueen kokonaispinta-ala, keskiväkiluku, väestöntiheys, kunnostettujen kohteiden lukumäärä, käytetyt puhdistusmenetelmät, kunnostus paikalla, poiskuljetetun pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärä, poiskuljetettujen maa-ainesten haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, pilaantuneisuuden toimialat, neitseellisen puhtaan täyttömaa-aineksen tarve, kuljetusmatka, ilmastonmuutos, vedenkulutus ja “ekotehokkuusmittari”. Mittareita testattiin kolmella esimerkkialueella eli Helsingin kaupungin sekä Pirkanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten toimialueilla. Testaus tehtiin kokoamalla mittarien arvojen määrittelyyn tarvittavat tiedot vuosilta 2004, 2005 ja 2006. Alueiden erilaisuus näkyi eroina etenkin pilaantuneiden maa-alueiden ja käsittelypaikkojen lukumäärässä sekä kunnostettavien kohteiden pinta-alassa ja muodostuvissa pilaantuneiden maa-ainesten määrissä. Tulosten perusteella ekotehokkuuden toteutumisessa ei millään alueella kuitenkaan ollut havaittavissa selkeitä eroja tarkasteluvuosien välillä. Myös kustannuksia ja riskejä kuvaavien mittarien lisääminen todettiin tärkeäksi jatkokehitystarpeeksi. Tiedonpuute esti näiden tekijöiden huomioon ottamisen tässä työssä. Etenkin kustannusten osalta ekotehokkuuden mittaaminen edellyttää systemaattista tietojen kokoamista ja seurantaa alueellisella tasolla. Ekotehokkuuden toteutumiseen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa tulevaisuudessa vaikuttavat useat tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat lainsäädäntö ja ohjeet, markkinatilanne, väestön liikkuminen sekä kunnostus-, arviointi- ja suunnittelumenetelmien ja -käytäntöjen kehittyminen. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan myös siihen, minkälaisia alueita (sijainti, koko, haitta-aineet) tulevaisuudessa tullaan kunnostamaan ja minkälaisilla menetelmillä ja mihin kaivetut tai käsitellyt pilaantuneet maa-ainekset ohjautuvat. Tehdyn arvion perusteella tekeillä olevat muutokset ohjauskeinoissa, ympäristöpolitiikkaan kirjatut tavoitteet ja menetelmien kehitystyö ja käyttöönotto tulisivat toteutuessaan kukin osaltaan ohjaamaan pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa ekotehokkaampaan suuntaan