Rituximab in the treatment of multiple sclerosis in the Hospital District of Southwest Finland

BackgroundThere are already numerous B-cell depleting monoclonal anti-CD20 antibodies which have been used to reduce the inflammatory burden associated with multiple sclerosis (MS). We describe here our experience of treating MS-patients with B-cell depleting rituximab.Patients and methodsAll MS-patients (n = 72) who had received rituximab treatment for at least six months by January 2019 were identified from the patient charts at the Turku University Hospital. Information about MS disease subtype, disease severity, MR-imaging outcomes and B-cell counts were collected from the charts.ResultsRituximab was well received and well tolerated by the patients. There were no serious infusion-related side effects. The most serious adverse event that led to treatment discontinuation was neutropenia. After rituximab initiation the annual number of relapses was decreased in the relapsing remitting and secondary progressive MS groups and the mean number of gadolinium-enhancing lesions was decreased in relapsing remitting MS. Our study confirms the usability of rituximab treatment for MS in the Finnish health care environment.ConclusionsOff-label rituximab-treatment can be successfully used to reduce MS disease burden for the benefit of MS patients.</div

S-Etuhuollon mainnonan tavoittavuus ja huoltopaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä

Tämän insinöörityön tarkoituksena on tutkia S-Etuhuollon lähettämien mainosten tavoittavuutta ja samalla tutkia, millä asioilla oli vaikutusta huoltopaikan valintaan. Tammikuussa 2008 alettiin jakaa autoaan huoltoon tuoville asiakkaille kyselylomakkeita, jotka koskivat S-Etuhuollon mainoksia ja huoltopaikan valintaan liittyviä tekijöitä. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, mitkä asiat olivat vaikuttaneet päätökseen tuoda auto S-Etuhuoltoon ja mitä tarjolla olevia lisäpalveluja he olivat arvostaneet. Haastattelun tuloksien ja omien kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että mainoksista menestyneimpiä ovat olleet suoramarkkinointikirjeinä lähetyt Etuhuolto-pakettitarjoukset, vaikka ne eivät saavuttaneetkaan kaikkien automerkkien asiakkaiden suosiota.Tästä huolimatta muutamiin automerkkeihin kohdistuneet Etuhuolto-paketit olivat suosittuja ja ne ovat täyttäneet tehtävänsä eli luoneet pohjan asiakassuhteelle, jolloin asiakas soittaa seuraavaa huoltoa tai korjausta tarvitettessaan tuttuun paikkaan. Tärkeimmäksi huoltopaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi havaittiin erityisesti koko laskun loppusummasta saatu S-Bonus. Tämä on monelle asiakkaalle hyvin tärkeä asia. Lisäksi huoltopaikan sijainnilla on merkitystä valintaan. Keskeinen sijainti ja hyvät julkiset kulkuyhteydet olivat olennaisia, koska huollon ajaksi saatavilla olevaa edullista sijaisauton vuokraa ei pidetty tärkeänä valintakriteerinä huoltopaikkaa valittaessa. Sijaisauton vuokrausmahdollisuus, auton pesupalvelut ja renkaiden kausisäilytykset eivät ole huoltopaikan valintaan voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä, vaan enemmänkin lisäpalveluja, joita olisi tarjottava asiakkaalle aktiivisemmin varausvaiheessa tai auton ollessa huollossa. S-Etuhuollon nuoren iän johdosta yrityksen tunnettuus on vielä monelle huono, joten säännöllinen mainonta toivotulle asiakaskunnalle on erittäin tärkeää. Työn tulososa sisältyy vain yritykselle luovutettuun liitteeseen

Äänestäjät kuluttajina : puoluevalintaan ja äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa äänestäjät nähdään kuluttajina, joiden puoluevalintaan ja äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kuluttajakäyttäytymisen teorioiden kautta. Tutkielman tutkimusmalli perustuu kyseisen tutkimusnäkökulman aiempaan kirjallisuuteen, erityisesti äänestäjien käyttäytymistä selittäviin konseptuaalisiin malleihin (ks. esim. Winchester ym., 2016; Ahmed ym., 2015; O’Cass & Pecotich, 2005; O’Cass, 2002). Tutkielmassa selvitetään regressioanalyysien avulla, mitkä tekijät selittävät neljän suurimman puolueen (Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus ja SDP) äänestämistä Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään keskiarvotestien avulla mahdollisia äänestäjäryhmien välille muodostuvia tilastollisia eroja. Tutkielmassa pyritään markkinaorientoituneiseen ymmärrykseen (ks. esim. Robinson, 2010; Kotler & Kotler, 1999), jonka pohjalta sekä ehdokkaat että puolueet voivat jatkossa tehdä tehokkaampaa kampanjointia ja muuta poliittista markkinointia. Parhaiten tietyn puolueen äänestämistä selittävät positiiviset mielipiteet puoluetta ja sen puheenjohtajaa kohtaan. Tyytymättömyydellä edellisten hallitusten toimintaan havaittiin olevan selkeä yhteys oppositiopuolueiden äänestämiseen. Sosiaalinen media oli vuonna 2015 aiempien eduskuntavaalien tapaan hyvin pienessä roolissa äänestäjien päätöksentekoon vaikuttamisen kannalta. Toisaalta nuorin äänestäjäsegmentti (18–24 –vuotiaat) osoitti tässä yhteydessä tulevaisuuden potentiaalia seuraamalla polittisia sisältöjä huomattavasti kaikkia muita ikäryhmiä enemmän sosiaalisessa mediassa, vaikka kyseisen ikäryhmän yleinen kiinnostuneisuus politiikasta ja perinteisen median seuranta olivat kaikista ikäryhmistä alhaisimmalla tasolla

The Roles of the Internet and Social Media in Political Marketing and Voter Behaviour : A Study of Finnish Parliamentary Elections

This chapter explores the roles of the internet and social media (SM) in political marketing and voter behaviour. We specifically analyse how voters’ use of both offline (television) and online (internet and SM) media to search for political information affects their voting preferences and decision-making. First, we examine how the use of offline and online media for political information differs among various voter groups based on voter demographics. Second, we investigate how the use of offline and online media is linked to voter choice (i.e., voting for a particular party). Our study is based on a voter survey of Finnish parliamentary elections in 2015. The results show a difference in the importance of online and offline media as a source of political information among voters, the role of internet and SM being remarkable only for younger voters (aged 18–24). We find that internet and SM are important source of political information especially for election day voters. In addition, we demonstrate a positive linkage between searching for political information and a voter’s decision to vote for a particular party.peerReviewe