Tuotantorakennusten toiminnan suunnittelu 3D -pelitekniikalla

Tällä hetkellä käytettävät CAD -järjestelmät soveltuvat parhaiten rakennuspiirustuksien tekniseenjulkaisuvaiheeseen. Näillä ohjelmilla toteutetuista 2D -piirroksista on vaikea hahmottaa maataloudentuotantoprosessin toimivuutta.Lasten peleistä tuttu 3D -tekniikka auttaa tuotantorakennusten toiminnan hahmottamistaalkusuunnitteluvaiheessa.3D -pelitekniikka mahdollistaa helpon tavan tutkia ja havaita aiotun rakennuksen toiminnallisuutta.Tuottaja voi itse kokeilla erilaisia toimintamalleja ja niiden kustannuksia ennen varsinaisensuunnitteluprosessin aloittamista.Alkusuunnitteluvaihe vaatii monen alan asiantuntijoita, joiden on usein vaikea ilmentää tahtoaansuunnitteluprosessissa. He eivät välttämättä ymmärrä 2D -piirroksissa esitettyä toimintamallia sillä tavallakuin rakennusalan ammattilainen.3D -peliteknologian antama kolmiulotteinen läsnäolon tuntemus ja tämän kautta rakennuksentoimivuuden ymmärtäminen tuo suunnittelun eri vaiheisiin osallistuvien tahojen käyttöön uudenlähestymistavan. Kaikki suunnitteluprosessiin osallistuvat voivat esittää ja kokeilla uusia ideoita 3D -mallin avulla ja toteuttaa ne helposti ymmärrettävässä muodossa.Toimintamallista saadaan IFC -tallennuksen kautta siirrettyä siihen kertynyt tieto suoraanloppusuunnittelijan CAD -ohjelmaan.Navetoiden toiminnallinen suunnittelu saa uuden havainnointimahdollisuuden, kun eläintenliikkumista ja käyttäytymismalleja voidaan soveltaa toiminnallisessa suunnittelussa. Alkusuunnitteluvoidaan uudella järjestelmällä toteuttaa ilman rakennussuunnitteluun perehtynyttä henkilöä, tällöintuottajalla itsellään on entistä paremmat mahdollisuudet osallistua tuotantorakennuksensa toiminnalliseensuunnitteluun. Nettiversion avulla myös muut asiantuntijatahot esimerkiksi eläinlääkärit voivat osallistuarakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun. Virtuaalipeleistä tuttu 3D-tekniikka parantaa huomattavastieläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa suurissa eläinyksiköissä.3D -pelitekniikaan perustuva rakennussuunnitteluohjelma on tällä hetkellä koekäyttövaiheessa AtriaOYj:n nautaryhmässä

Kertatäyttöiset nautakasvattamot – kasvatusmenetelmän mallinnus ja kokeilu

Eläinyksikön kertatäyttöisyys, toiselta nimeltään eräkasvatus, englanniksi ”all in – all out”, on tunnetuintapa ehkäistä tarttuvia tauteja. Tartuntaketju katkaistaan aina kasvatuserien välillä. Erilliset osastotehkäisevät tartunnan leviämistä myös yksikön sisällä, millä on merkitystä etenkin silloin, kun on kysesaneeraustoimenpiteitä vaativista tartunnoista (esim. salmonella, pälvisilsa). Suuria eläinyksikköjä onkäytännön syistä mahdotonta saada kokonaan tyhjiksi yhdellä kerralla, jonka vuoksi menetelmän toteutustapanaon yleensä osastoittainen kertatäyttöisyys. Kussakin kasvatusosastossa on oma ilmanvaihto.Kasvatusosasto tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan kasvatuserien välillä.Osastoittaiseen kertatäyttöisyyteen perustuvaa kasvatustapaa voidaan kutsua myös eräkasvatukseksi.Kertatäyttöisyys on tuttu menetelmä sianlihan- ja siipikarjanlihan tuotannossa. Naudanlihantuotannossasitä ei kuitenkaan ole meillä vielä systemaattisesti kokeiltu, koska tuotantoyksiköt ovat olleetpieniä ja kertatäyttöisyyden käyttöönotto edellyttää huomattavaa toimintatapojen uudistamista.Tuotantotilojen täyttöasteen pitäminen korkeana on vaativampaa kuin jatkuvatäyttöisissä kasvattamoissa.Eläimiä lähtee myyntiin enemmän kerrallaan, mutta aiempaa harvemmin, jonka vuoksimyös teurastilien väli harvenee. Toisaalta kertatäyttöisyyden avulla on mahdollista rytmittää navettatyötäparemmin.Teurastamo odottaa kertatäyttöisyyden parantavan tuotantomäärien ennustustarkkuutta ja vähentävänteuraskuljetuksen kustannuksia, kun teurasauto saadaan täyteen yhdeltä tilalta. Samalla myöspysähdysten määrä ja eläinten kuljetusaika teurastamolle lyhenee, joka vähentää eläinten kokemaastressiä. Kuljetuksissa suurin stressi aiheutuu pysähdyksistä, uusien eläinten sekoittamisesta entistenjoukkoon ja liikkeelle lähdöstä.Ternivasikoina muodostettu eläinryhmä säilyy kertatäyttöisyydessä samana koko kasvatusajan.Eläinten siirrot ja sekoitukset uusiin ryhmiin vähentyvät. Eläinten stressaantuminen ja alttius sairastumisellevähenee. Mahdollisuus pysyä tutussa laumassa vähentää tappeluita ja parantaa mahdollisuuksiatoteuttaa lajinmukaisia käyttäytymismalleja. Noin puolivuotiaat vasikat tuodaan tyhjään kasvattamoonja kasvatetaan teuraskypsiksi. Kasvattamon tyhjennyttyä kokonaan, se pestään, desinfioidaan jaannetaan kuivua ennen kuin uusi kasvatuserä otetaan sisään. Kertatäyttöisyys voidaan toteuttaa kokokasvattamossa tai osastoittain. Vasikat kasvatetaan kertatäyttöisissä vasikkakasvattamoissa noin 5 – 6kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen ne siirretään kertatäyttöisiin loppukasvattamoihin ryhmiä rikkomatta.Osastoittainen kertatäyttöisyys sisältyy kolmivaihekasvatuksen alkuperäiseen toimintamalliin.Alkuperäiset toimintafilosofiat eivät ole vielä siirtyneet käytäntöön, mutta kolmivaihekasvatuksenvasikkakasvattamoiden yleistyminen on luonut hyvät edellytykset kertatäyttöisten lihanautakasvattamoidensynnylle. Uuden toimintatavan omaksuminen tuo silti aina mukanaan uusia asioita, joita onharkittava ennen aloittamista. Jos kasvattamosta lähtee teuraita vain kerran vuodessa, kertatäyttöisyyteensiirryttäessä ensimmäistä teurastiliä joutuu odottamaan pidempään.Vasikoiden saatavuus voi vaihdella vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Markkinahäiriöriskivoidaan minimoida sopimustuotannon keinoin. Samalla teurastamot pystyvät entistä paremminennustamaan teuraaksi tuloa ja sitä kautta täsmentämään lihaohjausta

Homogenous M13 bacteriophage quantification assay using switchable lanthanide fluorescence probes

We have developed a rapid and reliable bacteriophage quantification method based on measurement of phage single-stranded DNA (ssDNA) using switchable lanthanide chelate complementation probes. One oligonucleotide probe contains a non-fluorescent lanthanide ion carrier chelate and another probe is labeled with a light absorbing antenna ligand. Hybridization of the non-fluorescent complementation probes in adjacent positions on the released bacteriophage ssDNA leads to high local concentrations of the lanthanide ion carrier chelate and the antenna ligand, inducing formation of a fluorescent lanthanide chelate complex. This method enables monitoring of bacteriophage titers in a 20 min assay with a dynamic range of 109–1012 cfu/mL in a microtiter well format. While designed for titering filamentous bacteriophage used in phage display, our method also could be implemented in virological research as a tool to analyze ssDNA virus reproduction

Kertatäyttöiset nautakasvattamot - kasvatusmenetelmän mallinnus ja kokeilu

vo