Rakennushankkeen suorituskykymittariston kehittäminen

Tiivistelmä. Suorituskykymittaristo on projektin ohjausjärjestelmän osa ja projektinjohdon työkalu, joka pyrkii antamaan käyttäjälleen reaaliaikaisen ja ennustettavan tiedon projektin päätöksenteon tueksi. Rakennusteollisuudessa suorituskykyä on tutkittu ja mitattu useamman vuosikymmenen ajan. Rakennushankkeen suorituskyvyn mittaaminen on kuitenkin perustunut laajalti vain taloudellisiin ja suorituskykyä ei ennustavasti mittaaviin mittareihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää rakennushankkeen suorituskyvyn mittaamista erityisesti yhteistoiminnallisen hankkeen näkökulmasta. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat suorituskykymittariston kehitysprosessin kuvaus, kokoelma kirjallisuudesta esiintyvistä mittaristoista ja suorituskykymittariston luominen tutkimuksenaineiston perusteella. Tutkimus keskittyi kolmeen yhteistoiminnalliseen allianssihankkeeseen ja sen tärkeimpien sidosryhmien kokemuksiin rakennushankkeen onnistumisen ja epäonnistumisen tekijöistä. Tutkimuksen aineiston kerääminen toteutettiin tapaustutkimuskohtaisilla haastatteluilla. Jokaisen haastattelun tuloksena tuotettiin systemaattinen malli rakennushankkeen onnistumisen ja epäonnistumisen tekijöistä ja niiden välisistä vaikuttavuussuhteista. Lopuksi projektikohtaisista tuloksista tuotettiin yhdistelmämalli. Tapaustutkimushankkeiden tuloksien ja aihepiirin kirjallisuuden perusteella rakennettiin optimaalinen rakennushankkeen suorituskykymittaristo. Suorituskykymittaristo mittaa rakennushanketta kolmessa vaiheessa viidestä näkökulmasta. Rakennushankkeen suorituskyvyn mittaamisen päävaiheet ovat suunnittelu, toteutus sekä vastaan- ja käyttöönotto. Mittariston päänäkökulmat ovat aika, laatu, kustannukset, yhteistyö ja työturvallisuus. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää yleisesti rakennushankkeissa projektimuodosta riippumatta. Suorituskykymittaristo tulee kuitenkin sovittaa hankekohtaisesti yhdessä hankkeen sidosryhmien kanssa.Developing performance measurement system for construction project. Abstract. A performance metrics are a management and control system tool that aims to provide its user with real-time and predictable information to support decision-making. Performance measurement has been part of project business management for few decades. In the construction industry, performance measurement has been studied and used for several decades. According to the studies, measuring the performance of a construction project has been mostly based on non-predictive economic indicators. The purpose of this study is to develop a performance measurement system of a construction project, especially for the collaborative alliance model construction project. The main results of the study are a description of the performance metric development process, a collection of the prerequisites for metering and measurement found in the literature, and the creation of a performance metric solution for construction project based on the research data. The study focused on three alliance projects and the experiences of its key stakeholders on the success and failure factors of a construction project. The success factors and the causal relationships between them were investigated between the representatives of the contracting parties to the project. The interviews were conducted on a project-by-project basis in a group interview. As a result of each interview, a systematic model of the success and failure factors of a construction project and the relationships between them were produced. Finally, a composite model was produced from the project-specific results. According to the results, the success factors of the three studied alliance project are in line with the general success and failure factors of the construction project that appeared in the literature review. According to the research projects, success is helped by stakeholder communication and cooperation, shared responsibility, cost-effective approach, the service provider’s capability, and quality performance. The results obtained in the study can be generally used in construction projects, regardless of the type of project. However, the performance metrics should be agreed on a project-by-project basis together with the project stakeholders. The novelty of the study is to examine the success and failure factors of several collaborative alliance projects

Rakennuspuujätteen kierrätys Suomessa

Suomessa suurin rakennusteollisuuden jäteluokka on puujäte, kun mukaan ei lasketa mineraalipohjaisia maajätteitä. Puujätettä käytetään nykyisin energiakierrätyksen raaka-aineena, mutta EU:n uuden jätedirektiivin vuoksi rakennusjätteen materiaalihyödyntämisen astetta on nostettava. Nykyisin energiana käytettävälle puujätteen on siis löydettävä materiaalihyödyntämisen keinoja. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää rakennuspuujätteen määrää, siihen kytkeytyvää lainsäädäntöä Suomessa sekä olemassa olevia lajittelun ja kierrätyksen tekniikoita. Suomessa rakennuspuujätteen määrä on ollut viime vuosina nousussa. Syynä tähän on vanhan rakennuskannan korjaustarve. Yhdessä kiristyvän kierrättämiseen ajavan lainsäädännön kanssa jätemäärien nousu pakottaa puujätteen kierrättämiseen. Tässä työssä jätemäärien selvittämiseen käytettiin tilastokeskuksen jätetilastoja sekä puujätettä koskevia tutkimuksia. Puujäte voidaan jakaa laadullisin perustein neljään laatuluokkaan A, B, C ja D, jolloin tällaisten laadullisesti samankaltaiseen luokkaan kuuluvien puujätteiden kierrätysmahdollisuudet ovat paremmat. Kierrättämiseen määrääviä ohjauskeinoja ovat jätepuitedirektiivi, jätelaki ja jäteverolaki. Ohjauskeinot ovat kehityksen kannalta tärkeitä, ja siksi ne ovat tässä työssä merkittävästi esillä. Työssä käytiin läpi Suomessa yleisesti käytettyjä mekaanisia erotusmenetelmiä, sekä uusia teknillisesti kehittyneempiä online-lajittelun tekniikoita. Lajittelusta saatavan jätemateriaalin kierrättämisen mahdollisuuksia tutkittiin puukomposiitin ja lastulevyn raaka-aineina. Kierrättämisen keinona pohdittiin myös materiaalin uudelleen käyttöä uudessa käyttötarkoituksessa rakennustyömaalla. Tämä onnistuu ainakin siltatyömaalla. Tutkimuksen materiaalina käytettiin olemassa olevia aineistoja ja niiden perusteella verrattiin lajittelun ja kierrättämisen tekniikkojen tehokkuutta sekä toimivuutta rakennusjätteen hyödyntämisessä. Selvityksen perusteellä puujätteen kierrättämisen aste oli alhainen riippumatta sen tarjoamista potentiaaleista. Olemassa olevilla lajittelun tekniikoilla ja uusilla online-erottelun menetelmillä puujätteen kierrättäminen on mahdollista saada taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi energiahyödyntämisen sijaan. Lisäksi kierrättämisellä saavutetaan ympäristöystävällisiä ja ilmastonmuutosta ehkäiseviä hyötyjä. Uusilla ja olemassa olevilla innovaatioilla voidaan tulevaisuudessa korvata kestopuun käyttö puukomposiitilla. Lisäksi tulevaisuudessa puukiven mahdollisuudet rakentamisen materiaalina ovat laajat.Wood waste is a largest demolition and construction waste class in Finland, when mineral waste and soil waste are not counted. Wood waste is currently used as a material for energy recycling, but due the European Union’s new Waste Directive the degree of material recovery of construction and demolition waste has to be increased. Aim of this study is to investigate the amount of demolition and construction waste and the related legislation in Finland. The purpose for the study is also to examine efficient wood waste sorting and recycling techniques. In Finland, the volume of construction waste has increased in recent years. The reason for this is to repair the old buildings, which were built after the war. Together with tightening legislation, the increase in waste quantities forces increasing a level of the wood waste recycling. Statistics Finland’s waste statistics were used in this work for waste statistics and wood waste investigations. Wood waste was also divided into four categories A, B, C and D by quality basis to facilitate the recycling of waste material. In addition to the classification and sorting of wood waste recycling rates, the Legislative Regulations relating to the Waste Framework Directive, the Waste Act and the Waste Tax Law. These means of recycling control. The means of guidance are important for development and are therefore significantly under consideration in this work. The efficiency of the recycling for wood waste sorting efficiency was studied in Finland by commonly used mechanical separation methods, as well as new technologically advanced online sorting techniques. The potential for recycling of waste material from sorting was investigated as raw material for wood composite and particleboard. As a means of recycling, the reuse of the material was also considered in a re-use on the construction site. This method of recycling is used in a bridge construction sites. The material used for the study was the use of existing studies and compared the efficiency and efficiency of the sorting and recycling techniques in the utilization of Finnish construction waste. The study revealed that wood waste has high share of the amount of construction waste. Wood waste has as well as the low degree of recycling regardless of its potential. With existing sorting techniques and new online segregation methods, recycling of wood waste is possible to obtain an economically viable alternative instead of using energy. In addition, recycling will provide environmentally friendly and preventative benefits to climate change. New and existing innovations can in future replace the use of permanent wood with wood composite. In addition, woodstone have the potential to be future building materials

Suitability of size adjustment in impact toughness transition region for sub-sized ferritic stainless steel Charpy-V results

Abstract In this paper, it is examined whether SINTAP/FITNET size adjustment formula can be reliably used for two 11% Cr utility ferritic stainless steels in order to derive safe, yet not overly conservative T28J transition temperature estimates. Charpy-V notched specimens were machined into five thicknesses and the T35J/cm2 transition temperatures were determined using hyperbolic tangent fitting function. The transition temperatures were then compared against the ideal size adjustment given by the formula. Microstructural characterization and fractographic examinations were carried out using laser confocal and scanning electron microscopy. It is seen that the size adjustment formula only partially satisfied the examined steels. Specifically, the specimens in 6–10 mm thickness range had little or no change in the transition temperatures and the projected size adjustment did not meet the actual results in these cases. To some extent, extensive splitting/delamination that occurred with steel A in the transition region could have affected the correlation, but it did not affect the results with steel B. Average grain sizes were relatively similar and uniform in the two examined steels through-thickness, but finer 90th percentile grain size and lower interstitial content in steel B was thought to be responsible for improved toughness over steel A