Phantom-based quality assurance measurements in B-mode ultrasound

Peer reviewe

Ryhmäliikuntatuntien asiakashallintajärjestelmän kehittämisprojekti

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli osallistua pääkaupunkiseudulla sijaitsevan hyvinvointialan yrityksen uuden liikuntapalveluiden internet-järjestelmän kehittämiseen ja lanseeraamiseen. Liikuntapalvelujärjestelmä on ryhmäliikunnan ajanvarausjärjestelmä, joka toimii myös asiakastietokantana sekä verkkokauppana. Lisäksi tavoitteena oli tutkia uuden järjestelmän tuomia liiketoiminnallisia hyötyjä. Opinnäytetyöprosessi aloitettiin tutustumalla yrityksen silloiseen ajanvarauskäytäntöön ja tekemällä siitä nykytila-analyysin. Lisäksi uudesta järjestelmästä tehtiin prosessikuvaus, joka mahdollisti vertailun vanhan ja uuden välillä. Uuteen järjestelmään siirryttäessä tehtävänä oli suunnitella lanseeraus. Lanseeraus koostui sisäisestä ja ulkoisesta markkinointiviestinnästä, joiden tarkoituksena oli tiedottaa siirtymisestä sekä opastaa liikuntapalvelujärjestelmän käytössä. Liikuntapalvelujärjestelmän pilottiversion valmistuttua sen helppokäyttöisyyttä ja selkeyttä testattiin potentiaalisilla asiakkailla. Heiltä saatujen tulosten perusteella hyvinvointialan yritys pystyi kehittämään järjestelmää ennen virallista lanseerausta. Lanseerauksen jälkeen loppukäyttäjille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka perusteella saatiin mielipiteitä ja kehitysehdotuksia liikuntapalvelujärjestelmän lanseerauksen onnistumisesta sekä palvelun sisällöstä ja helppokäyttöisyydestä. Opinnäytetyön teoriakehys koostui palvelumuotoilusta, asiakaskokemuksesta, prosessikuvauksesta, sisäisestä ja ulkoisesta markkinoinnista, lanseerauksesta sekä asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Tuloksena saimme kerättyä uuden järjestelmän hyödyt verrattuna vanhaan. Liikuntapalvelujärjestelmä nopeuttaa hyvinvointialan yrityksen asiakaspalvelua sekä säästää asiakaspalvelijoiden aikaa, josta yritys hyötyy myös rahallisesti. Se myös tuo asiakkaille mahdollisuuden seurata omaa liikuntahistoriaa ja mahdollistaa tuntien varaamisen sekä perumisen itse ja mihin aikaan tahansa.Development project on customer relationship management of group exercise classes The aim of this thesis was to participate in the development and launch of exercise service system, the new web portal of Wellness Company. The exercise service system is a group fitness booking system, which also includes the company’s customer register and an online store. In addition, the aim was to study the benefits of the new system. The first phase of the thesis was to study the company’s booking system and to analyze its present state. In addition, a process description of the new system was developed to allow a comparison between the old and the new system. In the transition phase to the new system, the purpose was to design and plan the product launch. The launch consisted of internal and external marketing communication, the purpose of which was to inform on the transition and how to use the exercise service system. When the pilot version of the exercise service system was completed its ease of use and clarity were tested by potential customers. The results helped The Wellness Company to develop the system further prior to the official launch. After the launch, a customer satisfaction survey was carried out with end users. The survey listed opinions and suggestions on how to further develop the exercise service system. It also answered the question how successful the launch had been as well as what the customers thought about the content and ease of use of the system. The theoretical framework of the thesis consisted of service design, customer experience, process description, internal and external marketing, product launch and customer satisfaction survey. As a result, we were able to survey the benefits of the new system compared to the old one. The exercise service system expedites the customer service of The Wellness Company. It also saves time for the client services personnel, which is a financial benefit to the company. Furthermore, it facilitates the customers to monitor their exercise history and enables registration or cancellation at any time

Päihdeongelmaisen potilaan kivunhoito : Opas hoitohenkilökunnalle

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä opas hoitohenkilökunnalle päihdeongelmaisen potilaan kivunhoidosta. Tehtävinä oli kertoa päihteen vaikutuksesta kivun tuntemiseen sekä kipulääkkeen valintaan, antaa välineitä kivun arvioimiseen ja päihdeongelmaisen potilaan tunnistamiseen. Tehtävät valikoituivat kyselyn perusteella, jossa selvitettiin hoitohenkilökunnan tiedontarvetta aiheesta. Menetelmänä tähän työhön oli tuotokseen painottuva opinnäytetyö. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas yhteistyössä erään Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon sisätautiosaston kanssa. Opas sisältää tietoa päihdeongelmaisen potilaan tunnistamisesta, kivunhoidosta sekä kivun arvioinnista. Lisäksi oppaassa kerrotaan, mitä erityispiirteitä voi olla alkoholiongelmaisen potilaan lääkkeellisessä kivunhoidossa, oppaassa on myös tieto alkoholin aiheuttamista muutoksista elimistössä. Oppaassa on pyritty selventämään teoriatietoa erilaisilla kuvioilla ja taulukoilla. Opas tehtiin sähköiseen muotoon, jotta sen käyttäminen on mahdollisimman vaivatonta ja jotta sitä voi tarvittaessa helposti päivittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa päihdeongelmaisen potilaan kivunhoidossa. Työn hyöty tuli ilmi työn edetessä, sillä ilmeni että aiheeseen liittyviä kotimaisia tutkimuksia on tehty vähän, siten työn tarpeellisuus on korostunut. Jatkossa voitaisiin selvittää, onko tästä työstä syntynyttä opasta käytetty hoitotyössä ja opasta voitaisiin kehittää tarvittavaan suuntaan.The objective for this study was to provide a nursing staff with a guidebook on pain management in patients with substance abuse. The study explains how long-term substance abuse affects the efficiency of pain management. Substance abuser has been defined to mean alcohol abuser. To define the contents of guidebook we made a short survey for the nursing staff about what kind of troubles they have had with substance abusers and what kind of information they need on the subject. The guidebook contains information on measuring pain, for example whether there are some differences in pain management among moderate consumers and substance abusers. There is also information about recognition of an alcohol abuser. The guidebook is in electronic form, nursing staff can print it out if they want to or they can read it on screen. The objective of this thesis was to increase the nursing staff's knowledge about the pain management for substance abusers. A suggestion for the future study could be for someone to examine whether this guidebook has helpful for the nursing staff in pain management of substance abusers.Opasta ei ole saatavilla verkkojulkaisuna

Constraint-based sequence mining using constraint programming

The goal of constraint-based sequence mining is to find sequences of symbols that are included in a large number of input sequences and that satisfy some constraints specified by the user. Many constraints have been proposed in the literature, but a general framework is still missing. We investigate the use of constraint programming as general framework for this task. We first identify four categories of constraints that are applicable to sequence mining. We then propose two constraint programming formulations. The first formulation introduces a new global constraint called exists-embedding. This formulation is the most efficient but does not support one type of constraint. To support such constraints, we develop a second formulation that is more general but incurs more overhead. Both formulations can use the projected database technique used in specialised algorithms. Experiments demonstrate the flexibility towards constraint-based settings and compare the approach to existing methods.Comment: In Integration of AI and OR Techniques in Constraint Programming (CPAIOR), 201

Röntgenhoitajien säteilysuojelukoulutuksen toteutuminen työelämässä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko röntgenhoitajien säteilysuojelukoulutus työelämässä säteilylain vaatimalla tavalla. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa säteilysuojelun täydennyskoulutuksen suunnittelua ja kehittämistä varten jatkossa. Keräsimme aineiston keväällä 2017 HUS (Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri) -Kuvantamisen osastonhoitajilta. Käytimme kyselylomaketta, jossa oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselyyn vastasi seitsemän osastonhoitajaa neljästätoista. Tuloksien perusteella säteilysuojelun täydennyskoulutus toteutuu työelämässä koulutussisällön perusteella hyvin. Täydennyskoulutussuunnitelma ja sen seuraaminen toteutuvat myös. Lain vaatimat 40 tuntia täydennyskoulutusta viiden vuoden aikana sen sijaan eivät saamiemme vastauksien perusteella täysin toteudu. Vastauksista nousi myös erilaisia ongelmia ja kehittämistarpeita; pitkät etäisyydet ja matka-ajat koulutuksiin, liian pienet vuosittaiset koulutusmäärärahat ja röntgenhoitajien liian pienet resurssit. Yksi mahdollinen aihe jatkotutkimuksille voisi olla esimerkiksi säteilysuojelukoulutuksen täydennyskoulutuksen toteutuminen työelämässä röntgenhoitajien näkökulmasta. Mitkä asiat olisivat heistä hyödyllisiä ja kuinka koulutusta voitaisiin kehittää. olisi kiinnostavaa myös tietää, onko koulutusta röntgenhoitajien mielestä riittävästi ja kuinka paljon he voivat itse vaikuttaa koulutuksiinsa.The purpose of our thesis was to find out whether the radiation protection education as in continuing training for radiographers is realized in the working life as the law assesses. Our goal was to get knowledge of the radiation protection training as continuing training for further planning and improvement. Data for this study was collected by sending a questionnaire in the spring of 2017. It was sent to head nurses of the HUS (The Hospital District of Helsinki and Uusimaa) Medical Imaging Center. We got seven answers of the total fourteen. The results showed that the radiation protection education as continuing training is realized in the working life in the case of training content as well as the plan for the continuing training and following it. 40 hours of continuing training in five years that is required by the law did not always realize. We also found out some issues concerning the continuing training; long distances and travelling to the trainings, too little money for the trainings and resources. In the future, it would be interesting to study this matter in the angle of the radiographers; what do they think is useful and how the continuing training could be improved. Is there enough training and how much they themselves can influence on it