Kustannuskilpailukyvyn mittausmenetelmien uudistaminen

Tässä tutkimuksessa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisten yksikkökustannusten avulla. Yksikkökustannukset kuvaavat toimialan muuttuvien kustannusten, työvoimakustannusten ja välituotekäytön, suhdetta tuotettuun tuoteyksikköön. Menetelmä kuvaa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä paremmin kuin perinteinen yksikkötyökustannuksiin perustuva mittari. Empiirisen analyysin perusteella suhteelliset yksikkökustannukset myös selittävät viennissä tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksessa käytetyn mittausmenetelmän mukaan Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky heikentyi trendimäisesti noin 10 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. Euron vahvistuminen oli selvästi tärkein Suomen kustannuskilpailukykyä heikentävä tekijä. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky muihin euromaihin verrattuna säilyi vastaavasti melko hyvänä

Lääkemarkkinat kansantaloudessa ja lääkkeiden kysynnän kehitysnäkymät

Population aging is expected to lead to strong growth in healthcare expenditure as a share of GDP. So far, costs have increased only modestly in international comparison. Over the next ten years, the baby boomers will reach ages (61-70 years) where per capita pharmaceuticals consumption is greatest. Thus, healthcare expenditure is expected to expand rapidly, reflecting this higher demand for pharmaceuticals. The share of domestic production in the Finnish pharmaceutical market has declined considerably along with keener competition in the market. On the other hand, higher competition has kept cost increases at subdued levels.The pharmaceutical market, the relationship between inputs and production in the pharmaceutical industry, imported production inputs, prospects for pharmaceuticals demand

Itsehoitolääkkeiden kaupan vapauttamisen merkitys kaupalle ja kuluttajille

Lääkemarkkinoita on vapautettu viime vuosina muissa Pohjoismaissa. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa itsehoitolääkkeiden myynti on sallittu apteekkien lisäksi päivittäistavarakaupalle. Norjassa ja Ruotsissa on vapautettu lääkemarkkinoita laajemminkin. Myös Suomessa on käyty keskustelua itsehoitolääkkeiden myynnin sallimisesta muun muassa päivittäistavarakaupalle. Tämä lisäisi kilpailua itsehoitolääkkeiden markkinoilla, alentaisi niiden hintoja, vähentäisi kuluttajien lääkemenoja ja parantaisi lääkkeiden saatavuutta. Tässä tutkimuksessa selvitetään itsehoitolääkkeiden kaupan vapauttamisen vaikutuksia kuluttajien, päivittäistavarakaupan ja apteekkien talouteen. Itsehoitolääkkeiden kaupan vapauttaminen ja hinnan lasku hyödyttäisi eniten pienituloisia vanhus- ja eläkeläistalouksia. Lääkkeiden saatavuuden paranemisen ohella myönteisiä vaikutuksia syntyisi autoilun vähenemisen ja liikenteen ilmastokuormituksen pienenemisen muodossa. OECD :n mukaan kaupan sääntely on Suomessa viidenneksi tiukinta OECD-maissa. Lääkemarkkinoiden sääntelyn purkaminen olisi linjassa EU :n kilpailu- ja kuluttajapoliittisten tavoitteiden kanssa.itsehoitolääkkeet, sääntelyn purkaminen

Ulkomaanliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutukset laiva- ja lentoliikenteeseen

Selvityksessä arvioidaan kansainvälisen matkustajaliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutuksia laiva- ja lentoliikenteen kannattavuuteen ja työllisyyteen Suomesta käsin toimivien yritysten näkökulmasta. Kyseisten palveluiden saattaminen arvonlisäverotuksen piiriin johtaa palveluiden kuluttajahintojen nousuun, tuottajahintojen laskuun sekä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemiseen. Koska EU-maiden välisen liikenteen arvonlisäverotukseen on tarkoitus soveltaa lähtömaaperiaatetta, vaikutukset riippuvat liikenteen lähtömaiden arvonlisäverokannoista. Selvityksessä arvioidaan euromääräisiä menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia suurimmille Suomesta käsin toimiville liikenteenharjoittajille suunnatusta kyselystä saatujen lähtötietojen pohjalta. Arvion mukaan laivaliikenteen palveluiden arvonlisäverotus johtaisi 55 miljoonan euron luokkaa oleviin myyntituottojen menetyksiin suurimmille Suomesta operoiville matkustajaliikennettä harjoittaville varustamoille. Varustamoiden yhteenlaskettu käyttökate supistuisi noin 25 miljoonaa euroa. Suurin vaikutus kohdistuisi Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen. Työllisyysmenetykset saattaisivat olla yli 600 työpaikan luokkaa. Mainitut arviot ovat siltä osin suuntaa-antavia, että lähtötietoja koskeva kysely on suunnattu vain suurimmille varustamoille ja laskennan pohjana ovat vuosien 2007-2009 keskiarvotiedot. Koko Suomesta käsin operoivan laivaliikenteen toimialan osalta arviot kuvaavat siten vähimmäisvaikutuksia.kansainvälinen matkustajaliikenne, palvelut, arvonlisäverotus