Finding the right tools : Support for finding employment and coping at work

Everyone’s work ability varies during their career. However, we can support work ability in many ways. The most important thing is to focus on the concerned person’s competence, strengths and interests. He or she can talk to a professional and they can find the best solutions together. The guide includes examples of services, means and benefits to support work ability. They will help the reader to find work, continue at work or study. The guide also explains the help that is available from a work ability coordinator and where to find a coordinator. The guide was produced as part of the Ministry of Social Affairs and Health’s key project called Career opportunities for people with partial work ability. This is a new, updated version of a guide published in 2015

Keinot käyttöön : Tukea työllistymiseen ja työssä jatkamiseen

Jokaisen työkyky vaihtelee työuran aikana. Työkykyä voi kuitenkin tukea monilla tavoilla. Tärkeintä on suunnata katse osaamiseen, vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Keskustelukumppanina voi olla ammattilainen, jonka kanssa parhaat ratkaisut löytyvät. Oppaassa on esimerkkejä työkykyä tukevista palveluista, keinoista ja etuuksista. Ne auttavat työllistymisessä, työssä jatkamisessa tai opiskelussa. Oppaassa kerrotaan myös, millaista apua saa työkykykoordinaattorilta ja mistä hänet voi tavoittaa. Opas on tuotettu osana sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanketta. Kyseessä on vuonna 2015 ilmestyneen oppaan uusi, päivitetty versio

Alla metoder ska tas i bruk : Stöd för att få arbete och fortsätta arbeta

Arbetsförmågan varierar under arbetskarriärens lopp. Det gäller oss alla. Det finns dock många sätt att stödja arbetsförmågan. Det viktigaste är att rikta fokus mot kompetens, styrkor och intressen. En yrkesperson kan fungera som en samtalspartner och hjälpa till med att hitta de bästa lösningarna. Handboken innehåller exempel på tjänster, metoder och förmåner som stöder arbetsförmågan och som är till hjälp när det gäller att få arbete, att fortsätta förvärvsarbeta eller att studera. I handboken ges också information om hurdan hjälp man får av och hur man kan få kontakt med en samordnare för arbetsförmågan. Handboken har framställts inom ramen för social- och hälsovårdsministeriets spetsprojekt Vägar in i arbetslivet för partiellt arbetsföra (OTE). Det är fråga om en ny, uppdaterad version av den handbok som publicerades 2015

Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023 : Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2022–2023 varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin. Arviointi kohdennettiin niiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä Snellman-korkeakoulun toteuttamaan varhaiskasvatuksen koulutukseen, joka tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisen kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opetus-, kasvatus-, hoito- ja johtotehtävissä. Näitä varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeitä ovat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodin johtaja ja steinerpedagoginen varhaiskasvattaja. Arviointi kohdistui seuraaville arviointialueille: 1. Tutkintojen ja tutkintokoulutusten tietoperusta ja niiden ajantasaisuus, 2. Tutkintojen ja tutkintokoulutusten tuottama osaaminen, 3. Joustavat koulutuspolut ja niiden tuottama osaaminen, 4. Tutkintokoulutuksen kehittämisen prosessit. Arviointiaineisto kerättiin ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä (N = 60), ammattikorkeakouluilta (N = 20), yliopistoilta (N = 7), Snellman-korkeakoululta, varhaiskasvatuksen opiskelijoilta (N = 92) ja kuntien varhaiskasvatuksen toimijoilta (N = 157). Arviointiaineisto koostui ensimmäisessä vaiheessa opetussuunnitelmista ja niiden toteutussuunnitelmista sekä tutkinnon perusteista ja niiden toteutussuunnitelmista. Toisessa vaiheessa arviointiaineisto koostui itsearviointikyselystä ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ammattikorkeakouluille, yliopistoille ja Snellman-korkeakoululle, opiskelijatyöpajojen muistiinpanoista ja kyselystä varhaiskasvatuksen työelämän edustajille

Maternal gluten, cereal, and dietary fiber intake during pregnancy and lactation and the risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes in the child

Background & aims: Maternal gluten intake in relation to child's risk of type 1 diabetes has been studied in few prospective studies considering the diet during pregnancy but none during lactation. Our aim was to study whether gluten, cereals, or dietary fiber in maternal diet during pregnancy and lactation is associated with the risk of islet autoimmunity or type 1 diabetes in the offspring. Methods: We included 4943 children with genetic susceptibility to type 1 diabetes from the Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Study, born between 1996 and 2004. Maternal intake of gluten, different types of cereals, and dietary fiber were derived from a semi-quantitative validated food frequency questionnaire covering the eighth month of pregnancy and the third month of lactation. Children were monitored for islet autoantibodies up to age of 15 years and type 1 diabetes until year 2017. Risk of islet autoimmunity and clinical type 1 diabetes were estimated using Cox regression model, adjusted for energy intake, child's sex, HLA genotype, and familial diabetes. Results: Altogether 312 children (6.4%) developed islet autoimmunity at median age of 3.5 (IQR 1.7, 6.6) years and 178 children (3.6%) developed type 1 diabetes at median age of 7.1 (IQR 4.3, 10.6) years. Gluten intake during pregnancy was not associated with islet autoimmunity (HR 0.96; 95% CI 0.68, 1.35), per 1 g/MJ increase in intake nor type 1 diabetes (HR 0.96; 95% CI 0.62, 1.50) in the offspring. Higher barley consumption during lactation was associated with increased risk of type 1 diabetes (HR 3.25; 95% CI 1.21, 8.70) per 1 g/MJ increase in intake. Maternal intake of other cereals or dietary fiber was not associated with the offspring outcomes. Conclusions: We observed no association between maternal intake of gluten, most consumed cereals, or dietary fiber during pregnancy or lactation and the risk of islet autoimmunity or type 1 diabetes in children from a high-risk population.Peer reviewe