An Analysis of Finnish Debtors Who Defaulted in 2014–2016 Because of Unsecured Credit Products

Consumer credit has become an important element of the economy despite the negative effects: Over-indebtedness has wide-ranging repercussions affecting consumers and society as a whole. We analysed the debt judgements (N= 4,095) of Finnish district courts from 2014 to 2016, as well as administrative data on debtors. Our focus was on the position of consumers on the credit market and their consumption-related problem debts, namely instant loans, extensive consumer credit, and credit-card as well as distance-selling indebtedness. Regarding the four credit products, first we considered the average amount of outstanding debt and then we looked at the sociodemographic and socioeconomic characteristics of the debtors. The results revealed that the average outstanding debt (E) varied according to the credit product and that the highest average amount originated from extensive consumer credit. Instant loans and distance-selling indebtedness caused debt problems especially among low-income young adults, adverse selection seemingly being one factor behind instant-loan-related debts. Extensive consumer credit and credit-card indebtedness were behind debt judgements against older consumers with a good socioeconomic position and numerous previous loans. This is a moral-hazard situation whereby borrowers may have more information about their total amounts of debt than the lenders. We suggest that, in many cases, debt problems reflect an abundant supply of consumer credit, which seems to foster asymmetric information, the consumer's position and competence to act in the credit market, as well as various overall risk factors. The findings highlight the need to strengthen consumers' financial skills and for loan products that meet the needs of low-credit-rated consumers. Moreover, lenders should act responsibly in the current credit market.Peer reviewe

Debt Judgments as a Reflection of Consumption-Related Debt Problems

Peer reviewe

Mopoilun nurjat puolet: laittomat ulottuvuudet ja oikeudelliset seuraamukset

Mopoilun suosio on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alusta alkaen. Sillä on monia merkityksiä osana nuorisokulttuuria. Tässä artikkelissa tarkastellaanmopoiluun kuuluvaa riskikäyttäytymistä, siitä seuraavia laittomiaulottuvuuksia ja oikeudellisia seuraamuksia 15–17-vuotiailla. Ilmiöitätarkastellaan tilastojen ja rekisteriaineistojen lisäksi nettikeskustelujenavulla. Tilastoihin perustuvaa, pääosin kuvailevaa prosentuaalista tarkasteluahavainnollistetaan poliisin kirjaamilla moporikkeiden teonkuvauksilla.Internet-aineiston temaattinen analyysi tuo puolestaan mopoilijoiden omaaääntä esille. Saatujen tulosten mukaan mopoilusta koituvat oikeudellisetseuraamukset ovat usein seurausta mopojen virittämisestä ja huonostakunnosta. Nettikeskustelujen perusteella virittämisen laittomuus ja siitämahdollisesti seuraavat oikeudelliset toimet olivat pitkälti nuorten tiedossa,ja mopoilijat pyrkivät aktiivisesti välttelemään sanktioita. Poliisin toimintanähtiin useimmiten silti oikeutettuna, tosin moni mopoilija koki, ettäpoliisilla olisi ollut mahdollisuus puuttua moporikkeisiin tehokkaammin.Lisäksi mopoiluun liittyvät sanktiot johtavat osan nuorista maksamattomienliikennevakuutusmaksujen tai sakkojen takia ulosottoon, millä voi ollapitkäaikaisia vaikutuksia nuoren elämään. Vauhdin hurma, virittämiseenkuuluva ryhmäpaine ja halu näyttää omaa osaamista painavatkin monennuoren merkitysvaa’assa enemmän kuin pelko onnettomuudesta, mahdollisetsakot tai muut maksuseuraamukset.Peer reviewe

Järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkarakenteen muutos ajanjaksolla 2013–2018

In the article, we examine the average structure (euro and numerical shares) of the consumers’ debts which were applied for the guarantee for a restructuring loan granted by the Guarantee Foundation. We examine also the change in the applicant structure and the reasons for their over-indebtedness after the 2013 interest rate ceiling reform. The results show that unsecured consumer loans play a central role in the total debts of over-indebted consumers, and their euro-denominated share in total debts increased soon after the reform. Debts originated from instant loans and revolving credits were especially evident if the over-indebtedness was caused by life changes or lack of financial capability. The applicants mentioned these two reasons most often as a main cause of their debt problem. With the reform, the connection between income and over-indebtedness became stronger for those who were over-indebted due to lack of financial capability. The result reflects increasing over-indebtedness among consumers in a good socio-economic position who experience deficiencies in financial capability because of the increased use of larger unsecured consumer loans in terms of euro. In addition to interest rate ceiling reform, it is important to invest in the financial capability of consumers, as well as to ensure the availability of help from outside the consumer credit market.Artikkelissa tarkastellaan järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkojen koostumusta, hakijarakennetta ja koettua velkaantumisen syytä ajanjaksolla 2013–18. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään talousosaamista, joka kuvaa kuluttajien taloudellisia mahdollisuuksia ja käyttäytymistä tiedon ja taidon lisäksi. Talousosaamiseen liittyvä velkaantuminen oli yleisintä alle 30-vuotiailla, ja se oli miehillä naisia yleisempää suhteessa muihin velkaantumisen syihin. Takausta hakeneiden velat sisälsivät euromääräisesti aiempaa suurempia pikalainoja vuoden 2015 jälkeen, jolloin myös hyvätuloiset hakijat korostuivat talousosaamisen takia velkaantuneiden ryhmässä verrattuna niihin, jotka olivat velkaantuneet muista syistä. Kaupalliset järjestelyluotot ovat saattaneet osaltaan edistää tätä muutosta, ja saadut tulokset osoittavat, etteivät ne aina ratkaise velkaongelmaa, vaan ovat usein osa sitä. Liiallisen velkaantumisen ehkäisy vaatii kuluttajien talousosaamisen ja toimijuuden vahvistamisen lisäksi sääntelyä

JärJestelylainaan takuusäätiön takausta hakeneiden velkarakenteen muutos aJanJaksolla 2013–2018

Artikkelissa tarkastellaan järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkojen koostumusta, hakijarakennetta ja koettua velkaantumisen syytä ajanjaksolla 2013–18. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään talousosaamista, joka kuvaa kuluttajien taloudellisia mahdollisuuksia ja käyttäytymistä tiedon ja taidon lisäksi. Talousosaamiseen liittyvä velkaantuminen oli yleisintä alle 30-vuotiailla, ja se oli miehillä naisia yleisempää suhteessa muihin velkaantumisen syihin. Takausta hakeneiden velat sisälsivät euromääräisesti aiempaa suurempia pikalainoja vuoden 2015 jälkeen, jolloin myös hyvätuloiset hakijat korostuivat talousosaamisen takia velkaantuneiden ryhmässä verrattuna niihin, jotka olivat velkaantuneet muista syistä. Kaupalliset järjestelyluotot ovat saattaneet osaltaan edistää tätä muutosta, ja saadut tulokset osoittavat, etteivät ne aina ratkaise velkaongelmaa, vaan ovat usein osa sitä. Liiallisen velkaantumisen ehkäisy vaatii kuluttajien talousosaamisen ja toimijuuden vahvistamisen lisäksi sääntelyä.Peer reviewe