SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA : Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia S2-opetuksesta

Opinnäytetyömme aiheena oli Suomi toisena kielenä (S2) – opetus varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyömme tehtiin yhteistyössä Kajaanin kaupungin kahden päiväkodin kanssa. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka toteutettiin päiväkotien henkilökunnan ryhmähaastatteluna. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää Suomi toisena kielenä (S2) – opetuksen käytettävyyttä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteenamme oli päiväkotien henkilöstöä haastattelemalla saada selville miten S2-opetus toimii päivähoidon arjessa ja millaisia menetelmiä henkilöstöllä on käytettävissään. Henkilökunnan haastattelujen perusteella selvisi, että S2-opetus ei ollut kokonaisuudessaan käytössä kummassakaan päiväkodissa, vaan molemmissa siitä käytettiin poimittuja osioita muihin arjen toimintoihin sisällytettynä, yleensä yhdessä kaikkien lasten kanssa. Molemmissa päiväkodeissa kielen opetusta koitettiin sisällyttää mahdollisimman paljon perushoitotilanteisiin. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että päiväkotien henkilökunta kokee, että S2-opetusta on vaikeaa lähteä toteuttamaan erillisinä tuokioina vain muutaman lapsen kanssa. Henkilökunta toivoikin tietämyksen lisäämiseksi lisäkoulutusta aiheeseen liittyen ja käyttöönsä helppokäyttöisiä menetelmiä maahanmuuttajataustaisten lasten kielen tukemisen avuksi.The topic of this thesis was teaching Finnish as a second language in early childhood education. The thesis was made in co-operation with two kindergartens in Kajaani. This thesis was a qualitative study and half-structured theme interviews were used as the research method. The interviews were conducted as two group interviews of the staff the day care centers. Altogether seven staff members took part in the interviews. The purpose of this thesis was to find out about the usability of S2-teaching in early-childhood education. The goal was to find out if S2-teaching works in day care centers and what kinds of methods the staff can use. Via the interviews it was found out that S2-teaching is not systematically used in either of the day care centers. Both of them utilized parts of the S2-teaching material and usually used it with all the children in the day care center in everyday actions instead of only foreign language speaking children. In the both day care centers workers tried to include language teaching into the basic care taking routines as much as they could. Based on this study it can be said that it is difficult for workers to arrange S2-teaching as a separate teaching session for just a few children. The staff wished for extra training to get more information about the subject. They also hoped for user friendly methods to be used to support children with immigration background in their language learning

Ikääntyneiden omaishoitajien ruokailutottumukset

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia yli 65-vuotiaiden omaishoitajien ruokailutottumuksia Lestijokilaakson alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda tietoa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymälle yli 65-vuotiaiden omaishoitajien ravitsemuksesta, sillä tämän tutkimuksen pohjalta omaishoitajille voidaan kohdentaa heidän tarpeisiinsa vastaavaa ravitsemusohjausta. Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytimme sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Tutkimuksen aineiston keruun toteutimme kyselylomakkeella ja aineiston analysoimme käyttäen SPSS-analyysiohjelmistoa. Ikääntyneiden määrä väestössä on lisääntymässä ja tavoitteena on, että ikääntyneet asuisivat kotona mahdollisimman pitkään. Mahdollista on, että myös omaishoitajuuden rooli nousee eri tavalla esiin. Ravitsemuksella on tärkeä rooli fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ikääntyneillä riskit virhe-, vajaa- ja aliravitsemukselle kasvavat. Tämän vuoksi heille olisi tärkeä kohdentaa hyvää ajan tasalla olevaa tietoa ikääntyneen ravitsemuksesta. Opinnäytetyömme teoreettisessa viitekehyksessä käsittelimme omaishoitajuutta, ikääntyneiden ravitsemusta ja niiden suosituksia sekä ikääntyneiden ravitsemukseen vaikuttavia tekijöitä. Työmme tietoperustana käytimme monipuolisesti erilaisia ja mahdollisimman uusia tutkimuksia sekä hoitotyön kirjallisuutta. Tutkimustuloksista selvisi, että ikääntyneet omaishoitajat söivät pääosin monipuolisesti ja säännöllisesti. He koostivat ruokavalionsa käyttäen monipuolisesti eri ravintoaineita. Omaishoitajille ei myöskään noussut esille yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta suurempia haasteita ravitsemuksessa tai toiveita ravitsemusohjaukselle. Suurin osa vastaajista koki ravitsemuksen tilansa hyväksi tai melko hyväksi

Family in focus : new perspectives on early childhood special education

This volume consists of articles which summarize both theoretical perspectives and research themes from the project "Multidisability, Family, and Childhood" which was carried out at the Department of Special Education in the University of Jyvaskyla from 1990 to 1993. All writers have participated in the project as consultants or researchers. The chapters cover a variety of topics on the theme of early childhood special education. Thomas Weisner and Ronald Gallimore (University of California, Los Angeles) introduce (Chapter 1) the central principles of ecocultural theory and discuss its applicability to practice. Dianne and Philip Ferguson (University of Oregon, Eugene) examine (Chapter 2) the features of family-professional collaboration. In Chapter 3, Marika Veisson, Aino Saar, and Ene Magi (Tallinn Pedagogical University, Tallinn) present preliminary results from their study on parents' needs in Estonia and support-organizations founded in the 1990's. Markku Leskinen and Jaana Juvonen present (Chapter 4) an attributional model in which parents' responsibility perceptions predict their child-focused emotions which then predict the level of adjustment. !iris Maki examines (Chapter 5) the problems in the assessment of children with severe disabilities and discusses the ecological approach's applicability to early intervention practices. Marjo-Riitta Mattus examines (Chapter 6) different strategies for empowering families by concentrating especially on the of question how an interview could be an intervention. The last set of articles concern families of small premature infants and their development. Maija Virpiranta-Salo discusses (Chapter 7) the development of parenthood in parents whose family-life starts with special circumstances. Annikki Riitesuo provides (Chapter 8) a literature review about speech and language problems in prematurely-born children. Finally, Tuula Laukkanen discusses (Chapter 9) parentprofessional communication in a health care context