IEEE 802.11n -luonnosstandardin toiminnallisuuden mittaaminen

Insinöörityössä on tutkittu IEEE 802.11n -luonnosstandardin toiminnallisuutta vertailemalla tavoiteltua suorituskykyä mitattuun suorituskykyyn. Insinöörityön tarkastelun kohteena oli erityisesti 802.11n-luonnosstandardin (DraftN) aiheuttama häiriö muille langattomille verkoille, sen maksimi tiedonsiirtonopeus ja tiedonsiirtonopeus hyötykäytössä. 802.11n-standardin tiedonsiirtonopeuden tulisi olla 11 kertaa nopeampi kuin 802.11a- ja 802.11g-standardien siirtonopeus. Luonnosstandardi vaiheessa tiedonsiirtonopeus pitäisi olla 300 Mbps, eli noin kuusinkertainen 802.11a/g-standardeihin verrattuna. Luonnosstandardi sisältää pääpiirteittäin lopullisen standardissa käytettävät toiminnallisuudet, mutta kaikki eivät ole loppuun asti viimeisteltyjä. Tärkeimpiä uudistuksia DraftN:ssä on Multiple-Input and Multiple-Output -tekniikka ja kaistanleveyden kaksinkertaistaminen, kumpikin näistä uudistuksista kaksinkertaistaa tiedonsiirtonopeuden. DraftN:ään on päivitetty aiempien standardien ratkaisuja, joiden pitäisi lisätä tiedonsiirtonopeutta noin 50 %. Näitä päivityksiä ovat muun muassa MAC-otsikoiden suhteellinen vähennys ja OFDM-modulaatioon tehdyt parannukset. Mittauksista kävi ilmi, että DraftN-verkko antaa lähistöllä olevalle verkolle toisinaan hyvin tilaa, mutta toisinaan häiriöverkko hidasti huomattavasti mittausverkkojen tiedonsiirtoa. Mitään selvää syytä tähän ei löytynyt. DraftN-verkon siirtonopeuskin jätti toivomisen varaa. Kummassakaan tiedonsiirtonopeus mittauksessa ei päästy lähelle mainostettua tiedonsiirtonopeutta tai saavutettu kuusinkertaista 802.11a/g-siirtonopeutta. Tällä hetkellä DraftN vaikuttaa olevan varsin keskeneräinen, joka ei saavuta tavoitteitaan