Sähkösavukkeiden markkinointi sosiaalisessa mediassa YouTuben ja Instagramin sisällönanalyysi

Sähkösavuketeollisuus hyödyntää markkinoinnissaan sosiaalista mediaa, mutta sen käyttämiä strategioita ei vielä täysin tunneta. Sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa on sähkösavuketeollisuudelle yksi tapa kiertää mainonta-, markkinointi-, ja sponsorikieltoja. Nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja erityisen alttiita tupakkatuotteiden markkinoinnille. Sähkösavukkeiden markkinoinnille altistuneet nuoret käyttävät sähkösavukkeita todennäköisemmin kuin nuoret, jotka eivät ole altistuneet markkinoinnille.   Tutkimus kuvaa ja arvioi sähkösavukkeisiin liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa analysoidaan sisältöä kahdella nuorten suosimalla sosiaalisen median alustalla; videopalvelu YouTubessa ja kuvapalvelu Instagramissa. Tutkimus käsittelee sitä, millaiset toimijat tuottavat sähkösavukkeisiin liittyvää sisältöä sosiaaliseen mediaan.  Tutkimuksessa selvitetään, millaista sähkösavukkeisiin liittyvä sisältö on YouTubessa ja Instagramissa ja millaisia kohderyhmiä sisällöllä pyritään tavoittamaan.   Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa analysoitiin 276 sähkösavukkeisiin liittyvää YouTube videota ja 50 Instagram-profiilia. Englanninkieliestä sähkösavukeaiheista sisältöä on YouTubessa runsaasti. Suurin osa sisällöstä on sähkösavukemyönteisiä opetus- ja tuotearvosteluvideoita, joiden kohderyhmänä ovat myös nuoret. Sisällöstä 16% määriteltiin kaupalliseksi. Suomenkielistä sähkösavukkeisiin liittyvää sisältöä on YouTubessa suhteellisen vähän. Sisällöstä suurin osa on sähkösavukemyönteistä. Instagramin sähkösavukeaiheisen sisällön määrä kasvaa päivittäin. Jokaisella englanninkielisellä asiatunnisteella löytyi Instagramista yli miljoona osumaa, mutta suomenkielisen sisällön määrä on vähäinen. Kaupalliset toimijat ovat vahvasti läsnä Instragramissa ja hyödyntävät vaikuttajamarkkinoinnissaan usein nuoria naisia, jotka jakavat kuvia tuotteista omissa profiileissaan. Instagram-markkinoinnissa sähkösavukkeet yhdistetään mielikuviin nautinnosta ja hauskanpidosta. Suomenkielistä Youtube- ja Instagram-sisältöä ei suoranaisaisesti voitu luokitella kaupalliseksi. Sisältö on pääosin kohdistettu tuotteiden ympärille muodostuneelle yhteisölle. YouTuben englanninkielisen sisällön videohaut suoritettiin aikavälillä 20.6.2016-29.7.2016 ja suomenkielisen aikavälillä 1.8.2016-31.8.2016. Englanninkielisillä hakusanoilla tehdyt Instagram-haut suoritettiin aikavälillä 15.6.2016.-20.6.2016 ja suomenkielisillä ajanjaksolla 8.8.2016-12.8.2016

One out of ten: low sampling efficiency of cloth dragging challenges abundance estimates of questing ticks

Hard ticks (Acari: Ixodidae) act as important vectors of zoonotic pathogens. For instance, Borrelia burgdorferi s.l. spirochetes pose a severe health risk as aetiological agents of Lyme borreliosis. Commonly, to study the abundance of questing (host-seeking) ticks, a 1 m(2) piece of cloth is dragged over vegetation for a determined distance. Here, we designed a tick-sampling study to estimate the sampling efficiency of this standard method. We established 10 m dragging transects in a hemiboreal mixed forest patch in SW Finland for a 5-day monitoring period. Five of the transects were cloth-dragged 3x a day, whereas another five transects were dragged 6x a day in a manner that after each morning, midday and afternoon dragging, a second dragging was conducted on the same transect immediately. Captured Ixodes ricinus ticks were subsequently analysed for tick-borne pathogens. The initial population size of nymphal ticks on a transect was approximated by the accumulated nymph catch from the dragging sessions. The sampling efficiency of the cloth dragging was low, as a single dragging in a previously untouched vegetation strip always caught less than 12% (mean 6%) of the estimated population of active nymphs that were assumed to be questing during the study. Clear results were not found for daily activity rhythm, as ticks were caught in all daily dragging sessions. Approximately every third nymph and every second adult carried a pathogen, but nothing indicated that the occurrence of a pathogen affected the likelihood of the tick being caught by cloth dragging. Our results suggest that only a minority of active ticks can be caught by a single cloth dragging. The abundance estimates in many tick investigations might thus be downward biased