Päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi

Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa kokonaiskuva tällä hetkellä käytössä olevista menetelmistä päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arvioimiseksi taakanjakosektorilla. Työ perustui kirjallisuuskatsaukseen, työpajatyöskentelyyn ja asiantuntija-arvioihin. Hankkeessa on tarkasteltu Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Saksassa tehtyjä selvityksiä ja kustannustehokkuusarviointeja. Raportissa käydään läpi tutkimuskysymykset, päästövähennystoimien kustannustehokkuusarvioinnin käsitteet ja arviointimenetelmät. Raportti esittelee myös sektorikohtaisia menetelmiä ja esimerkkilaskelmia liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja maatalouden osalta. Päästövähennysten kustannustehokkuuslaskenta ja analysointi on hyvin monitahoinen ja poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa vaaditaan kansantaloudellisten periaatteiden ymmärtämistä, mallinnusosaamista ja systeemiajattelua sekä yksityiskohtaista ymmärrystä eri sektorien lainalaisuuksista. Laskentametodeja on lukuisia ja käytetyt metodit vaihtelevat merkittävästi eri maiden, selvitysten ja sektorien välillä. Ylätasolla menetelmät voidaan jakaa top-down- (fokus kansantaloudellisissa kustannuksissa) ja bottom-up-menetelmiin (fokus teknologiakustannuksissa). Näiden päämenetelmien sisällä ja ohella on myös lukuisia muita menetelmiä ja menetelmäyhdistelmiä, joilla on kaikilla omat etunsa ja rajoitteensa. Suomen tulisi systematisoida päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien päästövähennystoimien ja ohjauskeinojen suunnittelua sekä seurata järjestelmällisesti toimilla saavutettuja hyötyjä ja toimien kustannustehokkuutta. Hyviä käytänteitä voitaisiin omaksua laaja-alaisemmin muista maista; Saksan keskeisissä selvityksissä laskentaoletukset avataan hyvin, Isossa-Britanniassa on keskitetty taho, jolla on monitahoinen rooli kustannustehokkuuslaskennassa ja sen kehittämisessä, ja Ruotsissa tehdään usein ex post -seurantaa laskennan oikeellisuudesta. Päästövähennysten kustannustehokkuusarvioinnin systemaattisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä sekä ministeriöiden että kustannustehokkuuslaskelmia tekevien toimijoiden välillä. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi tekemällä selvityksiä ministeriön ohjauksessa sekä jakamalla vastuuta toiminnan kehittämisessä ministeriöiden ja tutkimuslaitosten kesken.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Energia, huoltovarmuus ja geopoliittiset siirtymät

Hanke on toteutettu Pöyryn ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin yhteistyöhankkeena, ja se käsittelee energiasektorin muutostrendien vaikutusta geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen. Työn tavoitteena on ollut kehittää strategisiin energiasiirtymiin liittyvien poliittisten riskien ja epävarmuustekijöiden ennakointia kolmen Pöyryn valitseman energiaskenaarion (hitaan kehityksen skenaario, perusskenaario ja nopean kehityksen skenaario) kautta vuoteen 2040 saakka. Raportti antaa kokonaiskuvan tulevaisuuden energiantuotantorakenteesta keskittyen erityisesti hiilivetyjen kysynnän kehittymiseen ja uusiin teknologioihin. Lopputuloksena on arvioitu muutoksen merkitystä Venäjälle ja edelleen sen vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan. Tulevaisuuden kehitys vastaa todennäköisesti perus- ja nopean kehityksen skenaarion välimuotoa, ja etenkin nopean kehityksen skenaario voi johtaa globaalisti merkittävään hiilivetyjen ylitarjontatilanteeseen. Energian ja sähkön kysyntä kasvaa, ja hiilivetyjen kysyntä laskee globaalisti ja alueellisesti molemmissa skenaarioissa. Suomen huoltovarmuuden kannalta tilanne paranee tuontipolttoaineiden osuuden vähenemisen myötä, taloudellinen riippuvuus Venäjästä vähenee ja Venäjän kyky vaikuttaa energian kautta laskee. Venäjä käyttää todennäköisesti vähemmän suoria vaikutuskeinoja mutta epäsuorien keinojen käyttö on mahdollista. Kriittisimmäksi tekijäksi Suomen huoltovarmuuden kannalta nousee polttoaineiden logistiikan turvaaminen (lämmöntuotannossa biopolttoaineet ja liikenteessä öljytuotteet ja nestemäiset biopolttoaineet) ja sähköverkon toimivuus etenkin tilanteissa, joissa Suomessa sijaitsevan tuotantokapasiteetin ja huippukulutuksen erotus on suuri. Jotta Venäjän mahdollisiin epäsuoriin vaikutuskeinoihin voidaan varautua myös tulevaisuudessa, viranomaisten, ministeriöiden ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on olennaista erilaisten epävarmuustekijöiden ja riskien ennakoimisessa sekä politiikkavalmisteluss

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla : Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

Energia, huoltovarmuus ja geopoliittiset siirtymät

Hanke on toteutettu Pöyryn ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin yhteistyöhankkeena, ja se käsittelee energiasektorin muutostrendien vaikutusta geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen. Työn tavoitteena on ollut kehittää strategisiin energiasiirtymiin liittyvien poliittisten riskien ja epävarmuustekijöiden ennakointia kolmen Pöyryn valitseman energiaskenaarion (hitaan kehityksen skenaario, perusskenaario ja nopean kehityksen skenaario) kautta vuoteen 2040 saakka. Raportti antaa kokonaiskuvan tulevaisuuden energiantuotantorakenteesta keskittyen erityisesti hiilivetyjen kysynnän kehittymiseen ja uusiin teknologioihin. Lopputuloksena on arvioitu muutoksen merkitystä Venäjälle ja edelleen sen vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan. Tulevaisuuden kehitys vastaa todennäköisesti perus- ja nopean kehityksen skenaarion välimuotoa, ja etenkin nopean kehityksen skenaario voi johtaa globaalisti merkittävään hiilivetyjen ylitarjontatilanteeseen. Energian ja sähkön kysyntä kasvaa, ja hiilivetyjen kysyntä laskee globaalisti ja alueellisesti molemmissa skenaarioissa. Suomen huoltovarmuuden kannalta tilanne paranee tuontipolttoaineiden osuuden vähenemisen myötä, taloudellinen riippuvuus Venäjästä vähenee ja Venäjän kyky vaikuttaa energian kautta laskee. Venäjä käyttää todennäköisesti vähemmän suoria vaikutuskeinoja mutta epäsuorien keinojen käyttö on mahdollista. Kriittisimmäksi tekijäksi Suomen huoltovarmuuden kannalta nousee polttoaineiden logistiikan turvaaminen (lämmöntuotannossa biopolttoaineet ja liikenteessä öljytuotteet ja nestemäiset biopolttoaineet) ja sähköverkon toimivuus etenkin tilanteissa, joissa Suomessa sijaitsevan tuotantokapasiteetin ja huippukulutuksen erotus on suuri. Jotta Venäjän mahdollisiin epäsuoriin vaikutuskeinoihin voidaan varautua myös tulevaisuudessa, viranomaisten, ministeriöiden ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on olennaista erilaisten epävarmuustekijöiden ja riskien ennakoimisessa sekä politiikkavalmisteluss

Climate change in the healthcare and social welfare sector : Climate change adaptation plan of Ministry of Social Affairs and Health (2021–2031)

Climate change affects people’s health and wellbeing in Finland both directly and indirectly. It is important to be prepared for variations in the weather and climate and for extreme weather and climate conditions and their effects even in the current circumstances. This will also help us adapt to future climate variations and changes. The Adaptation Plan is based on the National Climate Change Adaptation Plan 2022 and the climate change and adaptation work carried out in the healthcare and social welfare sector. The Adaptation Plan focuses particularly on health protection and the adaptation of healthcare in the administrative branch of the Ministry of Social Affairs and Health. The aim of the Adaptation Plan is to assess the current state of adaptation and the structures supporting it, to identify current and new adaptation measures in the health and wellbeing sector and to translate the measures into more concrete terms and clarify them in the area of responsibility of the Ministry of Social Affairs and Health’s administrative branch. The intention is to introduce the Adaptation Plan to healthcare and social welfare operators and to increase risk awareness in the healthcare and social welfare sector. The Adaptation Plan contains 43 objectives and 92 recommendations for measures. The measures cover areas relating to environmental health, health and social services (incl. occupational safety and health), social effects, mitigation measures and repercussions. The Ministry of Social Affairs and Health is responsible for implementing, monitoring and assessing the Adaptation Plan