Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.publishedVersionPeer reviewe

Työn tuunaamisen profiilit sote-alan organisaatiossa : yhteydet työn merkityksellisyyteen ja työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen (engl. job crafting) on oma-aloitteista oman työnkuvan muokkaamista. Tutkimuksessamme selvitimme, millaisia työn tuunaamisen profiileja suuresta sote-alan organisaatiosta voidaan tunnistaa, ja miten eri profiilien työntekijät eroavat toisistaan työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin suhteen. Tutkimamme työn tuunaamisen ulottuvuudet olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisäämisen ja työn vaatimusten optimointi. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä sähköinen kysely tutkimamme organisaation koko henkilöstölle. Tutkituista työntekijöistä (N = 1024) 85 prosenttia oli naisia. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19%, monipuolinen tuunaaminen), aktiiviset optimoijat (21%, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27%, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot (34%, keskimääräisesti tuunauksen eri muotoja). Aktiiviset tuunaajat tuunasivat työtään monipuolisesti, aktiiviset optimoijat keskittyivät työn vaatimusten optimointiin, passiiviset tuunaajat tuunasivat työtään vähiten ja keskiverrot keskimääräisesti. Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti profiilien eroavan toisistaan työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin suhteen. Aktiivisilla tuunaajilla oli suotuisa profiili. He kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiivisilla tuunaajilla oli riskiprofiili, sillä he kokivat vähiten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Aktiivisilla tuunaajilla ja aktiivisilla optimoijilla oli hieman muita ryhmiä enemmän emotionaalista uupumusta, mutta se ei ollut kuitenkaan voimakasta. Tutkimuksessamme nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja. Osoitimme monipuolisen työn tuunaamisen olevan yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen, keskeisiin hyvinvoinnin kuvaajiin niin yksilön kuin organisaationkin menestyksen kannalta