Iloa vanhemmuuteen : vanhemmuutta tukeva teematapahtuma

Kehittämistyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa lapsiperheille suunnattu, vanhemmuutta vahvistava teematapahtuma kolmessa Helsinkiläisessä neuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa kuusi neuvolaympäristöön soveltuvaa tieto- ja toimintapakettia sekä niihin liittyvä materiaali sekä järjestää vanhemmille iloinen, ideoita antava ja voimauttava hetki arjen keskelle ja arkea tukemaan. Pyrimme tuottamaan sisällöllisesti innostavan ja voimauttavan kokonaisuuden, joka olisi vanhempia osallistava. Kokeilimme teematapahtumaa terveyden edistämisen työmenetelmänä vastaamaan neuvolatyön haasteisiin vanhemmuuden tukemisen alueella. Lähtökohtana tälle kehittämistyölle oli sekä käytännön neuvolatyöstä että tutkimuksista esiin noussut tarve tukea perheitä entistä enemmän vanhemmuuteen, kasvatustyöhön, voimavaroihin ja arjessa selviytymiseen liittyen. Kehittämistyömme tuotoksena oli kolme vanhemmuutta vahvistavaa teematapahtumaa sekä tapahtuman toteutukseen tarvittava materiaali. Teematapahtumat koostuivat seuraavista osa-alueista: Vauvan kehollisuus- vauvahieronta ja vauvatus, Liikkeelle vauvan kanssa, Vauvavuoden kulku, Kontakti lapseen - sadutus ja lapsihieronta, Mitä tehdä lapsen kanssa kotona ja kodin ulkopuolella sekä Tahtoikäisen kanssa selviytyminen. Teematapahtuman nimeksi muotoutui Iloa vanhemmuteen. Iloa vanhemmuuteen -tapahtumissa oli yhteensä 78 osallistujaa ja palaute oli positiivista. Osallistujat olivat pääosin vauvojen ja varhaisleikki-ikäisten lasten äitejä, mutta paikalla oli myös joitakin isiä ja terveysaseman henkilökuntaa. Osallistujat kiersivät, keskustelivat ja keräsivät tietoa tarjolla olleista aiheista. Terveydenhoitajaopiskelijoiden ja osallistujien välinen keskustelu oli rakentavaa ja tietoa välittävää, vaikkakin keskustelu jäi enimmäkseen pinnalliseksi, mahdollisesti tapahtuman messumaisen luonteen vuoksi. Tällaisen projektiluonteisen kehittämistyön tekeminen oli mielenkiintoinen, kehittävä ja opettava kokemus. Tapahtuman toteuttaminen kolmessa eri toimipisteessä mahdollisti kolmen varsin erilaisen kokemuksen saannin. Jatkoa ajatelleen olisi tärkeää löytää motivoituneet yhteistyöneuvolat sekä sopiva paikka tapahtuman järjestämiselle, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan kohderyhmästään eli neuvolan asiakkaista.The purpose of this final project was to plan and organise an event that was directed at families with children under school age and conducted in three maternity and child health centres in Helsinki. The aim of this project was to produce informative material that can be used when holding similar events in the future, and to arrange an event with a focus on strengthening parenthood and parental resources. Our aim was also to get into interaction with the maternity and child health centres and their customers. The starting point for this project was that both practice and research show that parents of today need even more support than before regarding parenthood, parenting, parental resources, and everyday life with small children. As an output, we organized three events with a turnout of seventy-eight parents most of which were mothers of small babies. The material consisted of topics concerning parenthood and parenting. The parents gathered up information by talking with the students and by collecting the provided material. Organizing an event such as this one was an interesting and informative experience. Because the event was organized three times in three different locations we were left with three diverse learning experiences that can be of use for future reference. When planning an event similar to this one attention should be paid to finding motivated maternity and child health centres for partners in co-operation and a more suitable location for the event to reach as many parents as possible

Lisämaidon turvallinen vähentäminen : tiedonhaku ja synteesi

Imetys on vauvan suositeltava ravitsemusmuoto, ja Suomessa suositellaan yksinomaista imetystä 6 kk ikään asti. On kuitenkin tavallista, että vauvat saavat jo synnytyssairaalassa lisämaitoa imetyksen rinnalla. Lisämaito on riski imetyksen pituudelle ja terveydellinen riski vauvalle. Toisaalta imettämälllä saadun ravinnon määrän arvioiminen on vaikeaa, joten lisämaidon pois jättämisessä on riski vauvan aliravitsemukseen. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää kirjallisuuteen perehtymällä, millainen riski imetyksen riittämättömyyteen liittyvä vauvan kuivuminen on, ja miten sitä voi ehkäistä turvaten kuitenkin imetyksen mahdollisimman suuri osuus vauvan ravitsemuksessa. Keskeistä on kysymys imetyksen arvioimisesta: mistä tietää, saako vauva riittävästi maitoa. Lisäksi selvitetään keinoja lisätä imetyksen osuutta vauvan ravitsemuksessa.Työn tavoitteena on tuottaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön heidän ohjatessaan perheitä imetyksessä. Työ on tehty HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön imetyskoordinaattorien tilauksesta. Tiedonhaku tehtiin CINAHL- ja Pubmed -tietokantoihin ja alan ammattilehtiin. Tulokseksi saatiin 53 artikkelia. Lisäksi lähteenä käytettiin kolmea ammatillista teosta imetyksestä, sekä suomalaista vauvojen ravitsemussuositusta ja Neuvolatyön käsikirjaa. Näistä lähteistä koottiin synteesi lisämaidon turvalliseen vähentämiseen ja imetyksen tehostamiseen liittyvistä seikoista. Tiedonhaun tuloksena voi todeta, että kirjallisuus tarjoaa vain välillisesti hyödynnettävää tietoa lisämaidon turvallisen vähentämisen avuksi. Esimerkiksi äidinmaidon määrän lisäämiseen liittyvää vertailevaa tutkimusta ei löytynyt lainkaan, eikä alan ammattikirjallisuuskaan viittaa tutkimuslähteisiin. Vauvan vakava kuivuminen on harvinainen ilmiö, mutta liittyy selvästi imetystoiveeseen ja on riskinä etenkin ensisynnyttäjillä. Ainoa varma tapa varmistaa vauvan ravitsemuksen riittämyys on riittävän tiheä punnitseminen.Breastfeeding is the recommended nutrition for babies, and 6 months of exclusive breastfeeding is recommended in Finland. Still, it is common for newborns to receive supplementary milk in addition to breastfeeding. Supplementary milk presents a risk to the duration of breastfeeding as well as to the baby's health. On the other hand, it is difficult to estimate exactly how much milk a baby gets while breastfeeding, which brings out the risk of malnutrition of the baby. The purpose of this work was to investigate literature to find out what kind of risk the breastfeeding-associated dehydration is for a newborn, and how to prevent it while still securing the continuation of breastfeeding. The focus was in estimating breastfeeding: how do we know if the baby is getting enough milk. In addtion, this work searched for ways to increase the proportion of breastmilk in the baby's nutrition. The aim of this work was to produce information to be used by professionals in health care, as they advise families in breastfeeding matters. The collection of data was made by searches in CINAHL and PubMed databases. The result of the searches was 55 articles, most of them research articles. In addtion, three esteemed professional books were used as well as the Finnish nutrition recommendations for infants and a guidebook in Finnish, 'Guidebook for Materinity and Child Welfare Clinics'. A synthesis was built on these sources, putting together matters connected with the question of decreasing supplementary milk safely. The result of the search for information showed that the literature only gave indirect guidelines for this purpose. For example, no comparative research was found in increasing a mother's supply of breast milk. The severe hydration of a baby was found to be a rare occasion, but it was clearly connected to the mother's hope to breastfeed and especially to the risk concerning babies of primaparous mothers. The only reliable method to ensure the sufficiency of a baby's nutrition was to verify the baby's growth by weighing it often enoug

Valmiina vaikuttamaan : vaikuttamisen työkalupakki imetysasiantuntijoille

Maailman terveysjärjestö WHO:n Baby-friendly hospital initiative eli vauvamyönteisyysohjelma on terveydenhuollon yksiköille laadittu ohjelma, jonka noudattaminen tukee imetystä perheiden, yhteiskunnan ja kestävän kehityksen eduksi. Myös Suomessa neuvoloita ja synnytyssairaaloita on suositeltu ottamaan se käyttöön, mutta vain pieni vähemmistö on näin tehnyt. Tässä opinnäytetyössä laadittiin Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n imetysasiantuntijajäsenten käyttöön työkalupakki, joka auttaa heitä argumentoimaan vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen puolesta niin poliittisille päättäjille kuin hoitotyön johdolle. Työkalupakin kokoamiseksi haettiin tietoa terveyspoliittisesta vaikuttamisesta, imetyksestä ja imetyksen edistämisestä. Lisäksi imetysasiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kerättiin kahdessa työpajassa ja niitä täydentävissä haastatteluissa. Vaikuttamista koskeva tiedonhaku osoitti, että tutkimustieto on vain yksi tekijä terveyspoliittisessa päätöksenteossa. Työkalupakkiin toivottiin kuitenkin tuoreinta tietoa imetyksen merkittävistä terveys- ja taloudellisista vaikutuksista, koska se toimii imetyksen edistämisen motivaattorina. Vaikka imetyksen edistäminen on säädösten ja suositusten perusteella terveydenhuollon velvollisuus, imetysasiantuntijoiden kokemusten mukaan terveydenhuollon yksiköissä ei aina onnistuta täyttämään tätä velvollisuutta, vaan imetysohjaus voi jäädä puutteelliseksi tai puuttumaan. Asiantuntijoiden kokemusten tarkastelu Advocacy coalition framework -teorian läpi auttoi ymmärtämään, että terveydenhuollossa kyllä tunnustetaan imetyksen merkitys, mutta ei aina ymmärretä mitä imetyksen tukeminen konkreettisesti tarkoittaa. Vaikuttamisen työkalupakin avulla voidaan tehdä näkyväksi imetyksen determinantteja ja hoitotyön käytäntöjen merkitystä imetyksen toteutumiselle. Lopullinen työkalupakki sisältää yksitoista tekstimuotoista koostetta, joista vaikuttamisen argumentit ja tutkimusnäytön lähteet ovat helposti löydettävissä. Yhden koosteen aihe on vaikuttamisen käytäntö. Kymmenen koosteen aihe on imetys: sen tukeminen terveydenhuollon velvollisuutena, imetyksen edut, kuvauksia nykytilanteesta ja perheiden kokemuksista, vauvamyönteisyysohjelmien esittelyä ja ehdotuksia käytännön askeleiksi, joita terveydenhuollon organisaatioissa voitaisiin ottaa. Lisäksi työkalupakissa on neljä eri näkökulmista aihetta lähestyvää valmista PowerPoint-esitystä. Työkalupakki jää Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n käyttöön vapaasti muokattavaksi ja täydennettäväksi.The World Health Organization WHO's Baby-friendly hospital initiative is a program designed for health care units, the compliance of which supports breastfeeding for the benefit of families, society, and sustainable development. Maternity and child health clinics and birthing hospitals in Finland have also been recommended to use it, but only a small minority have done so. The purpose of this functional final project was to create an advocacy toolkit to be used by the members of The Finnish Association of Trainers for breastfeeding counsellors, when they advocate for the use of baby-friendly programs or care practices in health care organizations. To compile the toolkit, information was sought on health policy advocating, breastfeeding and breastfeeding promotion. In addition, breastfeeding experts' views and experiences were collected in two workshops and interviews. Literary review on policy advocating revealed that scientific proof is but one of many things that affect policy making. However, the latest research on the benefits of breastfeeding can act as a motivator to promote breastfeeding. Laws and recommendations oblige healthcare to support breastfeeding, but according to the experiences of breastfeeding experts, this doesn’t always happen. Breastfeeding support may be inadequate or even absent. Applying The Advocacy Coalition Framework helped to understand why breastfeeding is often considered important in health care, but no concrete measures are taken to promote it. The advocacy toolkit can help to make visible the determinants of breastfeeding, and how healthcare practices affect it. The final advocacy toolkit consists of 11 short and referenced info sheets and 4 PowerPoint presentations on the subjects of the benefits of breastfeeding, the reasoning behind the society’s obligation to protect and promote breastfeeding, the situation of breastfeeding promotion in Finland and what it means, when the support is not sufficient, as well as suggestions for necessary steps towards baby-friendly practices in health care facilities. In addition, there is general information on how to advocate efficiently, together with some practical tips for the Finnish context. This set of materials is to be uploaded to the members’ area of the website of the association

Accumulation of polycyclic aromatic hydrocarbons by lichen transplants: comparison with gas-phase passive air samplers

This study compared the accumulation of 16 polycyclic aromatic hydrocarbons (PAHs) in samples of the lichen Evernia prunastri exposed for 3 months in and around an industrial area of S Italy with that in co-located passive gas-phase air samplers. The results showed a strong linear correlations (R = 0.96, P < 0.05) between total PAHs in lichens and in passive samplers, clearly indicating that lichen transplants may provide direct quantitative information on the atmospheric load by total PAHs, allowing translation of lichen values into atmospheric concentrations. To the best of our knowledge this is the first study reporting such a correlation with gas-phase passive air samplers