Vallan prosessit liikuntatuntien sosiaalisissa rakenteissa:”sää et oo niinku yhtä hyvä ku mää”

Tiivistelmä. Kiusaamista on totuttu määrittelemään yksilökeskeisen patologisoinnin kautta. Tällaisten määritelmien mukaan kiusaaminen nähdään kapeasti yksilön persoonallisuuden piirteiden ja käytöksen summana, ja se jättää huomiotta esimerkiksi siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet. Tutkimuksessamme olemme pyrkineet laajentamaan tätä näkökulmaa kohti monipuolisempaa käsitystä kiusaamisesta. Olemme tuoneet esiin kiusaamiskeskustelun ulkopuolelle jääviä sosiaalisia rakenteita ja prosesseja, jotka osaltaan mahdollistavat kiusaamisen syntymistä. Näitä rakenteita ja prosesseja ovat muun muassa valta-voima -suhteet, hierarkiat ja poissulkeminen. Olemme tarkastelleet tutkimuksessamme yllä mainittujen rakenteiden ilmenemistä nimenomaan liikuntatuntien kontekstissa. Liikuntatunneilla kehollisuus, sukupuoli ja kilpailullisuus ovat erityisessä roolissa verrattuna muihin oppitunteihin. Nämä tekijät voivat osaltaan altistaa kiusaamiselle ja epäoikeudenmukaiselle kohtelulle. Liikuntatuntien onkin todettu toimivan paikkana, jossa kiusaamista esiintyy enemmän kuin muissa oppiaineissa. Tutkimuksemme aineisto on kerätty ryhmähaastatteluiden avulla 4.-luokkalaisten tyttöjen liikuntaryhmässä. Tutkimuksemme pohjaa feministiseen tutkimusotteeseen, joka korostaa sensitiivisyyttä ja pyrkii tuomaan marginaali-ilmiöt nähdyksi ja kuulluksi. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että liikuntatunneilla on nähtävissä hierarkioita, suosiojärjestelmiä ja poissulkemista. Oppilaat kokivat sukupuolen mukaan jaetut liikuntaryhmät turvallisempana kuin sekaryhmät. Sukupuoli ja sen merkitykset nousivat voimakkaasti esiin oppilaiden kokemuksista. Kaverisuhteet ja kavereiden olemassaolo liikuntatunneilla nähtiin merkittävinä tekijöinä. Lasten äänet ja kokemukset eivät ole olleet kiusaamistutkimuksessa kovin vahvasti esillä heidän itsensä esittäminään. Haluamme tutkimuksemme avulla vastata tähän puutteeseen, ja siksi käytämme aineistonamme juuri lasten omia kokemuksia ja käsityksiä liikuntatuntien turvallisuudesta ja turvattomuudesta. Myös aikuisten ja lasten näkemykset kiusaamisesta poikkeavat toisistaan, mikä osaltaan lisää tarvetta tuoda esiin juuri lasten näkökulmia ja kokemuksia

Murtuneita mieliä:koulukiusaamisen vaikutuksia kiusatun myöhempään elämään

Tiivistelmä. Koulukiusaamisella on jo aikaisemmin todettu olevan vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusatun myöhempään elämään. Jotta voisimme välttää näitä yksilöön kohdistuvia äärimmäisiä seurauksia, on välttämätöntä tutkia yhä uudelleen kiusaamisen ajankohtaisia määritelmiä ja pyrkiä ymmärtämään, millä tavoin kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun myöhempään elämään. On myös todettu, että tietoisuuden lisäämisellä on merkittävä vaikutus kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja puuttumiseen. Tarkastelemme tutkimuksessamme koulukiusaamista ilmiönä ja keskitymme etenkin sen aiheuttamiin pitkäaikaisvaikutuksiin kiusatussa. Liskäksi tuomme esille koulukiusaamisen puuttumisen merkityksellisyyttä ja sen keinoja. Tutkielmamme tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiimme, jotka ovat: 1. Miten koulukiusaamisen uhriksi joutuminen vaikuttaa myöhemmässä elämässä yksilön persoonallisuuteen, mielenterveyteen ja sosiaaliseen elämään? 2. Miksi koulukiusaamiseen puuttuminen on tärkeää ja kuinka siihen tulisi puuttua? Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, eli se pohjautuu jo aiemmin tehtyjen tutkimuksien tuloksiin. Tutkimuksemme osoittaa, että koulukiusaaminen on uhka yksilön terveelle kehitykselle. Koulukiusaaminen voi vaikuttaa negatiivisesti yksilön persoonallisuuteen, ja sillä on havaittu olevan yhteyksiä esimerkiksi itsetunnon kehittymiseen ja sen aiheuttamiin haasteisiin myöhemmässä elämässä. Tuloksemme osoittavat myös, että koulussa koettu kiusaaminen on vakava uhka yksilön mielenterveydelle, ja tämä saattaa näyttäytyä aikuisuudessa esimerkiksi masentuneisuutena, ahdistuneisuutena ja itsetuhoisuutena. Kiusaaminen vaikuttaa kielteisesti myös yksilön sosiaaliseen hyvinvointiin: entisillä kiusatuilla on havaittu haasteita ihmissuhteissa. Vakavin uhka kiusatun sosiaaliselle hyvinvoinnille on syrjäytyminen. Koulukiusaamiseen puuttuminen on ensisijaisen tärkeää, sillä kiusaamiseen ajoissa puuttumisella voidaan ehkäistä kiusaamisen pitkäaikaisvaikutuksia kiusattuun. Varhainen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy onkin todettu parhaiksi tavoiksi puuttua kiusaamiseen. Koulukiusaamiseen puuttuminen voidaan nähdä kaikkien yhteisenä asiana, johon osallistuvat koko koulu, sen henkilökunta, toimintasäännöt, sekä oppilaat. Tärkeässä roolissa kiusaamiseen puuttumisessa ovat myös oppilaiden huoltajat sekä lainsäädäntö