Salivary diagnostics in periodontology : Salivary biomarkers in relation to periodontal status

Periodontitis is an infection-driven inflammatory disease affecting tooth-supporting tissues, i.e., the periodontium. Whole saliva, an easily obtained specimen, is attractive to be used in diagnosis of periodontitis with/without clinical examination. The aim of this PhD work was to investigate the presence and levels of various salivary biomarkers of infection, inflammation, and tissue degradation. This PhD study consisted of salivary specimens from two different study populations: a subsample of the national Health 2000 survey (n = 220) and the Parogene cohort study (n = 445/455). Phospholipid transfer protein (PLTP) activity and salivary concentrations of a chemokine (interleukin (IL)-8), cytokines (IL-1β, ¬17A, -23, lymphotoxin-˜ (LTA)), myeloperoxidase (MPO), and bone remodeling¬related biomarkers (RANK-ligand, osteoprotegerin, osteocalcin, and osteopontin) were examined. The pre-existing data included clinical and radiographic oral examinations, Cumulative Risk Score (CRS), subgingival bacterial detection, saliva and serum lipopolysaccharide (LPS) activity, saliva and serum antibodies against selected bacteria, glycemic status, risk haplotype of human major histocompatibility complex (MHC) class III, and LTA gene polymorphisms. Salivary PLTP activity was lowest in individuals with advanced tooth loss. LPS activity in saliva was associated with high CRS, while IL-1°, IL-17A, and IL-23 concentrations varied depending on clinical periodontal status. There were associations between salivary IL-8 concentrations and bleeding on probing, probing pocket depth, and the number of teeth, and between MPO concentrations and alveolar bone loss. Bone remodeling-related biomarkers in saliva were either affected by glycemic status or detected at very low levels. CRS associated strongly with subgingival microbial profile and high levels of antibodies against five periodontal pathogens, and additionally, with elevated values of bleeding on probing, probing pocket depth, alveolar bone loss, and number of teeth. MPO was the only biomarker associating with the MHC class III risk haplotype of periodontitis. LTA concentration in saliva associated with LTA gene variants. The results of this PhD study suggest that IL-1°, IL-17A, MPO, and CRS are potential salivary biomarkers to be used in large-scale studies where the aim is to indicate the presence or progression/remission of periodontitis.Parodontiitin sylkidiagnostiikka: Syljen biologisten markkereiden yhteys parodontaalistatukseen Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksiin vaikuttava infektiolähtöinen tulehduksellinen sairaus. Helposti kerättävä kokosylki on yksi mielenkiintoisimmista näytteistä käytettäväksi parodontiitin diagnostiikan tukena. Tämän työn tavoitteena oli tutkia useiden infektiota, inflammaatiota ja kudostuhoa kuvaavien merkkiaineiden esiintymistä ja pitoisuutta syljessä. Väitöskirjatyön sylkinäytteet ovat peräisin kahdesta eri tutkimusväestöstä: otos (n = 220) Terveys 2000 -tutkimuksesta ja Parogene-kohorttitutkimuksen aineisto (n = 445/455). Syljestä tutkittiin fosfolipidiä siirtävän proteiinin (PLTP) aktiivisuutta sekä kemokiinin (interleukiini (IL)-8), neljän sytokiinin (IL-1β, -17A, -23, lymfotoksiini-˜ (LTA)), myeloperoksidaasin (MPO) ja neljän luumetaboliaan liittyvän merkkiaineen (RANK-ligandi, osteoprotegeriini, osteokalsiini, osteo¬pontiini) pitoisuutta. Käytettävissä oli suun kliininen ja röntgenologinen tutkimusdata sekä tiedot yhdistelmämerkkiaineeseen (CRS) perustuvasta parodontaalistatuksesta, subgingivaalisista bakteereista, syljen ja seerumin lipopolysakkaridin (LPS) aktiivisuudesta, syljen ja seerumin tietyistä bakteerivasta-aineista, sokeritasapainosta, ihmisen MHC-kompleksin luokan III riskihaplotyypistä sekä LTA-geenin polymorfismeista. Syljen PLTP-aktiivisuus oli matalin tutkituilla, joilla oli eniten menetettyjä hampaita. LPS-aktiivisuus ja korkea CRS olivat yhteydessä toisiinsa, kun taas kliininen parodontaalistatus liittyi syljen IL-1β-, IL-17A-ja IL-23-pitoisuuksiin. Ienverenvuodolla, taskusyvyyksillä ja hampaiden lukumäärällä oli yhteys syljen IL-8-pitoisuuteen ja MPO-pitoisuudella lisäksi horisontaaliseen alveoliluukatoon. Verensokeritasapaino vaikutti osaan luumetaboliaan liittyvistä merkkiaineista, kun taas osa löytyi hyvin matalina pitoisuuksina. CRS yhdistyi merkittävästi subgingivaaliseen bakteeriprofiiliin ja kohonneisiin parodontopatogeenien vasta-ainepitoisuuksiin, sekä lisääntyneeseen ienverenvuotoon, syviin ientaskuihin, alveoliluukatoon ja hampaiden menetyksiin. Syljen MPO-pitoisuus yhdistyi MHC¬kompleksin luokan III riskihaplotyyppiin ja LTA LTA geenivariantteihin. Tämän väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella voidaan esittää, että IL-1β, IL-17A, MPO ja CRS ovat potentiaalisia syljen biologisia merkkiaineita käytettäväksi laajoissa väestötutkimuksissa parodontiitin toteamiseksi

Immunological and Microbiological Profiling of Cumulative Risk Score for Periodontitis

The cumulative risk score (CRS) is a mathematical salivary diagnostic model to define an individual’s risk of having periodontitis. In order to further validate this salivary biomarker, we investigated how periodontal bacteria, lipopolysaccharide (LPS), and systemic and local host immune responses relate to CRS. Subgingival plaque, saliva, and serum samples collected from 445 individuals were used in the analyses. Plaque levels of 28 microbial species, especially those of Aggregatibacter actinomycetemcomitans, Porphyromonas gingivalis, Porphyromonas endodontalis, Prevotella intermedia, and Tannerella forsythia, and serum and salivary levels of IgA and IgG against these five species were determined. Additionally, LPS activity was measured. High CRS associated strongly with all IgA/IgG antibody and LPS levels in saliva, whereas in serum the associations were not that obvious. In the final logistic regression model, the best predictors of high CRS were saliva IgA burden against the five species (OR 7.04, 95% CI 2.25–22.0), IgG burden (3.79, 1.78–8.08), LPS (2.19, 1.38–3.47), and the sum of 17 subgingival Gram-negative species (6.19, 2.10–18.3). CRS is strongly associated with microbial biomarker species of periodontitis and salivary humoral immune responses against them

Immunological and Microbiological Profiling of Cumulative Risk Score for Periodontitis

The cumulative risk score (CRS) is a mathematical salivary diagnostic model to define an individual’s risk of having periodontitis. In order to further validate this salivary biomarker, we investigated how periodontal bacteria, lipopolysaccharide (LPS), and systemic and local host immune responses relate to CRS. Subgingival plaque, saliva, and serum samples collected from 445 individuals were used in the analyses. Plaque levels of 28 microbial species, especially those of Aggregatibacter actinomycetemcomitans, Porphyromonas gingivalis, Porphyromonas endodontalis, Prevotella intermedia, and Tannerella forsythia, and serum and salivary levels of IgA and IgG against these five species were determined. Additionally, LPS activity was measured. High CRS associated strongly with all IgA/IgG antibody and LPS levels in saliva, whereas in serum the associations were not that obvious. In the final logistic regression model, the best predictors of high CRS were saliva IgA burden against the five species (OR 7.04, 95% CI 2.25–22.0), IgG burden (3.79, 1.78–8.08), LPS (2.19, 1.38–3.47), and the sum of 17 subgingival Gram-negative species (6.19, 2.10–18.3). CRS is strongly associated with microbial biomarker species of periodontitis and salivary humoral immune responses against them

Immunological and Microbiological Profiling of Cumulative Risk Score for Periodontitis

The cumulative risk score (CRS) is a mathematical salivary diagnostic model to define an individual's risk of having periodontitis. In order to further validate this salivary biomarker, we investigated how periodontal bacteria, lipopolysaccharide (LPS), and systemic and local host immune responses relate to CRS. Subgingival plaque, saliva, and serum samples collected from 445 individuals were used in the analyses. Plaque levels of 28 microbial species, especially those ofAggregatibacter actinomycetemcomitans,Porphyromonas gingivalis,Porphyromonas endodontalis,Prevotella intermedia, andTannerella forsythia, and serum and salivary levels of IgA and IgG against these five species were determined. Additionally, LPS activity was measured. High CRS associated strongly with all IgA/IgG antibody and LPS levels in saliva, whereas in serum the associations were not that obvious. In the final logistic regression model, the best predictors of high CRS were saliva IgA burden against the five species (OR 7.04, 95% CI 2.25-22.0), IgG burden (3.79, 1.78-8.08), LPS (2.19, 1.38-3.47), and the sum of 17 subgingival Gram-negative species (6.19, 2.10-18.3). CRS is strongly associated with microbial biomarker species of periodontitis and salivary humoral immune responses against them

Nuoren sairaanhoitajan työhyvinvointi : Selvitys Hatanpään sairaalan nuorten sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tekijöistä neljältä palvelulinjalta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuoren sairaanhoitajan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Hatanpään sairaalan neljältä palvelulinjalta. Nuoret sairaanhoitajat määriteltiin tässä opinnäytetyössä fyysiseltä iältään 30-vuotiaisiin tai sitä nuorempiin. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaista on nuorten sairaanhoitajien työhyvinvointi. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa Hatanpään sairaalan nuorten sairaanhoitajien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Saatujen tietojen avulla hoitotyötä voidaan kehittää koulutus-, perehdytys- ja esimiesnäkökulmista. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kyselylomake. Tutkimus oli luonteeltaan selittävä ja aineisto analysoitiin E-lomake-editori ohjelman avulla. Aineisto kerättiin sähköisesti kesän 2016 aikana Hatanpään sairaalaan neljältä eri palvelulinjalta. Kyselylomake sisälsi 76 väittämää kuudelta eri osa-alueelta, joita olivat kohdesidonnaisuus, eettisyys, yhteisöllisyys, työhön asennoituminen ja sukupolvisuus, esimiestyö ja kollegiaalisuus. Kyselyyn vastasi 46 nuorta sairaanhoitajaa ja vastausprosentti oli 26. Aineiston analysoitiin määrällisesti ja tulokset esitettiin osa-alueittain. Kyselytutkimuksen kuusi avointa kysymystä analysoitiin sisällönanalyysillä. Kyselytutkimuslomake laadittiin suljetuin väittämin viisiportaisella Likert-asteikolla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että hyvin toteutettu potilashoito, itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja työntekijöiden väliset hyvät suhteet lisäävät työhyvinvointia. Yksilötyönohjauksen ja ylitöiden tekimisen mahdollisuuden vaikutukset työhyvinvointiin jakoivat vastaajien mielipiteet. Nuoret sairaanhoitajat ymmärsivät eettisyyden merkityksen hoitotyössä, mutta tulosten valossa eettisyys ei kuulunut kuitenkaan kaikkien päivittäiseen hoitotyöhön. Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voidaan todeta, että aiemmat aihetta käsitelleet tutkimukset ovat tuloksiltaan vertailukelpoisia tämän opinnäytetyön kanssa. Työhyvinvointi ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen tulee tehdä töitä sekä työntekijä- että esimiestasolla. Opinnäytetyön pohjalta nousi jatkotutkimusehdotuksiksi eettisten periaatteiden näkyvämmäksi saaminen osana osastojen päivittäistä hoitotyötä. Lisäksi sairaanhoitajien yksilöllisten vahvuuksien hyödyntäminen päivittäisessä hoitotyössä nousi mielenkiinnon kohteeksi.The aim of this study was to gather information about well-being at work among young nurses from four service lines in Hatanpää hospital. Young nurses were defined as age of 30 and under in this survey. The main study questions were what is well-being at work among young nurses and which factors influence well-being at work. The gathered information should help to improve nursing from the perspective of education, induction and management. The sample consisted of young nurses 176 (N=176) in Hatanpää hospital. The data were collected through a questionnaire, and the response rate was 26 %. The data was analysed using quantitative methods and explanatory analysis. The respondents stated that well implemented patient care, chance of self-realization and good atmosphere at work improved well-being at work. Young nurses understood the significance of ethics but it does not show in daily nursing routines. The earlier research and this survey’s results are compared. These results indicate that healthcare professionals still need to focus on ethical principles and utilize the employees’ individual strengths in daily nursing

Fire – Osinkoaristokraatit vai korkean osinkotuoton osakkeet osakepoimi- jalle aikavälillä 2010-2020

Opinnäytetyö käsittelee taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua aikavälillä 2010- 2020 sekä sitä, mikä sijoitusstrategia on tätä varten tuottoisin osinkosijoittajalle. Teoriaosuudessa käsitellään osakkeiden sekä osakesijoittamisen perusasioita, jotka jokai- sen sijoittajan tulee tuntea. Tämän lisäksi teoriassa paneudutaan jo aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen siitä, mikä on kestävä portfolion käyttöaste, kun tavoitteena on sijoituksilla eläköityminen. Tutkimusaineisto kerättiin internetsivustoilta kuten www.finance.yahoo.com, www.seekin- galpaha.com sekä www.investing.com. Tämän lisäksi hyödynnettiin sijoitusportfolioihin kuuluvien yritysten omia verkkosivuja. Tutkimuksen osakkeet valikoituivat satunnaisotan- nalla. Osakkeista järjestettiin sijoitusstrategian mukaan kuusi eri sijoitusportfoliota, jotka olivat seuraavat: osinkoaristokraatit markkina-arvopainotetusti, osinkoaristokraatit tasa- painotetusti, korkean osingon osakkeet markkina-arvopainotetusti, korkean osingon osak- keet tasapainotetusti, yhdistelmäportfolio markkina-arvopainotetusti sekä yhdistelmäport- folio tasapainotetusti. Sijoitusportfolioiden tuotot laskettiin tekemällä sijoitusstrategian mukaiset sijoitukset ker- ran vuosineljänneksessä osakkeiden avauskurssiin. Tutkimuksessa osingot uudelleen sijoi- tettiin kertasijoitusten kanssa samaan aikaan. Tämän lisäksi pääomatulojen verotus huomi- oitiin laskelmissa. Tarkasteluun asettui ainoastaan kymmenen vuoden tuotot. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että osinkoaristokraateista rakennettu tasapainotettu salkku on ollut tuottavin. Tulos on linjassa myös teoriaosuuteen nähden

Suunnitteluohjeet osana kadunsuunnittelua

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia eri suunnitteluohjeita ja niiden soveltuvuutta kadun, meluvallin, valaistuksen sekä vesihuollon suunnitteluun. Suunnitteluohjeita luodaan yleensä jonkin tietyn tarpeen täyttämiseksi, jolloin kaikki ohjeet eivät välttämättä palvele täydellisesti juuri suunniteltavan kohteen tarpeita. Kadun suunnittelun toteuttamiseen ei ole myöskään erikseen määritetty käytettäväksi tiettyjä ohjeita, jolloin väärän tiedon käyttäminen suunnittelutyössä helpottuu. On siis tärkeää tietää, mitä ohjeita on sopivaa käyttää missäkin suunnittelukohteessa tai vaiheessa. Kadun suunnittelun tuloksena tulisi syntyä mahdollisimman turvallinen, käyttäjäänsä hyvin palveleva sekä ympäristöönsä soveltuva katualue. Näihin tavoitteisiin päästää hyvällä katu-, valaistus-, meluntorjunta sekä vesihuoltosuunnittelulla. Nämä suunnitteluvaiheet oikein toteutettuina luovat onnistuneen kokonaisuuden, jossa katu on turvallinen, ympäristöään edesauttava, viihtyisä sekä muut alueet sen ympärillä huomioon ottava. Tuloksena tässä opinnäytetyössä saatiin käsitys erilaisten suunnitteluohjeiden käytöstä kadun suunnittelun eri vaiheissa. Lisäksi työssä saatiin Paavontielle katu- ja rakennus suunnitelmat

Ostolaskuprosessin tehostaminen: case: Kuntayhtymä X

Ostolaskujen käsittely on useimmille organisaatioille eniten resursseja vievä taloushallinnonprosessi, minkä vuoksi sen tehostamisesta saadaan usein merkittäviä hyötyjä organisaatiolle. Ostolaskuprosessi on monivaiheinen kokonaisuus, jota on pyritty automatisoimaan enenevässä määrin. Automatisoinnin avulla ostolaskuprosessin mekaanisista ja toistuvista työvaiheista saadaan vapautettua työntekijöiden aikaa haasteellisimpiin työtehtäviin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi kuntayhtymä X. Toimeksiannon tarkoituksena oli perehtyä kuntayhtymä X:n ostolaskuprosessiin ja selvittää, onko heidän ostolaskuprosessissaan tarpeettomia tai toisaalta turhan tarkkoja työvaiheita. Tavoitteena oli tunnistaa prosessista vaiheita, jotka hidastavat ostolaskujen käsittelyä tai toisaalta vaiheita, jotka luovat turhia kuluja tuottamatta merkittävää hyötyä itse prosessille. Opinnäytetyön lopputuloksena oli tarkoitus tuottaa toimeksiantajalle käytännön ehdotuksia ja ideoita, kuinka organisaatiossa voitaisiin kehittää ostolaskuprosessia kustannustehokkaammaksi. Kehitysehdotuksia tuottaessa tuli myös huomioida sisäisen valvonnan vaatimukset. Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö ja tutkimusmenetelmänä tapaustutkimus. Tutkimukseni tapauksena oli toimeksiantajayrityksen ostolaskuprosessi ja varsinaisina tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelun tyyppistä haastattelumuotoa, luonnollisten tilanteiden seurantaa ja analysointia, yhteisöllistä ideointimenetelmää ja valmiita aineistoja. Toimeksiantajan konkreettisina toiveina opinnäytetyön osalta oli selvittää laskujen käsittelyyn kohdistuvaa työmäärää ja selvittää, vaikuttaako laskun arvo sen käyttökustannuksiin. Kuntayhtymä X:n ostolaskuprosessi oli pääpiirteittäin toimiva kokonaisuus ja järjestelmien avulla prosessia on automatisoitu jo hyvin pitkälle. Laskutusohjelma Rondoa ja sen tekoälyominaisuutta olisi mahdollista kuitenkin hyödyntää enemmän jatkossa. Oletustiliöintien, kokoomalaskujen ja ostotilausten hyödyntämine sekä sopimuslaskujen automatisointi tehostaisivat kuntayhtymä X:n ostolaskuprosessia merkittävästi

Anturidatan liittäminen Granlund Manager Digital Twiniin

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laajentaa anturidatan mittaamista ja esittämistä Granlund Manager-sovelluksen Digital Twin-ominaisuudessa, eli virtuaalisessa kiinteistössä, olemassa olevien lähteiden ja ominaisuuksien rinnalle. Granlund Manager on kiinteistöjohtamisen sovellus, jonka avulla on mahdollista digitalisoida kiinteistön johtamista sekä ylläpitoa. Anturidatan esittämisessä tavoitteina oli liittää uudesta lähteestä tuleva data osaksi olemassa olevaa tooltip-ominaisuutta sekä luoda uutena ominaisuutena vuorokauden mittausdataa näyttävä graafi. Uusi anturi-integraatio haluttiin toteutettavan hyödyntämällä pilvipalveluja sekä helposti siirrettäviä laitteita. Työ sisälsi pilvipalvelutekniikoihin perehtymistä ja niiden luomista, laitteiden konfiguroimista sekä olemassa olevan sovelluksen laajentamista web-ohjelmointitekniikoita hyödyntämällä. Työ toteutettiin käyttämällä Azuren pilvipalveluita ja Ruuvi Innovations Oy:n valmistamia RuuviTag-antureita sekä Ruuvi Gateway -anturidatareititintä. Olemassa olevan sovelluksen laajentamisessa hyödynnettiin React-käyttöliittymäkirjastoa, TypeScriptiä sekä C#-ohjelmointikieltä ja sen tukemia ohjelmointikehyksiä. Lopputuloksena onnistuttiin toteuttamaan toimiva laajennus anturidatan mittaamiseen sekä esittämiseen. Uusi anturi-integraatio sekä sen tuottama anturidata saatiin liitettyä olemassa olevien datalähteiden rinnalle ja osaksi olemassa olevaa tooltip-ominaisuutta. Toteutetulla mittausdataa esittelevällä graafilla voidaan havainnollistaa tilakohtaisesti vuorokauden aikana mitattuja lämpötila- ja ilmankosteusarvoja

Sähköautojen latauksen kulutusjoustopotentiaalin selvitys logistiikka-alan yritykselle

Kulutuksen pienentäminen on olennaista, jotta parannetaan energiatehokkuutta, saavutetaan kustannussäästöjä ja lisätään energiaverkkojen joustavuutta. Kulutusjousto on yksi keino, jolla voidaan yhdistää päästöttömien energialähteiden hyödyntäminen ja kulutuksen vähentäminen. Se mahdollistaa energian käytön optimoinnin ja auttaa sähköverkkoja reagoimaan paremmin vaihtelevaan tuotantoon ja kulutukseen, edistäen näin kestävää ja tehokasta energiankäyttöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida kohdeyrityksen sähköautojen latausten kulutusjoustopotentiaalia ja määrittää sopiva reservimarkkina kulutusjouston toteuttamiseksi. Työssä analysoitiin saatua dataa ja tehtiin laskentaa sähköautojen latauksen jouston hyödyistä. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita, jotta saataisiin realistinen kuva yrityksen kulutusjouston potentiaalista ja sopivasta reservimarkkinasta. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että sähköautojen latausten jouston mahdollisuudet ovat rajalliset kohdeyrityksen osalta. On kuitenkin tärkeää huomata, että tarkastelu keskittyi vain yhteen joustokohteeseen. Monipuolisempien joustokohteiden hyödyntäminen voisi merkittävästi kasvattaa jouston tuomaa hyötyä yritykselle