Neuvostoliiton muodostama uhka Ruotsin puolustussuunnittelussa 1950-luvulla

Kylmän sodan alkaminen toisen maailmansodan jälkeen merkitsi Ruotsille turvallisuuspoliittista ongelmaa. Ruotsi katsoi voivansa puolueettomuuspolitiikan ja vahvan puolustuksen avulla parhaiten säilyttää maan itsenäisyyden. Kuitenkin samalla Ruotsissa katsottiin eristäytyneen puolueettomuuden yksistään olevan riittämätöntä takaamaan maan turvallisuus. Kylmän sodan vuosina Ruotsia hallitsi uhkakuva, joka oli heitä vastaan kohdistuva suurhyökkäys, invaasio. Tämän uhkakuvan mukaisesti Ruotsi teki poliittiset linjaukset sellaiseksi, että valtakuntaa oli puolustettava kaikin käytettävissä olevin resurssein. Tutkimuksessa selvitetään millainen oli Neuvostoliiton muodostama uhka Ruotsin puolustussuunnittelussa 1950-luvulla sekä miten Ruotsi tuohon uhkaan varautui. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa käsitellään perinteiseen tapaan aihetta käsittelevää lähdeaineistoa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Neuvostoliiton hyökkäys oli Ruotsin suurin uhkakuva 1950-luvulla ja, että tähän uhkaan varauduttiin Ruotsissa mittavin järjestelyin. Ruotsi oli omassa puolustussuunnittelussaan valmistautunut sen muodostaman uhkakuvan mukaisiin sotatoimiin ja se oli valmis puolustamaan maataan mahdollisen hyökkäyksen tapahduttua

Characterizing cryogenic amplifiers with a matched temperature-variable noise source

We present a cryogenic microwave noise source with a characteristic impedance of 50 $\Omega$, which can be installed in a coaxial line of a cryostat. The bath temperature of the noise source is continuously variable between 0.1 K and 5 K without causing significant back-action heating on the sample space. As a proof-of-concept experiment, we perform Y-factor measurements of an amplifier cascade that includes a traveling wave parametric amplifier and a commercial high electron mobility transistor amplifier. We observe system noise temperatures as low as $680^{+20}_{-200}$ mK at 5.7 GHz corresponding to $1.5^{+0.1}_{-0.7}$ excess photons. The system we present has immediate applications in the validation of solid-state qubit readout lines.Comment: The following article has been accepted by Review of Scientific Instruments. After it is published, it will be found at https://doi.org/10.1063/5.002895

Rationaalisen valinnan teoria taloustieteellisen mallintamisen pohjana: käyttäytymistaloustieteen ja evolutionaarisen taloustieteen näkökulmia

Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään rationaalisen valinnan teoriaan klassisesta ja käyttäytymistaloustieteellisestä näkökulmasta sekä esitellään evolutionaarisen taloustieteen tarjoamia näkemyksiä rationaalisuudesta. Tutkielmassa analysoidaan rationaalisen hyödyn maksimoinnin eri puolia, sillä ne muodostavat pohjan useimmille taloustieteellisille malleille. Rationaalisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi instrumentaalisena välineenä, tai se voidaan käsittää oman edun tavoitteluna. Evolutionaarisen taloustieteen puolelta rationaalisena toimijana eliölajin sijaan voidaan käsittää yksittäinen geeni, joka pyrkii maksimoimaan hyötyään eli ultimaattisesti selviytymistään. Katsauksesta selviää, että aihe on erittäin monisyinen ja loppupäätelmät ovat hyvin näkökulmasta riippuvaisia. Johtopäätöksenä todetaan, että aiheen laaja-alainen ymmärtäminen on tärkeää, mikäli halutaan lisätä taloustieteellisten mallien selitysvoimaa, johdonmukaisuutta ja luotettavuutta

Panssarihälytys : hyökkäysvaunukokeiluosaston ajokokeet Karjalan kannaksella

Panssariaseen synty ensimmäisessä maailmansodassa oli tuonut uuden operatiivisesti merkittävän toimijan taistelukentille. Suomessa kehitys otettiin huomioon perustamalla omat panssarivaunujoukot vuonna 1919. Seuraavan vuosikymmenen alussa Karjalan kannaksella tutkittiin panssarivaunujen käyttömahdollisuuksia ja päädyttiin siihen, että vaunuja voitaisiin käyttää siellä rajoitetusti ainoastaan muutamilla alueilla. Tästä johtuen Suomeen jäi vallalle yleinen ajatus siitä, ettei panssarivaunuja voida käyttää maan peitteisessä ja pinnanmuodostukseltaan epätasaisessa maastossa. Tultaessa 1930-luvulle Suomessa herättiin Neuvostoliitossa tapahtuneeseen kehitykseen panssariaseen osalta. Mahdollisessa sodassa olisi enemmän kuin todennäköistä, että Neuvostoliitto hyökkäisi panssaroiduilla joukoilla myös Suomelle ominaisessa peitteisessä maastossa. Panssarivaunujen mahdollisen käytön testaamiseksi käynnistettiin laajat ajokokeilut Karjalan kannaksella. Kokeilut suoritettiin maaliskuussa ja elo-syyskuussa 1934. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää panssarivaunuilla tehtyjen ajokokeiden aloittamiseen johtaneet syyt, miten kokeet toteutettiin sekä niiden vaikutukset panssariaselajiin ja panssarintorjuntaan, erityisesti toimintatapoihin ja välineistöön. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lähdekritiikkiin perustuvaa sisällönanalyysiä. Tutkimus etenee kronologisessa järjestyksessä, muodostaen näin havaittavan kehityskaaren, ja nostaen syyt ja seurannaisvaikutukset esille. Lähdeaineisto perustuu tärkeimmiltä osiltaan kansallisarkistossa säilytettävään julkaisemattomaan alkuperäismateriaaliin, joka jakautuu virallisiin asiakirjoihin ja epävirallisiin eri henkilöiden muistioihin ja muistiinpanoihin. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty yleisesikuntaupseerikurssien diplomitöitä sekä sotilasammattilehdissä julkaistuja aikalaiskirjoituksia. Lehtiartikkelit antavat kuvan kyseisen ajan taktisesta ajattelusta ja sotateknisestä kehityksestä. Vuonna 1934 suoritetut ajokokeet, todistivat oikeiksi uhkakuvat panssarivaunujen käyttömahdollisuuksista Suomen maaperällä ja torjuntavälineiden, -henkilöstön ja koulutuksen välttämättömyyden. Kokeiluiden tulokset poistivat lopullisesti 1920-luvulta periytyneen olettamuksen, ettei maastomme mahdollista panssarivaunujen käyttöä. Reilussa kymmenessä vuodessa tapahtunut panssarivaunujen tekninen kehitys oli muuttanut maaston luoman estearvon paljon luultua pienemmäksi. Ajokokeita seurannut koulutus- ja kokeilutoiminta paransi suomalaisten joukkojen ymmärrystä ja osaamista panssarivaunuista ja niiden torjunnasta. Karjalan kannaksella aloitettiin linnoitustyöt ja maastoa muokattiin siellä panssarintorjuntaan soveltuvaksi. Myös kalustohankinnat käynnistyivät sekä panssarintorjunta-aseistuksen osalta, että uusien panssarivaunujen osalta. Kokeilut edesauttoivat suomalaisen panssarintorjuntajärjestelmän syntymistä, joka ei kuitenkaan ehtinyt muodostua teoriasta käytäntöön ennen talvisodan alkua

Modernin pääkonttorirakennuksen tarkoitukset ja toiminnot

This study examines the functions and meanings of modern headquarters’ (HQ) buildings in the case of Supercell, a global game company. In particular, the study aims to uncover how design aspects of HQ buildings may foster organisational culture and support the management of organisational change. It poses the following research question: What meanings and functions do companies, and their stakeholders attach to HQ buildings in the post pandemic era of increased remote work? This interdisciplinary study is situated at the crossroads between two disciplinary areas: management studies, including international management, and architecture. Previous research on corporate HQ is extensive but fragmented. Much of this research concentrates on HQ’s characteristics, roles, and location. However, limited attention has been paid to the functions and meanings of modern HQ buildings themselves which is the focus of the present study. This case study provides several novel findings. Firstly, it highlights the importance of designing a multifunctional configurable office space which meets Supercell’s changing needs. Secondly, the office space in the new HQ building provides Supercell’s employees with a number of core services that meet their individual needs and facilitate their daily lives. Thirdly, Supercell’s new HQ building is a representation of the organisational culture and identity for its internal and external stakeholders. These findings were generated through a case study of Supercell’s new HQ building in the district called Wood City in Helsinki, which represents Finnish wooden architecture. The study draws on qualitative material consisting of personal interviews, newspaper articles and information available on the web. Two interviews were conducted with Supercell’s representative and the architect of the building. Insights from interview data were complemented with information gained from newspapers and the web. This Master’s thesis was conducted as part of a multi-year Headquarters’ Location research project in the International Business Unit at the Department of Management in Aalto University School of Business

Proceedings of the Phonetics Teaching and Learning Conference

Corrective feedback is an essential part of L2 pronunciation instruction. The type and source of feedback may vary depending on the context. Most earlier studies suggest that corrective feedback facilitates learning in general, but there are few studies that focus especially on the effectiveness of corrective pronunciation feedback. This study focused on advanced learners of English and on their opinions and preferences regarding pronunciation feedback. We asked a group of participants (N=46) to respond to Likert-scale statements on pronunciation feedback. Our results suggest that pronunciation feedback is found very useful and teacher feedback is preferred. Opinions towards peer feedback are more varied but mostly positive. The variation in general attitudes and emotions towards pronunciation feedback is possibly due to individual learner characteristics. The results also suggest that providing feedback is a skill that should be practised during teacher education to increase prospective teachers’ confidence and competence in providing feedback.</p