Men with asthma since youth : Prognosis, impact of work and effect on work ability

Asthma is a significant and increasing health problem among the working aged population and is associated with decreased work ability. The aim was to study the asthma prognosis and the work ability of men with asthma since youth as well as the risk factors for poor asthma outcome and decreased work ability. The current goal to extend careers makes this study highly relevant. We used the Finnish Defence Force registers to select the two different study populations. Initially, in 2007 a postal questionnaire was sent to all 216 men with verified asthma from the 2004 2005 Central Military Hospital register. Asthma was significantly less severe at the two-year follow-up than during military service and allergic sensitisation predicted more severe asthma. Study subjects included in our second study population were men currently aged at approximately 40 years old. The Recruits with asthma (n=505) consisted of all asthmatics who were referred to the Central Military Hospital during the period 1987 1990 and who had relatively mild asthma in youth. The Asthmatics exempted from service (n=393) included men who were exempted from military service during the period 1986 1989 due to asthma and had more severe asthma in youth. The Controls (n=1500) had performed their military service without asthma. A postal questionnaire including validated questions about asthma and work ability was sent out approximately twenty years after military service or exemption at call-up. Thereafter, a total of 119 respondents from the recruits with asthma group attended the clinical tests. Approximately half of those men who attended the clinical visit approximately twenty years after their military service had current persistent asthma and a positive exercise test and obstructive spirometry at baseline were associated with asthma persistence. The self-assessed current work ability for recruits with asthma and asthmatics exempted from service was significantly reduced when compared with the controls. In asthmatics exempted from service, being a manual worker or self-employed were also associated significantly with the occurrence of asthma exacerbations during past 12 months. Conclusions: Military aggravated asthma had a good 2-year and 20-year prognosis. Positive exercise test might be a meaningful prognostic measure in asthmatics. Both mild and more severe asthma at the age of around 20 seems to be associated with reduced work ability among middle-aged men. This is socioeconomically meaningful, as 40-year old men are an essential part of workforce. Furthermore, current occupational exposure may be associated with asthma exacerbations among men with relatively severe asthma in youth and taking into account asthma in vocational planning might be necessary in this group of asthmatics. Additionally, health care providers should carefully follow men with asthma that began in youth, support their work ability and pay close attention to their work environment.Astma on lisääntyvä työikäisen väestön sairaus ja se voi aiheuttaa alentunutta työkykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää astman ennustetta, astman vaikutusta työkykyyn ja huonompaan ennusteeseen liittyviä riskitekijöitä miehillä, jotka ovat sairastaneet astmaa nuoruudestaan alkaen. Pyrkimys työurien pidentämiseen tekee tästä tutkimuksesta ajankohtaisen. Valitsimme Puolustusvoimien rekistereistä kaksi eri tutkimusaineistoa. Ensimmäisessä tutkimuksessa lähetimme postikyselyn vuonna 2007 niille 216 varusmiehelle, jotka olivat olleet Keskussotilassairaalassa astman vuoksi hoidossa vuosina 2005-2006. Astma oli merkittävästi lievempi kahden vuoden kuluttua varusmiespalveluksesta ja allergiat ennustivat vaikeampaa astmaa. Toiseen tutkimusaineistoon kuului tällä hetkellä noin 40 vuoden ikäisiä miehiä. Astmaa sairastavien varusmiesten ryhmään (n = 505) valittiin kaikki varusmiehet, joita oli hoidettu Keskussotilassairaalassa vuosina 1987 1990 astman vuoksi. Nämä miehet edustivat nuoruudessaan lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavia. Palveluksesta vapautettujen ryhmään (n = 393) valittiin ne miehet, jotka oli vapautettu varusmiespalveluksesta astman vuoksi vuosina 1986 1989, ja tämä ryhmä edusti nuoruudessaan melko vaikeaa astmaa sairastavia. Verrokkiryhmään (n = 1 500) kuuluvat eivät olleet sairastaneet astmaa varusmiespalveluksen aikana. Noin 20 vuotta varusmiespalveluksen jälkeen lähetetyllä postikyselyllä selvitimme tämänhetkistä astmatilannetta ja työkykyä. Lisäksi 119 palveluksesta vapautettujen ryhmään kuuluvaa miestä osallistui kliinisiin tutkimuksiin. Noin puolet kliinisiin tutkimuksiin osallistuvista miehistä sairasti pysyvää astmaa 20 vuotta varusmiespalveluksen jälkeen. Positiivinen juoksurasituskoe ja obstruktiivinen spirometria varusmiesiässä liittyivät pysyvään astmaan 20 vuoden kuluttua. Tutkittavien omaan arvioon perustuva työkyky oli alentunut sekä astmaa sairastavien varusmiesten ryhmässä että palveluksesta vapautettujen ryhmässä verrattuna verrokkeihin. Palveluksesta vapautettujen ryhmässä työntekijänä tai yrittäjänä toimiminen liittyivät astman pahenemisvaiheen esiintymiseen viimeisen vuoden aikana. Johtopäätökset: Varusmiespalveluksen aikana vaikeutuneella astmalla on hyvä lyhyt- ja pitkäaikaisennuste. Positiivinen juoksurasituskoe nuoruudessa saattaa olla kliinisesti merkittävä astman ennusteeseen vaikuttava tekijä. Sekä lievää ja että vaikeampaa astmaa nuoruudessaan sairastavien miesten omaan arvioon perustuva työkyky on alentunut noin 40 vuoden iässä. Koska keski-ikäiset miehet ovat olennainen osa työvoimaa, voidaan työkyvyn alenemista pitää sosioekonomisesti merkittävänä. Työperäinen altistuminen saattaa liittyä astman pahenemisvaiheiden esiintymiseen keski-ikäisillä miehillä, joilla oli ollut suhteellisen vaikea astma nuoruudessaan, ja astman huomioiminen työuran suunnittelussa voi olla aiheellista. Lisäksi työterveyshuollossa ja muualla terveydenhuollossa olisi tärkeää seurata erityisen hyvin nuorena astmaan sairastuneita, tukea heidän työkykyään ja kiinnittää huomiota heidän työympäristöönsä

Endotyping asthma related to 3 different work exposures

Background: Work exposures play a significant role in adult-onset asthma, but the mechanisms of work-related asthma are not fully elucidated. Objective: We aimed to reveal the molecular mechanisms of work-related asthma associated with exposure to flour (flour asthma), isocyanate (isocyanate asthma), or welding fumes (welding asthma) and identify potential biomarkers that distinguish these groups from each other. Methods: We used a combination of clinical tests, transcriptomic analysis, and associated pathway analyses to investigate the underlying disease mechanisms of the blood immune cells and the airway epithelium of 61 men. Results: Compared with the healthy controls, the welding asthma patients had more differentially expressed genes than the flour asthma and isocyanate asthma patients, both in the airway epithelia and in the blood immune cells. In the airway epithelia, active inflammation was detected only in welding asthma patients. In contrast, many differentially expressed genes were detected in blood cells in all 3 asthma groups. Disease-related immune functions in blood cells, including leukocyte migration and inflammatory responses, and decreased expression of upstream cytokines such as TNF and IFN-gamma were suppressed in all the asthma groups. In transcriptomephenotype correlations, hyperresponsiveness (R similar to vertical bar 0.6 vertical bar) had the highest clinical relevance and was associated with a set of exposure group-specific genes. Finally, biomarker subsets of only 5 genes specifically distinguished each of the asthma exposure groups. Conclusions: This study provides novel data on the molecular mechanisms underlying work-related asthma. We identified a set of 5 promising biomarkers in asthma related to flour, isocyanate, and welding fume exposure to be tested and clinically validated in future studies.Peer reviewe

Töissä palvelualoilla : Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022

Tutkimusraportti päivittää kuvan palvelualojen työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2020-luvulla. Työhyvinvoinnin ja osaamisen teemaan pureudutaan hyvin laajasti kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöiden joukossa tarkastelemalla yhteensä yli 12 000 vastaajan näkemyksiä työstään vuosina 2008, 2021 ja 2022. Positiivisia kehityskulkuja ovat muun muassa lähijohtamisen kehittyminen parempaan suuntaan, uhka- ja väkivaltatilanteiden väheneminen sekä osaamisen ja osaamisen kehittämisen monipuolistuminen. Huonompia kehityskulkuja ovat esimerkiksi kiireen kasvu, työaikoihin vaikuttamisen mahdollisuuksien väheneminen sekä fyysisesti ja henkisesti aiempaa raskaampi työ. Palvelualojen työntekijöillä on valtavasti osaamista, jota he käyttävät työssään monipuolisin keinoin. He hyödyntävät enenevissä määrin erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että työyhteisöjen kyky varautua, ennakoida ja oppia yhdessä kannattelee työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä kohti parempaa huomista lukuisista muutoksista huolimatta

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -tutkimus tarjoaa katsauksen yksityisten palvelualojen työhön. Se kartoittaa työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja työkykyjohtamista 2020-luvun alussa. Läpileikkaavana teemana kulkevat lukuisat viimeaikaiset paikalliset ja globaalit muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön. Muutosten vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi myönteinen kehitys lähijohtamisessa ja sosiaalisessa tuessa työpaikoilla sekä huolestuttava kiireen, työn henkisen ja fyysisen raskauden sekä työajoissa joustamisen kokemusten lisääntyminen. Muutokset heijastuvat myös sosiaaliseen mediaan ja uutismediaan, joissa palvelualojen ammatteja kehystetään. Työkykyjohtamisen yhteydet työhyvinvointiin ja osaamiseen sekä alojen työpaikoilla tehty kehittämistyö korostavat perehdytyksen keinojen ja perehdytysosaamisen merkitystä

Does lung function predict the risk of disability pension? An 11-year register-based follow-up study

Background Spirometry is widely used in medical surveillance in occupational health and as a diagnostic test for obstructive and restrictive lung disease. We evaluated the effect of spirometry parameters on the risk of all-cause disability pension in a follow-up study of an occupationally active general population-based cohort. Methods We measured the pulmonary function of 3386 currently working participants of the Health 2000 Survey in the clinical phase at baseline using spirometry. We obtained the retirement events of the cohort from the nationwide register for 2000-2011. Cox proportional hazards models were used to determine disability pensions. Results At baseline, we identified 111 (3.3%) participants with obstructive spirometry, 95 (2.8%) with restrictive spirometry, and 3180 controls without restriction or obstruction. The age, sex, educational level, body-mass index, co-morbidities (1 or >= 2), and the smoking-adjusted hazard ratio of disability pension was 1.07 (95% confidence interval, CI 0.64-1.78) for those with obstructive spirometry, and 1.44 (95% CI 0.89-2.32) for those with restrictive spirometry. As continuous variables, and divided into quartiles, the risk of the lowest quartile of forced ventilation capacity (FVC)% of predicted was 1.49 (95%CI 1.10-2.01) and forced expiratory volume in one second (FEV1)% of predicted 1.66 (95%CI: 1.23-2.24) in comparison to the highest quartile in the adjusted models. Conclusions Obstructive or restrictive spirometry did not predict disability pension when dichotomized classified variables (normal compared to abnormal) were used. As continuous variables and when divided into quartiles, lower lung volumes showed an increase in the risk of disability pension. Physicians should take this into account when they use spirometry as a prognostic factor of work disability.</p

Pelastustyöntekijän astma

Teema : aikuisten astma. English summaryPeer reviewe

Ärsytyksen aiheuttama astma

Työssä olevien aineiden ärsytysvaikutukset hengitysteihin aiheuttavat astmaa ja muuta hengitysteiden sairastuvuutta. Ammattitaudiksi voidaan osoittaa tapaukset, joissa syy-yhteys on selvä. Suomessa ärsytyksen aiheuttamia ammattiastmoja (eli ärsytysastmoja) todetaan 5 - 15 vuodessa, mutta todellinen sairastuneiden määrä on todennäköisesti suurempi tunnistamiseen ja diagnostiikkaan liittyvien haasteiden vuoksi. Ärsytysastma voi kehittyä joko tapaturmaisen tai muun poikkeavan korkean kertaluonteisen altistumisen tai toistuvan altistumisen seurauksena hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ärsytysastman riskitekijät suomalaisessa työelämässä ja se, miten sairastumisia pystytään ehkäisemään. Selvitimme myös ärsytysastman lyhyt- ja pitkäaikaisen ennusteen ja sairastuneiden työ- ja toimintakykyä, mielialaa sekä elämänlaatua. Lisäksi tavoitteina oli kehittää ärsytysastman diagnostiikkaa ja varhaista tunnistamista terveydenhuollossa. Tutkimus koostui sekä takautuvasta osasta että seurantatutkimuksesta. Takautuvassa osassa analysoitiin vuosina 2004 - 2018 Työterveyslaitoksella todetut ärsytysastmat (69 potilasta). Sairastumiseen johtaneesta altistumisesta ja potilaiden tutkimustuloksista kerättiin yksityiskohtaiset tiedot sairauskertomuksista. Ärsytysastmatapauksia verrattiin herkistymisen kautta syntyneisiin, kemikaalien ja jauhopölyjen aiheuttamiin astmoihin samalta ajalta. Seurantaosuudessa potilaat ja kemikaaliastmoista muodostuva vertailuryhmä haastateltiin tai he täyttivät kyselyn. Vertasimme ammattiastmoja myös tavanomaisiin aikuisiällä kehittyneisiin astmoihin käyttäen Terveys 2011 aineistoa. Ärsytysastmaa sairastaville tehtiin keuhkojen toimintakokeita. Tavallisimmat ammattiryhmät olivat teollisuuden prosessityöntekijät (n=23, 33 %), metalli- ja korjaustyöntekijät (n=16, 11 %) ja rakennustyöntekijät (n=12, 8 %). Prosessityöntekijöillä esiintyi enemmän toistuvan altistumisen aiheuttamaa astmaa kuin kertaluonteisen aiheuttamaa. Äkillisen ärsytyksen aiheuttamassa astmassa tyypillisiä altistumistilanteita olivat erilaiset prosessivuodot ja aineiden palaminen tai kuumeneminen. Tärkeimmät tapahtumaan johtavat syyt olivat tiedon puute ja huonot ohjeet (n=11, 36 %) sekä prosessihäiriöt. Toistuvan ärsytyksen aiheuttama astma kehittyi usein raskaan teollisuuden työntekijöille heidän normaalissa työssään huonoissa työolosuhteissa ja laiminlyönti työhygieenisissä toimissa oli tärkein altistumisen aiheuttaja (n=29, 74 %). Rikkihappo oli merkittävin yksittäinen aiheuttaja aineistossamme, ja kaikkiaan 57 % tapauksista oli voimakkaiden happojen, emästen tai niiden seosten aiheuttamia. Muita tyypillisiä aiheuttajia olivat kloorikaasu, rikkivety, erilaiset palokaasut ja muut seokset. Aiheuttavat aineet oli luokiteltu käyttöturvallisuustiedotteissa ihoa syövyttäviksi (Skin Corr 1) tai hapettaviksi (Ox Gas tai Ox Liq). Sairastuneiden ennuste oli huono puoli vuotta diagnoosin jälkeen: 30 % potilaista käytti ylimääräistä avaavaa astmalääkettä päivittäin, 68 %:lla potilaista oli käytössä runsas, eri valmisteita sisältävä astmalääkitys ja 24 %:lla oli esiintynyt astman pahenemisvaiheita. Ärsytysastman ennuste oli huonompi kuin herkistymisen aiheuttaman ammattiastman, mutta aiheuttavan aineen ei todettu vaikuttavan ennusteeseen. Kertaluonteisen altistumisen aiheuttamaa ärsytysastmaa sairastavilla esiintyi monimuuttuja analyysin perusteella enemmän astman pahenemisvaiheita kuin toistuvan altistumisen aiheuttamaa astmaa sairastavilla (vetosuhde, odds ratio, OR 11.68 95 %:n luottamusväli, 2.62-52.08, p=0.001). Ärsytysastman pitkäaikaisennuste, keskimäärin kuuden vuoden kuluttua diagnoosista, oli myös huono, sillä lähes 60 %:lla sairastuneista astma oli huonossa hallinnassa. Ennuste oli huonompi kuin kemikaaliherkistymisen aiheuttamissa ammattiastmoissa (OR 3.60, 95 %:n luottamusväli 1.20-10.81, p=0.131). Ärsytysastmaa sairastavien suoritus- ja työkyky, elämänlaatu sekä mieliala kuvautuivat huonoina ja lähes 60 %:lla kliinisiin tutkimuksiin osallistuneista oli alentunut suorituskyky rasituskokeessa. Riskialoilla on lisättävä työnantajan, työntekijöiden, työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden ja työterveyshuollon asiantuntijoiden tietoa ärsytysastmasta ja sitä aiheuttavista aineista ja liiallisen altistumisen ehkäisystä. Hankkeessa laadittiin ohjeita ja tiedotusmateriaalia sekä työpaikoille että työterveyshuolloille tätä tarkoitusta varten. Ärsytysastmaa sairastavia on tärkeää seurata ja hoitaa terveydenhuollossa ja muistaa myös työ- ja suorituskykyä parantavat kuntouttavat toimet

Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)

Hengityksensuojainten käyttö kylmässä on usein välttämätöntä. Työturvallisuus heikentyy, jos hengityksensuojaimen toiminta kylmässä häiriintyy, sitä ei voida käyttää tai se aiheuttaa terveydellistä haittaa. Kylmässä hengityksen mukana tuleva kosteus huurtuu ja jäätyy maskien, venttiilien ja suodattimien sisään ja puhaltavat suojaimet jäähdyttävät kasvoja. Terveydellistä haittaa voi aiheutua erityisesti verenkierto- ja hengityselinsairauksia poteville. Tässä tutkimusraportissa selvitetään hengityksensuojainten toimivuus aidoissa työtilanteissa talviaikana ja niiden käytön terveysvaikutuksia. Lisäksi raportissa tarkastellaan kylmän, tuulen ja kosteuden yhteisvaikutuksia hengityksensuojainten käyttöön sekä päivitetään aiemmat suositukset ja ohjeistukset