Environments of Active Galaxies

This dissertation presents studies on the environments of active galaxies. Paper I is a case study of a cluster of galaxies containing BL Lac object RGB 1745+398. We measured the velocity dispersion, mass, and richness of the cluster. This was one of the most thorough studies of the environments of a BL Lac object. Methods used in the paper could be used in the future for studying other clusters as well. In Paper II we studied the environments of nearby quasars in the Sloan Digital Sky Survey (SDSS). We found that quasars have less neighboring galaxies than luminous inactive galaxies. In the large-scale structure, quasars are usually located at the edges of superclusters or even in void regions. We concluded that these low-redshift quasars may have become active only recently because the galaxies in low-density environments evolve later to the phase where quasar activity can be triggered. In Paper III we extended the analysis of Paper II to other types of AGN besides quasars. We found that different types of AGN have different large-scale environments. Radio galaxies are more concentrated in superclusters, while quasars and Seyfert galaxies prefer low-density environments. Different environments indicate that AGN have different roles in galaxy evolution. Our results suggest that activity of galaxies may depend on their environment on the large scale. Our results in Paper III raised questions of the cause of the environment-dependency in the evolution of galaxies. Because high-density large-scale environments contain richer groups and clusters than the underdense environments, our results could reflect smaller-scale effects. In Paper IV we addressed this problem by studying the group and supercluster scale environments of galaxies together. We compared the galaxy populations in groups of different richnesses in different large-scale environments. We found that the large-scale environment affects the galaxies independently of the group richness. Galaxies in low-density environments on the large scale are more likely to be star-forming than those in superclusters even if they are in groups with the same richness. Based on these studies, the conclusion of this dissertation is that the large-scale environment affects the evolution of galaxies. This may be caused by different “speed” of galaxy evolution in low and high-density environments: galaxies in dense environments reach certain phases of evolution earlier than galaxies in underdense environments. As a result, the low-density regions at low redshifts are populated by galaxies in earlier phases of evolution than galaxies in high-density regions.Siirretty Doriast

SDSS superclusters: morphology and galaxy content

We compare the galaxy populations in superclusters of different morphology in the nearby Universe (180 < d < 270 Mpc) to see whether the inner structure and overall morphology of superclusters are important in shaping galaxy properties in superclusters. Supercluster morphology has been found with Minkowski functionals. We analyse the probability density distributions of colours, morphological types, stellar masses, star formation rates (SFR) of galaxies, and the peculiar velocities of the main galaxies in groups in superclusters of filament and spider types, and in the field. We show that the fraction of red, early-type, low SFR galaxies in filament-type superclusters is higher than in spider-type superclusters; in low-density global environments their fraction is lower than in superclusters. In all environments the fraction of red, high stellar mass, and low SFR galaxies in rich groups is higher than in poor groups. In superclusters of spider morphology red, high SFR galaxies have higher stellar masses than in filament-type superclusters. Groups of equal richness host galaxies with larger stellar masses, a larger fraction of early-type and red galaxies, and a higher fraction of low SFR galaxies, if they are located in superclusters of filament morphology. The peculiar velocities of the main galaxies in groups from superclusters of filament morphology are higher than in those of spider morphology. Groups with higher peculiar velocities of their main galaxies in filament-type superclusters are located in higher density environment than those with low peculiar velocities. There are significant differences between galaxy populations of the individual richest superclusters. Therefore both local (group) and global (supercluster) environments and even supercluster morphology play an important role in the formation and evolution of galaxies.Comment: Comments: 14 pages, 11 figures, accepted for publication in Astronomy and Astrophysic

Henkilöstön asema sote- ja maakuntauudistushankkeessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on ollut suunnitteilla yli kymmenen vuoden ajan ja sote-uudistuksena tunnetun palvelurakenneuudistuksen toteutusmalli on vaihdellut vuosien mittaan. Tarkasteluni kohteeksi olen ottanut sote- ja maakuntauudistuksen, joka on viimeisin lainsäädäntöhanke sote-palvelujen toteuttamiseksi. Koko palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana oli tuottaa yhdenmukaiset sekä tasavertaiset sote-palvelut koko väestön saataville. Lisäksi uudistuksen päämääränä oli selkeyttää monimutkaista palvelujärjestämää sekä hillitä kustannusten kasvua. Tutkielmassani tarkastelen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöhanketta ajalta 2.3.2017-8.3.2019. Tarkastelussa näkökulmana on uudistushankkeen henkilöstön aseman tutkiminen ja henkilöstön aseman arviointi lainsäädännöllisen näkökulman kannalta. Lisäksi tuon työssäni esiin henkilöstön lainsäädännöllisesti turvatun aseman ilmenemistä nykyisen lainsäädäntömme pohjalta. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat etenkin mahdolliset henkilöstövaikutukset ja henkilöstöä koskevat muutokset, kuten liikkeenluovutusprosessi, palkkaharmonisaatio, eläkejärjestelyt, henkilöstön tasa-arvokysymykset sekä henkilöstön johtaminen läpi muutoksen. Vaikka viimeisin muutosesitys sote- ja maakuntauudistuksesta jäi tällä erää toteuttamatta, on mahdollista, että sote-uudistusta lähdetään muokkaamaan olemassa olevan valmistelu- ja tutkimustyön pohjalta. Etenkin kun valmistelutyötä uudistuksen eteen on tehty maakunnissa mittavissa määrin. Siksi tutkielmani henkilöstöaseman tarkastelua on mahdollista hyödyntää myös tulevaisuudessa, sillä uudistusta tarvitaan ja se tullaan varmasti viemään läpi tavalla tai toisella. Lainsäädäntöhankkeena sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset arvioitiin koskemaan noin 220 000 työntekijää, jotka uudistuksen voimaan tullessa olisivat siirtyneet kunnilta maakuntien palvelukseen. Syy siihen, miksi henkilöstön aseman tarkastelu osoittautui itselleni tärkeäksi on se, että tarkkaa kuvausta siitä, kuinka uudistus tulisi vaikuttamaan sote-työntekijöiden työntekoon tai vastuisiin ei ole saatavilla, vaan siitä on olemassa lähinnä vain arvailuja ja ennakkoselvityksiä. Kun mietitään, mitä vaikutuksia uudistuksella olisi työntekijöihin, tulee arvioinnissa ottaa huomioon myös uudistuksen vaikutukset siirtyviä työntekijöitä koskevaan henkilöstöpolitiikkaan, palkkaharmonisointiin, työtehtävien yhdenmukaistamiseen sekä tehtävänimikkeisiin

Elämyksiä palvelutaloon

Palvelutalojen arkeen ja asukkaiden viihtyvyyteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota. Virikkeiden määrää on nostettu ja sen laatuun on panostettu. Virtuaalielämys olisi uudenlainen ja varteenotettava kokeilu ikääntyneiden arjen rikastuttamiseksi. Kehittämisprojekti on osa virtuaalinen elämyslääke -hanketta. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien ja ikäihmisten mielipiteitä lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) käytöstä palvelutalossa. Kehittämisprojektin tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, miten hoitohenkilökunta ajattelee voivansa hyödyntää AR- ja VR-teknologiaan perustuvia elämyksiä ikäihmisten arjen rikastuttamisessa sekä kohtaako hoitajien ja ikääntyneiden ajatukset elämyksen sisällöstä. Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi tietoa virtuaalielämysten kehittämiseksi vanhustyöhön. Tiedot kerättiin kotikunnaassa ryhmähaastatteluna ikääntyneiden kahdelta ryhmältä vuonna 2018 ja hoitajien ryhmältä 2019. Virtuaalielämys koettiin positiivisena asiana, jota pystyy hyödyntämään monipuolisesti hoitotyössä ikääntyneiden arjen rikastuttamiseksi. Iäkkäät toivoivat menevämpiä elämyksiä, hoitajien ajatukseen verrattuna.The daily life of care home and the comfort of the residents has been paid to much attention lately. It has been increased the number of stimulates and efforts to improve the quality. The virtual experience would be a new and worthwhile experiment to enrich the everyday life of the elderly. The development project is part of the virtual experience medicine project. The purpose of the development project was to map the opinions of caregivers and the elderly about the use of augmented reality (AR) and virtual reality (VR) in a service house. The aim of the development project was to produce new information on how nursing staff think they can utilize experiences based on AR and VR technology to enrich the everyday lives of the elderly, and whether caregivers and the elderly encounter thoughts about the content of the experience. The output of the development project was information for the development of virtual experiences for the elderly. Data were collected in the home municipality as a group interview from two groups of seniors in 2018 and from a group of caregivers in 2019. The virtual experience was perceived as a positive thing that can be utilized in a variety of ways in nursing to enrich the everyday life of the elderly. The elderly hoped for wilder experiences compared to the idea of caregivers

Henkilöstön asema sote- ja maakuntauudistushankkeessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on ollut suunnitteilla yli kymmenen vuoden ajan ja sote-uudistuksena tunnetun palvelurakenneuudistuksen toteutusmalli on vaihdellut vuosien mittaan. Tarkasteluni kohteeksi olen ottanut sote- ja maakuntauudistuksen, joka on viimeisin lainsäädäntöhanke sote-palvelujen toteuttamiseksi. Koko palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana oli tuottaa yhdenmukaiset sekä tasavertaiset sote-palvelut koko väestön saataville. Lisäksi uudistuksen päämääränä oli selkeyttää monimutkaista palvelujärjestämää sekä hillitä kustannusten kasvua. Tutkielmassani tarkastelen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöhanketta ajalta 2.3.2017-8.3.2019. Tarkastelussa näkökulmana on uudistushankkeen henkilöstön aseman tutkiminen ja henkilöstön aseman arviointi lainsäädännöllisen näkökulman kannalta. Lisäksi tuon työssäni esiin henkilöstön lainsäädännöllisesti turvatun aseman ilmenemistä nykyisen lainsäädäntömme pohjalta. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat etenkin mahdolliset henkilöstövaikutukset ja henkilöstöä koskevat muutokset, kuten liikkeenluovutusprosessi, palkkaharmonisaatio, eläkejärjestelyt, henkilöstön tasa-arvokysymykset sekä henkilöstön johtaminen läpi muutoksen. Vaikka viimeisin muutosesitys sote- ja maakuntauudistuksesta jäi tällä erää toteuttamatta, on mahdollista, että sote-uudistusta lähdetään muokkaamaan olemassa olevan valmistelu- ja tutkimustyön pohjalta. Etenkin kun valmistelutyötä uudistuksen eteen on tehty maakunnissa mittavissa määrin. Siksi tutkielmani henkilöstöaseman tarkastelua on mahdollista hyödyntää myös tulevaisuudessa, sillä uudistusta tarvitaan ja se tullaan varmasti viemään läpi tavalla tai toisella. Lainsäädäntöhankkeena sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset arvioitiin koskemaan noin 220 000 työntekijää, jotka uudistuksen voimaan tullessa olisivat siirtyneet kunnilta maakuntien palvelukseen. Syy siihen, miksi henkilöstön aseman tarkastelu osoittautui itselleni tärkeäksi on se, että tarkkaa kuvausta siitä, kuinka uudistus tulisi vaikuttamaan sote-työntekijöiden työntekoon tai vastuisiin ei ole saatavilla, vaan siitä on olemassa lähinnä vain arvailuja ja ennakkoselvityksiä. Kun mietitään, mitä vaikutuksia uudistuksella olisi työntekijöihin, tulee arvioinnissa ottaa huomioon myös uudistuksen vaikutukset siirtyviä työntekijöitä koskevaan henkilöstöpolitiikkaan, palkkaharmonisointiin, työtehtävien yhdenmukaistamiseen sekä tehtävänimikkeisiin

Nuorten urheilijoiden terveystarkastukset – Pohdintaa tarpeesta ja Paavo Nurmi -keskuksessa tehtyjen terveysseulontojen tulosten analysointia

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata urheilijoiden terveystarkastusten sisältöä eri osa-alueista ja kuvata minkä tyyppisiä sairauksia ja tapaturmia tarkastuksilla pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Paavo Nurmi -keskuksessa tehtyjen nuorten urheilijoiden terveysseulontoja ja niissä havaittuja löydöksiä. Tutkimusaineistona oli Turun urheiluakatemian lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehtyjen terveysseulontojen tulokset vuosilta 2017 ja 2018. Tutkimuksessa selvitettiin terveysseulonnoissa esiintyviä poikkeavia löydöksiä ja niiden yleisyyttä. Terveysseulontojen jälkeisiä yleisimpiä jatkotoimenpiteitä olivat löydösten ja oireiden tarkennus sekä rautalääkityksen aloitus. Muita merkittäviä jatkotoimenpiteitä oli sydämen toimintaan liittyvät toimenpiteet, kuten poikkeavan EKG-löydöksen selvitys ja mahdollinen kardiologin konsultaatio. Paavo Nurmi -keskuksessa suoritetut terveysseulonnat tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa suorituskykyyn negatiivisesti vaikuttavia raudanpuutostiloja ja potentiaalisesti haitallisia sydänperäisiä poikkeavuuksia. Terveysseulontojen ja terveystarkastusten avulla voidaan myös vähentää huolta poikkeavan, mutta harmittoman löydöksen ilmaantuessa. Urheilijan terveystarkastukset tarjoavat sairauksien ja terveysongelmien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn lisäksi mahdollisuuden luoda hyvä ja luottamuksellinen hoitosuhde urheilijan ja lääkärin välille. Tämä lisää urheilijan ja lääkärin tietoa kyseisen urheilijan terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja nopeuttaa jatkossa hoitoon hakeutumista. Terveysseulontojen avulla saavutetulla nopeammalla hoitoon hakeutumisella edesautetaan turvallista ja tuloksellista harjoittelua ja urheilua, joka mahdollistaa mahdollisimman hyvän tulostason ja menestyksen

Tracing high redshift cosmic web with quasar systems

We trace the cosmic web at redshifts 1.0 <= z <= 1.8 using the quasar data from the SDSS DR7 QSO catalogue (Schneider et al. 2010). We apply a friend-of-friend (FoF) algorithm to the quasar and random catalogues to determine systems at a series of linking lengths, and analyse richness and sizes of these systems. At the linking lengths l <= 30 Mpc/h the number of quasar systems is larger than the number of systems detected in random catalogues, and systems themselves have smaller diameters than random systems. The diameters of quasar systems are comparable to the sizes of poor galaxy superclusters in the local Universe, the richest quasar systems have four members. The mean space density of quasar systems is close to the mean space density of local rich superclusters. At intermediate linking lengths (40 <= l <= 70 Mpc/h) the richness and length of quasar systems are similar to those derived from random catalogues. Quasar system diameters are similar to the sizes of rich superclusters and supercluster chains in the local Universe. At the linking length 70 Mpc/h the richest systems of quasars have diameters exceeding 500 Mpc/h. The percolating system which penetrate the whole sample volume appears in quasar sample at smaller linking length than in random samples (85 Mpc/h). Quasar luminosities in systems are not correlated with the system richness. Quasar system catalogues at our web pages http://www.aai.ee/~maret/QSOsystems.html serve as a database to search for superclusters of galaxies and to trace the cosmic web at high redshifts.Comment: 10 pages, 8 figures, accepted for publication in Astronomy and Astrophysic