On the moderators of trait avoidance motivation in predicting cognitive biases and adjustment

The present research focused on motivational and personality traits measuring individual differences in the experience of negative affect, in reactivity to negative events, and in the tendency to avoid threats. In this thesis, such traits (i.e., neuroticism and dispositional avoidance motivation) are jointly referred to as trait avoidance motivation. The seven studies presented here examined the moderators of such traits in predicting risk judgments, negatively biased processing, and adjustment. Given that trait avoidance motivation encompasses reactivity to negative events and tendency to avoid threats, it can be considered surprising that this trait does not seem to be related to risk judgments and that it seems to be inconsistently related to negatively biased information processing. Previous work thus suggests that some variable(s) moderate these relations. Furthermore, recent research has suggested that despite the close connection between trait avoidance motivation and (mal)adjustment, measures of cognitive performance may moderate this connection. However, it is unclear whether this moderation is due to different response processes between individuals with different cognitive tendencies or abilities, or to the genuinely buffering effect of high cognitive ability against the negative consequences of high trait avoidance motivation. Studies 1-3 showed that there is a modest direct relation between trait avoidance motivation and risk judgments, but studies 2-3 demonstrated that state motivation moderates this relation. In particular, individuals in an avoidance state made high risk judgments regardless of their level of trait avoidance motivation. This result explained the disparity between the theoretical conceptualization of avoidance motivation and the results of previous studies suggesting that the relation between trait avoidance motivation and risk judgments is weak or nonexistent. Studies 5-6 examined threat identification tendency as a moderator for the relationship between trait avoidance motivation and negatively biased processing. However, no evidence for such moderation was found. Furthermore, in line with previous work, the results of studies 5-6 suggested that trait avoidance motivation is inconsistently related to negatively biased processing, implying that theories concerning traits and information processing may need refining. Study 7 examined cognitive ability as a moderator for the relation between trait avoidance motivation and adjustment, and demonstrated that cognitive ability moderates the relation between trait avoidance motivation and indicators of both self-reported and objectively measured adjustment. Thus, the results of Study 7 supported the buffer explanation for the moderating influence of cognitive performance. To summarize, the results showed that it is possible to find factors that consistently moderate the relations between traits and important outcomes (e.g. adjustment). Identifying such factors and studying their interplay with traits is one of the most important goals of current personality research. The present thesis contributed to this line of work in relation to trait avoidance motivation.Tämä väitöskirja keskittyi motivaatio- ja persoonallisuuspiirteisiin, jotka mittaavat yksilöiden välisiä eroja kielteisten tunteiden kokemisessa, herkkyydessä reagoida kielteisiin tapahtumiin ja ärsykkeisiin, sekä taipumuksessa välttää uhkia. Näihin piirteisiin viitataan tässä tutkimuksessa yhteisnimityksellä piirrevälttämismotivaatio. Väitöskirjassa esitellyt seitsemän tutkimusta selvittivät tekijöitä, jotka muokkaavat piirrevälttämismotivaation yhteyttä riskiarvioihin, kielteisen tiedon käsittelyyn, sekä yleiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Vaikka piirrevälttämismotivaatio käsittää yksilöiden väliset erot reaktioissa kielteisiin asioihin sekä taipumuksessa välttää uhkia, tämä piirre ei vaikuta juuri olevan yhteydessä riskiarvioihin, ja piirteen yhteydet kielteisen tiedon käsittelyyn ovat epäjohdonmukaisia. Näin ollen aikaisempi tutkimus viittaa siihen, että jokin tekijä muokkaa näitä yhteyksiä. Piirrevälttämismotivaatio on myös voimakkaassa yhteydessä (alhaiseen) psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilölliset erot kognitiivisissa taipumuksissa tai kyvyissä voivat muokata tätä yhteyttä. Ei kuitenkaan ole selvää, johtuuko tämä kognitiivisilta taipumuksiltaan eroavien ihmisten erilaisista vastaustaipumuksista, vai kognitiivisen kyvykkyyden suojaavasta vaikutuksesta korkean piirrevälttämismotivaation kielteisiä seurauksia vastaan. Tutkimukset 1-3 osoittivat, että piirrevälttämismotivaation ja riskiarvioiden välillä on heikohko suora yhteys, mutta tutkimusten 2-3 tulokset osoittivat lisäksi, että motivaatiotilat muokkaavat tätä yhteyttä: välttämismotivaatiotilassa olevat henkilöt tekivät korkeita riskiarvioita riippumatta piirrevälttämismotivaationsa tasosta. Tämä tulos selitti ristiriitaa piirrevälttämismotivaation teorian ja piirrevälttämismotivaation ja riskiarvioiden välisen suhteen heikkoudesta kertovien aiempien tulosten välillä. Sen sijaan yksilöiden väliset erot uhkien tunnistamisessa eivät vaikuttaneet piirrevälttämismotivaation ja kielteisen tiedon käsittelyn väliseen suhteeseen (tutkimukset 5-6). Kielteisen tiedon käsittelyä koskevat tulokset olivat aikaisempien tulosten tavoin epäjohdonmukaisia ja viittaavat siihen, että piirteiden ja tiedonkäsittelyn yhteyttä koskevia teorioita pitäisi tarkentaa. Tutkimus 7 selvitti kognitiivisen kyvykkyyden vaikutusta piirrevälttämismotivaation ja psyykkisen toimintakyvyn väliseen suhteeseen. Tulokset osoittivat, että kognitiivinen kyvykkyys muokkaa piirrevälttämismotivaation yhteyttä sekä itsearvioituun että objektiivisesti arvioituun toimintakykyyn. Tulokset tukivat teoriaa, jonka mukaan kognitiivinen kyvykkyys aidosti suojaa ihmisiä korkean välttämismotivaation kielteisiltä vaikutuksilta. Väitöskirjan tulokset tuottivat uutta tietoa välttämismotivaation vaikutuksia muokkaavista tekijöistä. Tällaisten tekijöiden tunnistaminen ja niiden ja persoonallisuuden yhteisvaikutusten tutkiminen on yksi nykypersoonallisuustutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista, ja tämä väitöskirja osallistui tähän tutkimuslinjaan piirrevälttämismotivaation osalt

Sociable behavior is related to later fatigue : moment-to-moment patterns of behavior and tiredness

The popular idea that extraverted behavior is mentally depleting has received support in one previous study. The present research attempted to replicate this finding and rule out some alternative explanations. An experience-sampling study was conducted to this end (N = 74, observations = 1046). The results showed that extraverted behavior was indeed related to feeling tired 2-3 h later. The results provide empirical evidence of an everyday life pattern between behavior and feelings states.Peer reviewe

Happy Now, Tired Later? : Extraverted and Conscientious Behavior Are Related to Immediate Mood Gains, but to Later Fatigue

ObjectiveExperience sampling studies on Big Five-related behavior show that people display the whole spectrum of each trait in their daily behavior, and that desirable Big Five statesespecially state Extraversionare related to positive mood. However, other research lines suggest that extraverted and conscientious behavior may be mentally depleting. The present research examined this possibility by extending the time frame of the measured personality processes. MethodA 12-day experience sampling study (N=48; observations=2,328) measured Big Five states, mood, stress, and fatigue five times a day. ResultsExtraverted and conscientious behavior were concurrently related to positive mood and lower fatigue, but to higher fatigue after a 3-hour delay. These relations were not moderated by personality traits. The relation between extraverted behavior and delayed fatigue was mediated by the number of people the person had encountered. Whether the person had a goal mediated the relation between conscientious behavior and delayed fatigue. ConclusionExtraverted and conscientious behavior predict mental depletion after a 3-hour delay. The results help reconcile previous findings regarding the consequences of state Extraversion and provide novel information about the consequences of state Conscientiousness.Peer reviewe

Identity status among young adults : Validation of the Dimensions of Identity Development Scale (DIDS) in a Finnish Sample

Peer reviewe

Does counter-habitual behavior carry psychological costs?

Experience sampling studies have shown that people act out of character a lot of the time. These findings have raised the question of potential costs of counter-habitual behavior. The present experience sampling study (N = 242; measurement occasions = 4342) tested, for five behavioral dimensions derived from the Big Five theory, whether self-reported counter-habitual behavior is related to psychological costs in everyday life. The results mostly supported the view that engaging in desirable counter-habitual behaviors is beneficial, though some evidence for counter-habitual costs was found for self-control. Overall, the results suggest that the state-content significance hypothesis better accounts for everyday life behavioral, affective, and self-regulatory processes than the views highlighting the importance of acting according to one's "true self" (C) 2021 The Author(s). Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY-NC-ND license (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/).Peer reviewe

Not only assholes drive Mercedes : Besides disagreeable men, also conscientious people drive high-status cars

In a representative sample of Finnish car owners (N = 1892) we connected the Five-Factor Model personality dimensions to driving a high-status car. Regardless of whether income was included in the logistic model, disagreeable men and conscientious people in general were particularly likely to drive high-status cars. The results regarding agreeableness are consistent with prior work that has argued for the role of narcissism in status consumption. Regarding conscientiousness, the results can be interpreted from the perspective of self-congruity theory, according to which consumers purchase brands that best reflect their actual or ideal personalities. An important implication is that the association between driving a high-status car and unethical driving behaviour may not, as is commonly argued, be due to the corruptive effects of wealth. Rather, certain personality traits, such as low agreeableness, may be associated with both unethical driving behaviour and with driving a high-status car.Peer reviewe

The Mixed Blessings of Migration : Life Satisfaction and Self-Esteem over the Course of Migration

Peer reviewe

Value change in men and women entering parenthood : New mothers' value priorities shift towards Conservation values

There is little research on how life transitions influence value priorities. Our purpose was to investigate, within the framework provided by Schwartz's Values Theory, the effects of entering parenthood on personal values. Study 1 (N = 12,850), employing cross-sectional European Social Survey data, showed that Finnish mothers, as compared to non-mothers, were closer to the Conservation pole of the value dimensions that opposes Conservation values with Openness to Change values. Study 2 longitudinally followed Finnish couples (N = 292) entering parenthood from the first weeks of pregnancy to three months after childbirth. Both self- and spouse-ratings of values showed that new mothers' value priorities shifted towards Conservation values. New mothers perceived a similar shift in new fathers' personal values, but no changes occurred in men's self-ratings. Neither study suggested change on the value dimension that opposes Self-Transcendence values with Self-Enhancement values. Across the cross-sectional and longitudinal designs, and across self- and spouse-ratings of values, our results consistently suggest that new mothers' shift their value priorities in the direction of increased Conservation over Openness to Change. These results are consistent with the notion that value change may facilitate adaptation to life events.Peer reviewe

Relationship Satisfaction and Similarity of Personality Traits, Personal Values, and Attitudes

Spousal similarity and its consequences are widely studied, but methodologically challenging topics. We employed Response Surface Analysis to examine similarity along political attitudes, personal values, and personality traits. Opposite-sex couples (624 individuals) expecting a child were recruited. Spouses were highly similar regarding their political attitudes and moderately similar regarding trait Openness and the personal values Universalism and Tradition. Similarity for other traits and values was weak (e.g. Conscientiousness, Power values) or non-existent (e.g. Neuroticism, Benevolence values). Similarity in conservative vs. liberal attitudes was non-linear: a conservative-conservative union was most common. Women's relationship satisfaction was related to similarity in left-right and liberal-conservative political attitudes, and both partners' satisfaction was related to similarity in Self-Direction values. Similarity in personality traits was unrelated to relationship satisfaction.Peer reviewe

Hyvin toimeentuleva, terve ja suvaitsematon – Suomalaisten nuorten poliittiset ideologiat asenneprofiileina tarkasteltuna

Yksilön asenteet eivät ole satunnaiset. Sen sijaan ihmiset omaksuvat tiettyjä asennekokonaisuuksia, eli poliittisia ideologioita, joita eri sosiaaliset ryhmät ylläpitävät. Esimerkiksi maahanmuuton kannatus tai vastustus tuo useimmiten mukanaan tukun muita asenteita sosiaali-, talous- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavanomainen muuttujakeskeinen lähestymistapa asenteisiin ei kuitenkaan tavoita tätä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten (N=744, ikä 18-29, M=24,65) poliittisia asenteita henkilösuuntautuneesta näkökulmasta: mitä latentteja ryhmiä (vrt. ideologioita) asenteista muodostuu ja miten vastaajat siirtyvät niiden välillä pitkittäisseurannassa? Asenteet maahanmuutosta, sosiaalietuuksista, tuloeroista, ympäristön huomioimisesta ja puolustusvoimien vahvuudesta muodostivat neljä asenneprofiilia: (1) vasemmistoliberaalit, (2) oikeistoliberaalit, (3) vasemmistokonservatiivit ja (4) oikeistokonservatiivit. Naiset ja miehet sijoittuivat odotetusti epätasaisesti eri profiileihin. Parhaiten toimeentulevat, terveimmät ja koulutustasoltaan keskiarvoa lähellä olevat sen sijaan suhtautuivat odotusten vastaisesti kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon. Asenneprofiilien välillä ei tapahtunut merkittäviä siirtymiä yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset tukevat viimeaikaisia havaintoja sosiokulttuuristen kysymysten kasvavasta merkityksestä ja osoittavat kuinka oleellista nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on huomioida eri ideologisten ulottuvuuksien risteymiä. Lisäksi tulokset kyseenalaistavat julkisuudessa ylläpidettyjä mielikuvia muun muassa enemmistön maltillisuudesta maahanmuuttokysymyksissä, kaikista suomalaisista huolta kantavista perussuomalaisten kannattajista sekä tulojen ja maahanmuuttoasenteiden yhteydestä.Peer reviewe