Important factors of workplace wellbeing : An employee perspective

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen työhyvinvointia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää minkälaisia merkityksiä työtekijät antavat työhyvinvoinnin käsitteelle sekä miten hyvinvoiva työntekijä määrittyy haastateltavien puheissa. Tutkimuksen teoriassa olen perehtynyt työhyvinvoinnin käsitteeseen sekä työelämän muutokseen. Työelämän muutoksen nähdään syntyneen 1990-laman jälkeen, jonka seurauksena työelämän vaatimukset ovat kasvaneet esimerkiksi kilpailun lisääntymisen ja tiukempien aikataulujen myötä. Työhyvinvoinnin käsite koostuu erilaisista osa-alueista, ja tutkimuksessani olen eritellyt ne johtamiseen, työyhteisöön ja arvoihin, työnimuun, palautumiseen ja kuormittaviin tekijöihin. Näiden lisäksi käsittelen teoriassa työyhteisötaitoja sekä voimavarojen käsitettä Hobfollin ja Shiromin (2001) COR-teorian sekä Bakkerin, Demeroutin ja Verbeken (2004) JD-R-mallin mukaisesti. Olen haastatellut tutkimukseen viittä työntekijää. Haastateltavat työskentelivät asiantuntijoina kahdessa eri yrityksessä, joista molemmat olivat suuria Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä. Haastattelut tein yksilöhaastatteluina puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla. Haastattelun olen analysoinut diskurssianalyysin tapaan. Työntekijöiden haastatteluiden perusteella analysoin haastateltavien puheista työhyvinvoinnin merkityksiä. Työhyvinvoinnin merkityksiksi nousivat terveys, työyhteisö, työ itsessään sekä välittäminen. Terveydellä tarkoitetaan sekä toimivaa työterveyttä että omasta terveydestä huolehtimista. Työyhteisön merkitys koettiin suureksi, ja työntekijät kokivat muun työyhteisön esihenkilön merkitystä suuremmaksi. Esihenkilön tehtävä koettiin selkeästi teorian antamaa merkitystä pienemmäksi. Työllä itsessään työntekijät tarkoittivat työn merkitsevyyttä, ja sitä että työ koettiin mielenkiintoiseksi sekä sopivan haastavaksi ja joustavaksi. Välittämisen merkityksellä työntekijät tarkoittivat, että yritys on heistä kiinnostunut ja näyttää sen erilaisilla tavoilla kuten ilmaisilla liikuntamahdollisuuksilla tai ilmaisella kahvilla. Hyvinvoivan työntekijän nähtiin koostuvan edellä mainituista neljästä työhyvinvoinnin merkityksestä, mikäli nämä osa-alueet ovat yrityksessä kunnossa. Hyvinvoinnin edellytyksenä työntekijät kokivat, että työntekijällä on vastuu itsestään ja hän ottaa vastaan yrityksen tarjoamia mahdollisuuksia.This thesis focuses on workplace wellbeing. The thesis researches what employees see as important in workplace wellbeing and how the interviewees define an employee who enjoys a high level of workplace wellbeing. In my literature review I discuss wellbeing at work and how work life has changed. A major change in work life occurred after the 1990 recession which increased work requirements due to intensified competition and shorter deadlines among others. The broader concept of workplace wellbeing consists of several subsections which are leadership, work community and values, work engagement, recovery and stress-adding factors. In addition to these, I review the concept of resources through Hobfoll and Shirom’s (2001) COR theory and Bakker, Demerout and Verbeken’s (2004) JD-R model. Furthermore, work community skills are reviewed. I have interviewed five employees working at two multinational corporations which operate in Finland. I conducted the interviews one on one in a semi structured format. I have analysed the interviews using discourse analysis. Through discourse analysis, I found four factors the interviewees saw as important in workplace wellbeing. These factors are health, work community, the work itself and caring. Health means that the company has good occupational health care and employees take care of their own health. The work community was seen as important and even more important than the manager. The importance of the manager was considered less important than theory had suggested. The work itself encompassed the meaningfulness of the work and that the work was interesting, challenging and flexible. Caring meant that the employees felt the company cared about them and showed it by for example sponsoring sporting events or offering free coffee. When these four factors were present in an employee’s workplace, the worker was seen to enjoy a high level of workplace wellbeing. A prerequisite for workplace wellbeing was that the employees were in charge of themselves and utilized the wellbeing opportunities at work

The employability of foreign Tourism Management students in Jyväskylä

Foreign students around the world are increasingly seeking higher education abroad and Jyväskylä has become one of the growing cities among them. The thesis focused on the challenges foreign students studying Tourism Management in Jamk University of Applied Sciences faced when searching for working placements in Jyväskylä. The idea for the study formed when observing the struggles that foreign stu-dents faced when seeking practical training and working placements in Jyväskylä. The objective of the research was to figure out possible solutions to the issues foreign students face when searching for work-ing placements in tourism industry in Jyväskylä. While there are limited studies on the challenges of international student’s employment in Finland, the research aims to address these issues by studying the difficulties that international students face in job seeking and orientation in working places in Jyväskylä. Jamk acted as a commissioner for the thesis. For the data collection methods both qualitative and quanti-tative methods were used. Semi-structured in-depth interviews and a survey were used to gather infor-mation from students and tourism organizations representatives. One of the major findings was that the Finnish language proficiency became a significant obstacle for for-eign students seeking for workplace in the tourism industry in Jyväskylä. The language issue was con-firmed by the tourism organizations managers, who agreed Finnish language being essential especially for customer service roles. As the research showed, support is still needed regarding the orientation process and the inclusivity as well as adaptation to the new working community for foreign students. The re-search highlights the need for organizations to address the language barrier and take proactive steps to create a welcoming working environment for foreign students. The results of the study assist Jamk and organizations in recognizing and overcoming the challenges foreign students faced regarding their em-ployability in tourism industry in Jyväskylä