Recovering 3D structural properties of galaxies from SDSS-like photometry

Because of the 3D nature of galaxies, an algorithm for constructing spatial density distribution models of galaxies on the basis of galaxy images has many advantages over surface density distribution approximations. We present a method for deriving spatial structure and overall parameters of galaxies from images and estimate its accuracy and derived parameter degeneracies on a sample of idealised model galaxies. The test galaxies consist of a disc-like component and a spheroidal component with varying proportions and properties. Both components are assumed to be axially symmetric and coplanar. We simulate these test galaxies as if observed in the SDSS project through ugriz filters, thus gaining a set of realistically imperfect images of galaxies with known intrinsic properties. These artificial SDSS galaxies were thereafter remodelled by approximating the surface brightness distribution with a 2D projection of a bulge+disc spatial distribution model and the restored parameters were compared to the initial ones. Down to the r-band limiting magnitude 18, errors of the restored integral luminosities and colour indices remain within 0.05 mag and errors of the luminosities of individual components within 0.2 mag. Accuracy of the restored bulge-to-disc ratios (B/D) is within 40% in most cases, and becomes worse for galaxies with low B/D, but the general balance between bulges and discs is not shifted systematically. Assuming that the intrinsic disc axial ratio is < 0.3, the inclination angles can be estimated with errors < 5deg for most of the galaxies with B/D < 2 and with errors < 15deg up to B/D = 6. Errors of the recovered sizes of the galactic components are below 10% in most cases. In general, models of disc components are more accurate than models of spheroidal components for geometrical reasons.Comment: 15 pages, 13 figures, accepted for publication in RA

Neurocognitive dysfunction in adolescents with recent onset major depressive disorder: a cross-sectional comparative study

The aim of this study was to examine the neurocognitive deficits associated with the first episode of major depressive disorder (recent onset depression, ROD) in adolescents as compared to adult patients. Cross-sectional neurocognitive data from the baseline assessments of the PRONIA study with N = 650 (55.31% females) were analyzed. Based on a principal component analysis of eleven neurocognitive tests, we constructed an overall neurocognitive performance (NP) score. We examined mean score differences in NP between the groups of healthy controls (HC) and ROD and between adolescents (15–21&nbsp;years) and adults (22–40&nbsp;years) within a GLM approach. This accounts for unbalanced data with focus on interaction effects while controlling for effects of medication and educational years. Our results show lower NP for the ROD as compared to the HC group (d = −&nbsp;0.29, p =.046) and lower NP for the adolescent group as compared to the adult group (d = −&nbsp;0.29; p &lt;.039). There was no interaction between these two group effects (F = 1.11; p =.29). Our findings suggest that the detrimental effect of ROD on neurocognitive functioning is comparable in adolescent and adult patients, since lower scores in adolescent patients are explained by effects of age and education. Neurocognitive impairment is an under addressed issue in clinical treatment guidelines for adolescent MDD. We suggest efficient monitoring in clinical practice by using an aggregate of the Digit Symbol Substitution Test and the Trail Making Test B, which highly correlated with the overall score of NP (r = 0.82)

Kaupallisten kiinteistöjen vaikutus asuinkiinteistöjen vuokriin : Difference-in-Differences analyysi Suomalaisista kaupungeista

Suomessa vuokra-asumisen houkuttelevuus on ollut merkittävässä viimeisinä vuosina. Vuokra-asumisen kysyntää on kasvattanut erityisesti muuttoliikkeet suurkaupunkeihin ja nuorison asumispreferenssien muutos. Vuokra-asumisen suosiota on lisännyt myös taloudellisen epävarmuuden kasvu. Erityisesti muuttovoittoisia kuntia on perinteisesti ollut pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere. Myös muut yliopistokaupungit kiinnostavat sekä kotitalouksia että yrityksiä. Tätä trendiä selittää kaupungistuminen ja kuluttajien preferenssien muutos asumismuodoista. Kaupungistumisen ja sitä seuraavan rakennuttamisen kasvu nostaa kiinteistöjen hintoja. Tämä mekanismi nostaa kiinteistöjen hintoja ja vuokria alueellisesti. Kiinteistöjen hintoihin vaikuttaa positiivisesti myös alueellinen työllisyys, joka luo kiinteistömarkkinoille hintojen nostopaineita. Tutkielmassa tarkastelen kaupallisten kiinteistöjen vaikutusta asuinkiinteistöjen vuokriin. Efektiä tarkastellaan tutkielmassa Difference-in-Differences menetelmän avulla. Tarkastelu keskittyy Suomen ns. kasvukolmioon kuuluviin alueisiin, eli pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle. Tutkielmassa tarkasteltava ajankohta sijoittuu välille 2005–2015. Tutkielman treatment-alueina toimivat alueet, joihin on tarkasteluajankohtana rakennettu kaupallisia keskittymiä. Kontrollialueina toimivat treatment-alueiden lähialueet. Tutkielmassa tarkastellaan alueita postinumerotasoisesti. Lisäksi tutkielmassa on monta treatment ajankohtaa, minkä takia tutkielmassa otetaan lisäksi kantaa eri vuosien efektin suuruuteen. Tutkielmassa saadaan selville, että kaupallisen keskittymän rakentaminen alueelle nostaa asuinkiinteistöjen neliövuokria. Efekti oli suurimmillaan kuusi vuotta treatmentista, jolloin vaikutus oli jopa 9 %. Lisäksi tutkielmassa selviää, että kolmioiden neliövuokrat reagoivat eniten kaupallisten keskittymien rakentamiseen. Tutkielman tulos ei välttämättä ole todenmukainen, koska tutkielmassa joudutaan tekemään yksinkertaistettuja oletuksia, jotka voivat vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen. Yksi näistä on oletus alueiden homogeenisyydestä. Tutkimuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että kaupallisilla kiinteistöillä on vaikutusta asuinkiinteistöjen neliövuokriin. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmassa tutkimuksessa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja tuloksia on pystytty toistamaan myös muissa maissa