Hoitajien näkemyksiä huumorista muistisairaiden ihmisten hoitotyössä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien näkemyksiä huumorista muistisairaiden ihmisten hoitotyössä. Tutkimuksessa selvitettiin huumorin merkitystä hoitajille, hoitajien huumorin käyttöä ja sen vaikutuksia muistisairaisiin ihmisiin. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä (n = 6) ja teemahaastatteluilla (n = 6) Muistiliiton paikallisyhdistysten hoitajilta touko–kesäkuussa 2013. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä, jossa aineisto luokiteltiin ylä- ja alakategorioihin. Hoitajien mielestä huumorilla oli suuri merkitys niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Huumori toimi voimavarana, jonka avulla selviydyttiin hankalista tilanteista ja jaksettiin paremmin työssä. Muistisairaiden ihmisten hoitotyössä hoitajat kokivat huumorin olennaiseksi osaksi vuorovaikutusta. Huumorin avulla hoitajat suoriutuivat hoitotoimenpiteistä paremmin ja pääsivät vaikeista tai noloista tilanteista eteenpäin, niin ettei kenellekään jäänyt nolouden tunnetta. Hoitajien mielestä heidän käyttämänsä huumori vaikutti muistisairaisiin ihmisiin elämänlaatua ja vuorovaikutusta parantavasti. Huumori sopi hoitajien mukaan muistisairaiden ihmisten hoitoon erittäin hyvin, kunhan sillä ei loukattu eikä naurettu muistisairaiden ihmisten kustannuksella. Tutkimustulosten perusteella hoitajat käyttävät huumoria muistisairaiden ihmisten hoitotyössä kuten muidenkin potilaiden kanssa. Huumorilla ja naurulla on muistisairaiden elämänlaatua parantava vaikutus. Hoitaja voi käyttää huumoria tietoisesti luomaan parempaa mieltä ja iloa muistisairaiden ihmisten elämään. Jatkossa olisi tärkeä tutkia laajemmin huumoria muistisairaiden ihmisten hoitotyössä sekä tutkia huumoria muistisairaiden ihmisten läheisten näkökulmasta.The aim of the study was to describe nurses’ views on humour in nursing people with dementia. The study examined the significance of humour for nurses, nurses’ use of humour and its effects on people with dementia. The material was collected with open questions (n = 6) and themed interviews (n = 6) from nurses of local chapters of the Alzheimer Society of Finland in June 2013. The material was analysed using content analysis and classified into super- and sub-categories. According to the nurses, humour had a significant role both in the workplace and off-duty. Humour was a resource that enabled nurses to manage with difficult situations and helped them cope better at work. In nursing people with dementia, nurses felt humour to be an integral part of interaction. With the aid of humour, nurses were able to manage nursing procedures better and able to move on from difficult or embarrassing situations so that nobody was left feeling embarrassed. The nurses felt that the humour they used improved the quality of life of the patients with dementia and facilitated interaction with them. According to the nurses, humour was very well suited for nursing people with dementia, provided that it was not used to hurt or to laugh at the expense of the patients. The findings showed that nurses used humour when nursing patients with dementia in the same way as with other patients. Humour and laughter improve the quality of life of patients with dementia. Nurses can employ humour in a conscious effort to cheer up patients with dementia and bring joy into their lives. In future, the use of humour in nursing people with dementia should be studied more extensively. Humour should also be looked at from the point of view of friends and family of people with dementia

Province-specific analysis of China's ecological modernization and sustainability

Häyhä, Laura. China’s Economic, Environmental and Social Development in Crossfire – Province-specific Analysis of China’s Ecological Modernization and Sustainability. Master thesis. Autumn 2014. Supervisor: Pertti Jokivuori. Sociology. University of Jyväskylä. Pages 89 + 1 appendix. This study concentrated to examine ecological modernization process and sustainability of Chinese provinces. The examination focused on the differences between the westernmost and the easternmost China. Data of Chinese Statistical Yearbook was used during the years 2001–2010. Analyses were implemented with SPSS 20. and Excel 2010. Among general statistical analysis, Principal Component Analysis and a relatively new sustainability window analysis were carried out in this study. The new sustainability method was used to determine the minimum (socially sustainable) and maximum (environmentally sustainable) economic growth level in certain sociotechno- economic production system. Among sustainability analysis of the provinces, other purpose of the study was to test the sustainability window assessment tool at provincial level (earlier applied at national comparisons). Sustainability assessment was done for 25 provinces, which were located in the westernmost and the easternmost China. The sustainability assessment concentrated to study changes in socio-techno-economic production systems of each provinces. The method can produce three different outputs of analysed regions: socially and environmentally sustainable regions; only socially sustainable, but environmentally unsustainable regions; socially and environmentally unsustainable regions. The method aimed to examine ecological modernization process of provinces and this meant that three dimensions of sustainable development (economic, environmental, socio-cultural) were taken into account in the analyses. In practice, the analyses were implemented by using GDP as economic dimension, SO2 emissions to illustrate environmental dimension, and composite indicator of social well-being (consisted of private owned vehicles, employment and literacy) reflecting socio-cultural dimension of sustainable development. The composite indicator was built based on the analysis of the Principal Component Analysis. Main results can be divided into three different categories: the easternmost provinces with sustainability window and actual economic growth in side of the window (totally sustainable regions), the easternmost provinces with sustainability window and economic growth outside of it (only socially sustainable regions), and the westernmost provinces without sustainability window (unsustainable regions). As a summary, the first group of division had relatively succeeded ecological modernization process and, their sociotechno- economic production systems were able to change into sustainable. In the second group, ecological modernization process succeeded to change tracks of socio-technoeconomic production systems towards sustainable direction, but efficiency the systems weren't enough for sustainable economic growth. The third group of provinces had very inefficient socio-techno-economic production systems, and the whole structure of the system wasn't proper for sustainable economic growth

Diversity in Teams : Perceptions of Team Learning Behaviour in a Military Staff Exercise

The aim of this study is to analyse diversity in team learning behaviour between and among national respondents’ perceptions during a military staff exercise (CJSE). Edmondson’s team learning behaviour model is used as the theoretical basis of the study. The results showed statistically significant differences both between and among national respondents’ perceptions. The research results indicate that team leader coaching, team psychological safety, the importance of obtaining expert knowledge as well as pre-exercise training are perceived to be crucial for team learning behaviour. The study has theoretical and practical implications for a more nuanced understanding of the diversity of team learning behaviour in the context of a multinational military teamwork exercise and for working as a part of multinational temporal teams in particular.peerReviewe

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät sotatieteissä käyttäytymistieteiden näkökulmasta

Sotatieteet ovat tavalla tai toisella linkittyneet keskeisesti käyttäytymistieteisiin. Tutkimusta voi tehdä sekä laadullisin että kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Käytännössä kiinnostuksen kohteena ovat reaalimaailman ilmiöihin liittyvät tutkimusongelmat, ja tämän teoksen näkökulmasta ajateltuna ne esiintyvät usein juuri Puolustusvoimien kontekstissa. Mikäli tutkimuksen tarkoituksena on tehdä päätelmiä laajemmista joukoista, kuten esimerkiksi joukko-osastojen varusmiesten mielipiteistä ja arvoista, on kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien käyttö välttämätöntä. Usein sellaiset kysymykset, kuten “kuinka paljon..”, “eroavatko..” ja “selittääkö” ovat luonteeltaan tutkimuskysymyksiä, joita kannattaa selvittää hyödyntämällä juuri kvantitatiivista tutkimusaineistoa. Tällöin tavoitteena on pyrkiä erottelemaan ilmiössä esiintyvät säännönmukaisuudet satunnaisista piirteistä. Tutkimuskysymys voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: millaisia ominaisuuksia löytyy sellaisilta varusmiehiltä, jotka kokevat suorituskykynsä sodassa korkeaksi? Tässä kirjassa onkin tarkoituksena pureutua tarkemmin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin juuri Puolustusvoimien kontekstissa. Esittelyn kohteena ei ole kvantitatiivinen analyysi sellaisenaan, vaan tavoitteena on tuoda esille menetelmien sovellettavuus selvitettäessä erilaisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä. Empiirisessä tutkimuksessa menetelmät eivät ole pääroolissa vaan ennemminkin tulkinta ja ymmärrys siitä, mitä niillä voi tehdä. Toisin sanoen kvantitatiiviset analyysimenetelmät tulisi nähdä pikemminkin välineinä, joiden avulla voimme tutkia reaalimaailman ilmiöitä. Käytämme tässä opetusmateriaalissa Varusmiesten loppukyselyyn perustuvaa aineistoa, joka on kerätty kolmesta kuvitteellisesta joukko-osastosta, joita ovat Poutuan jääkärirykimentti, Vattulan prikaatti ja Nervannan prikaatti. Tavoitteena on esitellä erilaisia kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, opettaa SPSS-ohjelman käyttöä sekä tutkimustulosten relevanttia tulkintaa. Kuvien ja taulukoiden numerointi on tässä kirjassa kappalekohtaista

Dynamic Sustainability. Sustainability Window Analysis of Chinese Poverty-Environment Nexus Development

Sustainability Window is a new analysis tool for assessing the sustainability of development simultaneously in all of its three dimensions (environmental, economic, and social). The analysis method provides information of the maximum and minimum economic development that is required to maintain the direction of social and environmental development towards more sustainable targets. With the Sustainability Window method it is possible to easily analyze the sustainability using different indicators and different time periods making comparative analyses easy. The new method makes it also possible to analyze the dynamics of the sustainability and the changes over time in the width of the window. This provides a new perspective for analyzing the trends of sustainability and the impacts of underlying sustainability policies. As an illustration of the method, we have carried out an analysis of Chinese development using CO2 and SO2 emissions as indicators of the environmental dimension, number of non-poor people as an indicator of the social dimension and GDP as an indicator of the economic dimension