Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhden luukun lainsäädäntöhankkeen vaikutusten arviointi

Selvityksessä on arvioitu ympäristöministeriössä valmisteltavaa lainsäädäntöehdotusta ympäristöllisten lupamenettelyjen ajalliseksi yhteensovittamiseksi (ns. yhden luukun menettely). Uudistus koskisi eniten ympäristö- ja vesilupia, ympäristövaikutusten arviointia, rakennuslupaa ja kemikaaliturvallisuuslupaa. Arvioinnin perusteella investointien nopeutumisesta ja yritysten hallinnollisten kustannusten vähentymisestä johtuvat taloudelliset hyödyt jäävät vuositasolla vähäisiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruus ja suunta riippuvat kahdesta epävarmasta tekijästä: siitä, kuinka paljon lupien käsittelyajat todellisuudessa lyhenevät sekä siitä, kuinka paljon monilupaisia hankkeita lopulta käsitellään yhdessä luukussa. Ilmeistä kuitenkin on, että lupamenettelyjen pidemmälle viety integrointi vahvistaisi vaikutuksia eli lisäisi etenkin investointien nopeutumisesta saatavia hyötyjä. Lupamenettelyjen ajallinen yhteensovittaminen vaatii toimiakseen koordinoivan viranomaisen. . Yhden luukun lupapalveluiden onnistumisen kannalta olennaista on myös sähköisen palveluympäristön toimivuus. Lainsäädäntöhankkeella ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kannalta ajallinen yhteensovittaminen voi olla ongelmallinen, koska kansalaisten ja järjestöjen voi olla vaikea saavuttaa riittävä ymmärrys monilupaisesta hankkeesta ja valmistella sitä koskeva muistutus tai mielipide laajasta kuulemisaineistosta lyhyen kuulemisajan puitteissa. Selvityksessä on arvioitu myös YVA- ja lupamenettelyjen yhteensovittamista erityisesti tarkastelemalla ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja lupahakemuksen kuulemisen yhdistämistä, josta voi seurata enimmillään 3 kuukauden aikasääst

Imetyksen terveyshyödyt keskosille

Opinnäytetyömme aiheena on keskosen imetykseen liittyvät terveyshyödyt. Aihetta on tärkeä tutkia, jotta tietoisuus keskosen imetyksen terveyshyödyistä lisääntyisi ja näin ollen tietämys kannustaisi ja tukisi keskosten äitejä imetyksen onnistumisessa. Koimme aiheen tärkeäksi, kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla näyttöön perustuvien ja ajantasaisten tutkimusten avulla, millaisia terveyshyötyjä imetyksestä on keskosena syntyneelle lapselle. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineistoa haettiin sähköisistä Pubmed-, Melinda-, Medic-, Ebsco-, ja Google Scholar -tietokannoista sekä manuaalisella haulla Hoitotiede -lehdistä. Löysimme kuusi tieteellistä julkaisua, jotka olivat tutkimuksia, väitöskirjoja ja tieteellisiä artikkeleja. Käyttämämme tutkimukset olivat kansainvälisiä ja ne olivat julkaistu vuosina 2005-2018. Imetyksen terveyshyötyjä oli tutkittu paljon ja siitä löytyi kattavasti tutkimuksia, mutta keskosiin kohdistuneita tutkimuksia löysimme vähemmän. Tutkimustulosten perusteella imetyksen terveyshyödyistä keskosille muodostui neljä pääluokkaa: vastustuskyky, maha-suolikanava, kehitys ja ravitsemus. Imetyksellä oli suotuisat vaikutukset vastustuskyvyn kehittymiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tulokset osoittivat, että imetys edistää keskosen ruoansulatusta ja suoliston kehitystä sekä kehittää suoliston mikrobiomia. Imetyksellä on hyötyä aivojen ja hermoston kehityksessä sekä psykologisessa kehityksessä. Se myös ennaltaehkäisi keskosen sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Tulokset osoittivat, että äidinmaito sisältää keskoselle suotuisia ravintoaineita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että imetyksellä oli monenlaisia terveyshyötyjä keskoselle. Opinnäytetyössä käyttämämme tietoperusta tuki saamiamme tuloksia. Saatuja tuloksia voisi hyödyntää käytännössä muun muassa kaikkialla imetysohjauksessa, erityisesti keskosten hoitoyksiköissä. Aiheesta olisi hyvä saada lisää etenkin suomalaista tutkimustietoa, jota emme juurikaan tiedonhaussa löytäneet