Critically ill patients in emergency department may be characterized by low amplitude and high variability of amplitude of pulse photoplethysmography

Peer reviewe

Fotopletysmografin käyttö kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa - Tutkimusmittarin kehittäminen ja tutkimusaineiston kerääminen päivystyspoliklinikalle saapuvilta potilailta

Opinnäytetyön aiheena on fotopletysmografi. Tarkoituksena oli toteuttaa materiaalikeräys LT Nurmen tieteelliseen tutkimukseen fotopletysmografin käytettävyydestä kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa sekä kehittää meitä opinnäytetyöntekijöitä kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistamisessa. Tämä tavoite pyrittiin saavuttamaan kehittämällä luotettava tutkimuskaavake materiaalikeräykseen, raportoimalla materiaalikeräyksessä kerätyt tiedot eteenpäin sekä syventämällä omaa tietoa potilaan tilan arvioinnista, tilan arvioinnin suorittamisen apuvälineistä sekä fotopletysmografista. Teoriatausta koottiin etsimällä tietoa sähköisistä tietokannoista ja manuaalisesti kirjoista, alan lehdistä ja internetistä. Lisäksi teoriatietoa saatiin Saimaan ammattikorkeakoulussa pidetyistä luennoista. Teoriataustaa haettaessa varmistettiin sen tieteellisyys, ja käytettyä teoriataustaa pyrittiin pitämään mahdollisimman tuoreena. Kirjallisen osuuden sekä suunnitteluvaiheen valmistuttua toteutettiin materiaalikeräys LT Nurmen tutkimusta varten Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla. Keräys toteutettiin 13.6.2011 klo 18.00 – 16.6.2011. klo 18.00, ja tutkimukseen osallistuivat kaikki päivystyspoliklinikalle tuona aikana hakeutuneet potilaat. Materiaalikeräyksen jälkeen kerätyt tiedot raportoitiin LT Nurmelle ja analysoitiin kehitetyn kaavakkeen käytettävyyttä sekä materiaalikeräyksen toteutuksen onnistumista. Opinnäytetyössä käytettyjen lähteiden perusteella fotopletysmografiaa tutkitaan intensiivisesti ympäri maailmaa, ja tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella fotopletysmografi on potentiaalinen kriittisesti sairaiden potilaiden monitorointiväline tulevaisuudessa. Materiaalin keräysajankohtana päivystyspoliklinikalle hakeutui 251 potilasta, ja heistä tutkimusmateriaalia kerättiin 216:lta. Alustavien tulosten perusteella materiaalin keräys toteutui sekä luotettavasti että riittävän laajasti johtopäätösten tekemiseksi. Erityisesti fotopletysmografiasta saadun perfuusioindeksin korrelaatio tärykalvo-sormilämpöeron kanssa antaa aihetta jatkotutkimuksille.This bachelor’s thesis is about photoplethysmography. The purpose was to put into effect data collection for Dr. Nurmi’s scientific research about the usability of photoplethysmography for identifying critically ill patients in and to improve the knowledge about recognizing critically ill patients for the authors. This aim was implemented by developing a reliable research form for data collection and by reporting the data collection information, and by deepening the knowledge about patient assessment and the tools used in patient assessment, including photoplethysmography. The theory background was collected by searching for information from electronic databases, books, field papers, and from the Internet. Some of the information was from lectures held in Saimaa University of Applied Sciences. While collecting the material it was important that the material was scientific and up-to-date. After the theory and planning was completed, data collection was accomplished for Dr. Nurmi’s research in the emergency room (ER) of Helsinki’s University Central Hospital’s (HYKS) Meilahti Hospital. Data collection was put into action between June 13th, 2011 at 6pm and June 16th, 2011 at 6 pm. All patients entering the ER during that time period participated in this research. After the data collection was completed, the results were reported to Dr. Nurmi for a usability analysis of the research form and an analysis of the success of the data collection. According to the sources used in this study, it seems that photoplethysmography is being intensively studied all over the world, and on the basis of the research, it seems that in the future photoplethysmography is a potential monitoring tool for recognizing critically ill patients. During data collection there were 251 patients in the ER and 216 of them took part in this study. Data collection was reliable and comprehensive enough for making conclusions. Especially the correlation between the photoplethysmographic perfusion index and eardrum-finger temperature difference gives reason for further research