Istu vähemmän, koe enemmän : terveystiedon tuntisuunnitelma kahdeksasluokkalaisille istumisen vähentämiseksi

Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli istumisen vähentäminen yläkouluikäisillä nuorilla. Työn toimeksiantajana oli Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä.Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda terveystiedontuntisuunnitelma istumisen vähentämiseksi yläkoulun opetukseen sekä toteuttaa tuntisuunnitelmanmukaisia oppitunteja Riihimäellä kahdeksasluokkalaisille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli aktivoida kahdeksasluokkalaisia vähentämään istumista omassa arjessaan sekä lisätä tietoa istumisen vaikutuksista ja monipuolisemmista työskentelyasennoista. Tarkoituksena oli myös, että opettajat, koulufysioterapeutti ja kouluterveydenhoitaja voivat hyödyntää tuotosta työssään. Tuntisuunnitelman perustana käytettiin lähdemateriaalia nuorten istumiskäyttäytymisestä, istumisen vaikutuksista terveyteen, ergonomisesta istumisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Lisäksi työn teoreettisessaosuudessa perehdyttiin murrosikäisen kasvuun ja kehitykseen sekä tuntisuunnitelmassa käytettyyn toiminnallisen opetuksen menetelmään. Tuntisuunnitelmaa testattiin riihimäkeläisessä yläkoulussa. Kokemusten sekä saadun palautteen perusteella tuotos muokattiin lopulliseen muotoonsa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi neljästä rastitehtävästä koostuvaterveystiedon tuntisuunnitelma sekä ohjeet sen toteuttamiseen.Jatkossa koulun opettajat ja koulufysioterapeutti voivat käyttää tuntisuunnitelmaa opetuksessa. Lisäksi tuotosta voivat hyödyntää myös muut aihetta työssään käsittelevät ammattilaiset.The subject of this Bachelor’s thesis was to reduce sedentary behaviour in lower secondary school pupils. The commissioner of the work was the Riihimäki district health centre. The aim of this thesis was to create a health education lesson plan in order to reduce sitting of lower secondary school and to put the plan into practice amongst the eighth graders in Riihimäki. The purpose of this thesis was to activate eighth graders to reduce sedentary behaviour in their everyday lives, as well as to raise awareness of the effects of sitting and variable working positions. It was also intended that teachers, school physiotherapist and a school nurse can use the lesson plan in their work. The lesson plan was based on source materials about young people’s sedentary behaviour, the effects of sitting on health, ergonomic sitting and physical activity. In addition, the theoretical part of the thesis takes a look at growth and development during puberty, as well as on functional teaching methods which were used in the lesson plan. The lesson plan was testedin a lower secondary school in Riihimäki. The plan was modified to its final shape based on the experience and feedback. The outcome of this Bachelor’s thesis was a health education lesson plan which consists of four group tasks and the instructions to use it. The teachers and the school physiotherapist can use the lesson plan in teaching in the future. In addition, the product may be used by other professionals who work in this field

Does children’s fear matter?:Evaluating children’s positions in Finnish court decisions on stalking

Children are at particular risk when one parent is targeted by the other parent's stalking behaviors post‐separation. In this article, we explore how court decisions position children when assessing fear, distress, and unlawfulness in cases of parental stalking. The data comprised 127 court decisions on stalking that involved a relationship (dating, cohabitation, or marriage), separation/divorce, and one or more children. Using discourse analysis, we identified four categories in how children were positioned: (1) children relegated to the background, (2) children’s involvement recounted as part of the facts, (3) children’s involvement assessed as relevant because it affected the parent, and (4) children as agents or victims in their own right. The findings highlight a significant risk of losing sight of children when the focus is on parents, and our concern is that this may also contribute to children not receiving the support they need

Lasten osallistaminen päiväkotiliikunnan suunnittelussa - liikuntaleikkilaatikko päiväkoti Taikapolkuun

Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli lasten osallistaminen oman toiminnan suunnitteluun ja lasten päiväkotiliikunnan kehittäminen ja lisääminen. Kohderyhmänä oli Helsingin Vuosaaressa sijaitse-van päiväkoti Taikapolun 3-5-vuotiaiden ryhmä. Ryhmän kanssa suunniteltiin päiväkotiin kierrätys-materiaaleista uusi ulkoliikuntaleikkilaatikko, jonka teossa ja arvioinnissa lapset olivat vahvasti osallisina. Opinnäytetyön viitekehykseen kuuluu lasten osallisuus, lasten fyysinen kehitys, liikunnan tärkeys varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Työssä kerrotaan lasten valtakunnalli-sia liikuntasuosituksia ja selvitetään liikunnan huomiointia valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunni-telman perusteissa (2018) ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa (2019). Lisäksi yhtenä tee-mana opinnäytetyössä on ympäristökasvatus. Liikuntaleikkilaatikon suunnitteluvaiheessa käytettiin menetelmänä lasten yksilöhaastattelua. Ryh-mäkeskustelua ja ryhmähaastattelua käytettiin, kun lapsilta saatiin laatikosta palautetta. Myös havainnointia käytettiin työssä menetelmänä siinä vaiheessa, kun lapsilta kerättiin palautetta liikun-taleikkilaatikosta. Varhaiskasvattajilta sähköpostitse kerätty palaute analysoitiin käyttäen mene-telmänä sisällönanalyysia. Kohderyhmän lapset toivoivat päiväkotiin lisää ohjattua liikuntaa, ja liikuntaleikkilaatikko mahdol-listaa sen. Työn tulosten perusteella lapset olivat tyytyväisiä liikuntaleikkilaatikkoon, ja se innosti heitä monipuoliseen liikuntaan. Varhaiskasvattajien palautteen mukaan liikuntaleikkilaatikko lisäsi lasten osallisuutta ja uusiin leikkeihin on helppo ryhtyä laatikon avulla. Varhaiskasvattajien palaut-teiden perusteella lasten liikunnan on mahdollista lisääntyä liikuntaleikkilaatikkoa käyttäen. Työtä olisi ollut mahdollista kehittää esimerkiksi osallistamalla vanhemmat mukaan toimintaan. Leikkilaatikkoa on myös helppo viedä muihinkin päiväkoteihin

Jotta unelmat, tarpeet ja toiveet täyttyisivät : laadukasta päivätoimintaa autisminkirjon henkilöille

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista on laadukas autisminkirjon henkilöille suunnattu päivätoiminta. Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus eräästä autisminkirjon päivätoimintayksiköstä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastattelua, postitettavia lomakekyselyitä ja ryhmähaastattelua. Aineistoa kerättiin seitsemältä päivätoimintapaikan asiakkaalta, viideltä päivätoimintapaikan työntekijältä ja yhteensä kahdeltatoista asiakkaiden huoltajalta ja heidän ryhmäkotiensa omaohjaajalta. Opinnäytetyössä tutkituista aihealueista muodostuivat autisminkirjon päivätoiminnan laatusuositukset. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelu - menetelmän avulla. Tutkimuksen keskeiset tulokset olivat eri tahojen näkemys laadukkaasta autisminkirjon päivätoiminnasta. Tuloksista nousi esille seuraavia asioita, jotka koettiin tärkeiksi autisminkirjon päivätoimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä: asiakkaiden aikuisuuden huomioiminen, sijainti lähellä palvelu- ja harrasteympäristöä, rauhallinen ja meluton ympäristö, jäsennetyt tilat, sopiva ryhmäkoko, asiakkaan kommunikoinnin tukeminen, päivittäin toistuvat toimintaosiot, arkielämäntaidot, asiakkaiden yksilölliset tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja heille merkitykselliset asiat, henkilökunnan koulutus ja työhön sitoutuneisuus sekä riittävä tiedonkulku päivätoimintapaikan ja asiakkaan huoltajien ja ryhmäkotien välillä. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoksen vuoksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää autisminkirjon henkilöiden päivätoimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä.The purpose of this study was to investigate what comprises good quality day activity for the people of the autism spectrum. This bachelor’s thesis is a qualitative case study of a day activity centre for people of the autism spectrum. The sources of information for the study were an interview, a questionnaire and a group interview. The material was collected from seven day activity centre customers, five day activity centre employees and altogether twelve guardians and their customer residence employees. The day activity quality recommendations for people of the autism spectrum were formulated from the subject areas researched in this study. The study material was analyzed by themes. The main results of the study were the views provided by the various participants. The following aspects were found to be important in planning and organizing good quality day activity for people of the autism spectrum: recognising the customer’s adulthood, location close to the service and recreational environment, calm and quiet environment, structured facilities, suitable group size, customer communication support, daily activity module routines, everyday skills, individual needs, interests and matters meaningful to the customer, staff training and their dedication to the work, and sufficient communication between the day activity centre, the guardians and the customer residences. Due to the small sample, the results of the study cannot be generalized. The results of the study can be utilized in planning and organizing the day activities for people of the autism spectrum

The university-industry collaboration in the video-supported learning

In the video-supported collaborative learning a joint pedagogical vision of educators and education technology companies could provide clear alignment for product development and usage benefiting various fields of knowledge-intensive work-life. A user-driven understanding about the process of learning and teaching via video-based collaborative teamwork can benefit the companies striving to meet the needs of customers in the emergent and changing digital environments. The collaboration between universities and the industry is increasingly perceived as a vehicle to enhance innovation through knowledge exchange. However, this collaboration is not without challenges. This study investigates the significant factors of university-industry collaboration in the context of video-supported collaborative learning. To answer the research question which factors are significant in initiating, maintaining, and developing video-supported collaborative learning practices in the university-industry collaboration qualitative research was conducted. The data included the observation of the workshops for education experts and teachers’ and company representatives’ interviews. The study suggests that collaboration is a process that needs, for example, common goal, commitment, the presence of the participants, dialogue, and the facilitation of social interaction including digital tools and forums to reflect and discuss the experiences. The university-industry collaboration at the organizational levels, as well as the individual level of participating managers, teachers, and students, is essential. Collaboration should not be considered as a static path; the collaboration needs to be continuously evaluated based on objectives formulated by the participants