Dancing in multiple bodyminds: Making sense of experience, mind, body and the self through strategies of embodiment in contemporary dance

Tässä tutkielmassa käsitellään tanssijoiden käsityksiä ja kokemuksia kehosta länsimaisen post-modernin nykytanssin kentällä. Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten nykytanssijat kokevat ajattelun, mielen ja toimijuuden suhteessa kehoon ja toisaalta kehossaan. Tavoitteena on tutkia tämän lisäksi sitä, minkälaisia käsityksiä itsestä ja olemisesta nämä kokemukset synnyttävät. Etnografisia esimerkkejä sekä keho-mieli -keskustelun keskeisiä näkökulmia tarkastellen tutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä erilaisista kehon, mielen ja ajattelun keskinäisten suhteiden kokemuksista länsimaisissa yhteiskunnissa ja instituutioissa. Tutkielma tutkii kehollisen tiedon tuotantoa, jakamista ja arviointia nykytanssijoiden keskuudessa, tarkastellen näiden kautta kriittisesti dualistisia käsityksiä kehosta ja mielestä, rationaalisesta ja aistitusta sekä kulttuurista ja luonnosta. Nykytanssijat käsitetään tässä tutkielmassa ammatillisena kategoriana. Tutkielman etnografista aineistoa kerättiin kahden ja puolen kuukauden ajan Berliinissä kesällä 2021. Kenttätyö koostui osallistuvasta havainnoinnista harjoituksissa, festivaaleilla, työpajoissa sekä viikoittaisilla ammattilaisten tanssitunneilla. Tutkielmaa varten toteutettiin myös seitsemän puolistrukturoitua haastattelua. Kenttätyön metodeihin kuului lisäksi autoetnografinen havainnointi ja kuvaus. Painoarvoa kirjoittajan omille kokemuksille annettiin myös analyyttisen ymmärryksen rakentamisessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu suhteessa fenomenologiaan, kehon antropologiaan sekä teorioihin henkilöydestä. Tutkielman analyysin ensimmäisessä osassa tiedon kehollistamista tanssin praktiikoissa sekä kehollisen tiedon käsitettä tarkastellaan fenomenologian sekä kehollisen praktiikan ja aistien antropologian teorioiden kautta. Tutkielman etnografinen aineisto viittaa kehollistamisen strategioihin, joita nykytanssijat käyttävät artikuloidakseen, jakaakseen sekä integroidakseen merkityksiä ja kieltä. Toisessa osassa keskitytään käsityksiin ja kokemuksiin kehosta, mielestä, ajattelusta sekä näiden suhteista toisiinsa. Lisäksi “tekemisen tarkkailun” (“observing while doing”) käsite asetetaan tarkastelun keskiöön. Viimeisenä tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisia käsityksiä itseydestä, henkilöydestä ja toimijuudesta liittyy tanssin kokemukseen. Etnografisen aineiston analyysissä nojaudutaan dividuaalin subjektiuden teorioihin. Tutkielman aineisto ja analyysi piirtävät kuvan tanssivan kehon kokemuksesta moninaisena sekä kehollistamisen strategioiden kautta muokattavana. Kehon, mielen ja ajattelun kokemuksen moninaisuus ja monimuotoisuus voidaan tutkielman mukaan käsittää somaattisten huomiointitapojen avulla. Lisäksi kokemuksien moninaisuus on johtanut moninaisuuteen myös käsitteistössä. Lopuksi, moninaisuuden kokemuksiin pohjaten, tutkielma esittää, että tanssijat ovat dividuaaleja subjekteja, sillä heidän kokemuksensa sekä ilmaisunsa ovat rakentuneet erillisistä kehollistetuista tiedoista, koulutuksista, työkokemuksista ja muista tekijöistä. Tutkielman esittelemän johtopäätökset peräänkuuluttavat kriittistä keskustelua keho-mieli –kahtiajaosta sekä ajattelun käsitteestä länsimaisessa keskustelussa, käyttäen hyväkseen nykytanssijoiden työssään luomaa kokemuksellista tietoa tietoisuudesta, havainnoinnista ja kehollisen tiedon käsitteellistämisestä.This thesis focuses on the understandings of the body among contemporary dancers in the western post-modern scene. In doing so, it aims to describe the ways contemporary dancers experience thinking, mind language and agency in their bodies. Further, the aim of this thesis is to understand how this affects experiences of self and being. Examining ethnographical examples and the discussions on the body-mind relations, this thesis endeavours to further the understanding of experienced relationships between body, mind and thinking in the West. Additionally it looks at the ways through which embodied knowledge is produced, shared, and evaluated among contemporary dancers. As such, it takes a critical stance towards dualistic notions of mind and body; rational and sensed; culture and nature. In this thesis, contemporary dancers are approached as a professional category. The ethnographic data was gathered during a two and a half month fieldwork period in Berlin in the summer 2021. The fieldwork comprised of participant observation in rehearsals, festivals, workshops and weekly professional dance classes, supplemented by seven semi-structured interviews with contemporary dance artists. The field notes and interviews were accompanied by auto-ethnographic description. Further, importance for the authotrs own bodily experience and understanding was granted in building analytical understanding The theoretical framework of this thesis draws from phenomenology, discussions of body and mind, and theories of personhood. Phenomenological discussions and theories of bodily practice and sensorial anthropology are used to examine how information is embodied in dance practices, and how the idea of embodied knowledge is constructed and shared. The ethnographical evidence suggests that contemporary dancers use strategies of embodiment to articulate, transmit, and integrate meaning and language. In the second part of the analysis, the focus lies on the experiences and conceptualizations of body, mind, thinking and their relations. The experiential concept of “observing while doing” is described and discussed. Finally, this thesis considers what kinds of notions of self, personhood and agency are attained in the experience of dancing. Here, theories on dividual subjects are used to examine ethnographical findings. The analysis and ethnographical evidence in this thesis suggest that the experience of a dancing body is multiple and can be altered using strategies of embodiment. The multiplicity of the body, as well as the multiplicities of thinking and mind, are sensed through somatic modes of attention. Further, the expansion of experiential understandings of the body has led to conceptual multiplicity of the body and mind. Finally, this thesis argues that the dancing subjects are dividual in the way that their experiences and expressions are constituted by distinct embodied knowledges from their training, education, dance work, and other environments. The findings of this thesis call for reflection of the body-mind relation and notions of thinking in the West, utilizing knowledge produced by contemporary dancers attending specific perceptual awareness and notions of bodily knowledge and thinking in their work

Ethical challenges in inclusive education: The case of gifted students

Peer reviewe

Teacher education in inclusive education

Peer reviewe

How do school children and adolescents perceive the nature of talent development? A case study from Finland

This article examines how school children and adolescents (N = 607) perceive the nature of talent development.More particularly it is investigated whether students perceive intelligence and giftedness as developing or as inherent and how students’ perspectives on talent development are related to their learning outcomes. Participants were students in elementary (N = 200), lower secondary (N = 256), and upper secondary school (N = 151). The results showed that students perceived the nature of intelligence as more malleable than giftedness. Along with this domain-specific variance, there were also age and gender related differences in students’ perceptions. By examining the relation between implicit beliefs and students’ academic achievements, it was found that growth-oriented views about intelligence, but fixed ideas about giftedness, indicated higher math grades.The results suggest that the relationship between implicit beliefs and academic outcomes might not be as straightforward as previous studies have suggested.Peer reviewe

Finnish elementary school teachers perspectives on gifted education

The main purpose of this doctoral thesis is to investigate Finnish elementary school teachers perspectives on gifted education. In particular, teachers conceptions of giftedness, their attitudes toward gifted education and the practices they are using to address gifted students needs are examined. The thesis is intended to increase understanding of the current state of gifted education from the perspective of teachers in Finland, a context in which emphasis is on inclusion and differentiated teaching. The thesis is comprised of four articles. The first analyzes the public discus- sion of giftedness in print media during the years 1992-2007 in order to enrich the view of the Finnish context by revealing different conceptions of giftedness and gifted students in that time period. The three other articles (II-IV) are based on survey data gathered from Finnish elementary school teachers (N=212) during the school year 2010-2011. The instrument used was a mixed questionnaire, including both qualitative and quantitative items. By mixing both qualitative and quantitative data and analysis methods the thesis thereby utilizes a mixed methods approach. The results indicate that teachers conceptions, even though simplistic, as well as their attitudes are in many ways supportive of the gifted and their education in general. In particular, teachers attitudes toward differentiated teaching for the gifted were mainly positive, whereas they were mostly negative about acceleration and ability groupings. Furthermore, teachers descriptions of their practices revealed that, even though they differentiate their teaching, they do not necessarily use evidence-based practices shown to be effective with gifted students. Together these findings suggest that the practical functionality of a differentiation paradigm might be questioned. The thesis also emphasizes that, in Finland, meeting the needs of gifted students depends heavily on individual teachers, which may lead to inequality in delivering quality education to the gifted.Tämän väitöskirjan päätavoitteena on selvittää suomalaisten luokanopettajien näkökulmia lahjakkaiden kasvatukseen. Tarkemmin sanottuna väitöskirjassa tutkitaan opettajien käsityksiä lahjakkuudesta, asenteita lahjakkaiden kasvatusta kohtaan ja lahjakkuuden tukemisessa käyttämiä menetelmiä. Tutkimus pyrkii näin ollen lisäämään ymmärrystä lahjakkaiden kasvatuksen nykytilasta Suomessa, koulujärjestelmässä, jossa inkluusiota ja opetuksen eriyttämistä korostetaan. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa analysoidaan Helsingin sanomissa ja Opettaja -lehdessä vuosina 1992-2007 käytyä lahjakkuuskeskustelua. Tavoitteena on rikastuttaa kuvaa Suomen kontekstista paljastamalla erilaisia lahjakkuuteen ja lahjakkaisiin oppilaisiin liitettäviä käsityksiä. Kolme muuta artikkelia (II-IV) pohjautuvat lukuvuoden 2010-2011 aikana suomalaisilta luokanopettajilta (N=212) kerättyyn aineistoon. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka piti sisällään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia osioita. Yhdistelemällä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja ja analyysimenetelmiä tutkimus hyödyntää monimenetelmällistä lähestymistapaa. Väitöskirjan tulokset tuovat esille, että opettajien käsitykset, vaikkakin pelkistettyjä, ja asenteet ovat monella tapaa suotuisia lahjakkaiden kasvatusta kohtaan. Erityisesti opettajien asenteet lahjakkaiden opetuksen eriyttämistä kohtaan olivat positiivisia, mutta he asennoituivat negatiivisesti lahjakkaiden ryhmittelyyn ja opetuksen nopeuttamiseen. Sen lisäksi opettajien kuvaukset omista lahjakkuuden tukemisen tavoista paljastivat, että opettajat käyttävät opetuksen eriyttämistä lahjakkuuden tukemisessa. Opettajat eivät kuitenkaan välttämättä käytä tutkimuksellisesti tehokkaiksi todettuja menetelmiä. Yhdessä tulokset indikoivat, että eriyttämisparadigman toimivuus käytännössä saattaa vaarantua erilaisista opettajiin liittyvistä tekijöistä kuten pelkistetyistä käsityksistä tai tehottomien menetelmien käytöstä. Tutkimus vahvistaa näkökulmaa siitä, että lahjakkaiden tarpeisiin vastaaminen Suomessa riippuu opettajasta, mikä saattaa puolestaan johtaa epätasa-arvoiseen tilanteeseen lahjakkaiden keskuudessa

Finnish Elementary School Teachers' Attitudes Toward Gifted Education

This study examined Finnish elementary school teachers' (N = 212) attitudes toward the gifted and their education. On a general level, teachers' attitudes toward gifted education were slightly positive. Teachers saw that gifted students have social value and that they need special services. The results of teachers' attitudes toward specific gifted education options were in line with earlier Finnish research, because teachers supported differentiated teaching but were more negative toward acceleration or separating the gifted into their own groups. However, despite the strong support for differentiated teaching for the gifted, teachers' positions toward practice were more skeptical.Peer reviewe

Literature review on teachers’ mindsets, growth-oriented practices and why they matter

This literature review focuses on earlier research on teachers’ mindsets, i.e., teachers’ implicit beliefs about the malleability of basic human qualities such as intelligence. More specifically, the review focuses on what teachers’ mindsets are, how teachers’ mindsets manifest in the teaching, studying, and learning process, how teachers’ mindsets and growth-oriented practices are related to students’ mindsets and learning, and how teachers’ mindsets can be developed. Three electronic databases and backtracking references were used to search articles published between the years 2012 and 2023. After evaluating the eligibility of the articles, 64 were finally included in the review. The findings indicated that teachers’ mindsets and growth-oriented practices matter. Most earlier research has found some kind of connection between teachers’ mindsets and growth-oriented practices, and/or students’ mindsets and learning. The implications for teacher education, policy, and future research are discussed

Finnish students’ conceptions of giftedness and intelligence in basic education

There is a lack of research on students’ conceptions of giftedness and intelligence, despite recognition of their influence on real-life factors such as achievement and motivation. This paper presents a cross-sectional mixed methods study that investigated Finnish students’ (age 6–16 years; N = 1282) implicit conceptions of giftedness and intelligence and the mindsets underlying such conceptions. More particularly, the study aimed to investigate how giftedness and intelligence are constructed and understood in the minds of students and how students’ mindsets are actualized in their descriptions of giftedness and intelligence. The results indicated that, from very early on, students differentiate between the two concepts. Giftedness and intelligence were both seen as malleable, but views on giftedness were more fixed than were conceptions of intelligence. Both age- and school-related differences were found in students’ conceptions. Furthermore, the study demonstrated differences in conceptions of giftedness and intelligence between growth- and fixed-mindset students.publishedVersionPeer reviewe

Education of the gifted and talented in Finland

acceptedVersionPeer reviewe

Development of Associations between Elementary School Students’ Mindsets and Attentional Neural Processing of Feedback in an Arithmetic Task

The aim of this study was to examine the development of the associations between elementary school students’ mindsets and the attentional neural processing of positive and negative feedback in math. For this, we analyzed data collected twice from 100 Finnish elementary school students. During the autumn semesters of their 3rd and 4th grade, the participants’ general intelligence mindset and math ability mindset were measured with a questionnaire, and their brain responses elicited by performance-relevant feedback were recorded during an arithmetic task. We found that students’ fixed mindsets about general intelligence and math ability were associated with greater attention allocated to positive feedback as indicated by a larger P300. These associations were driven by the effects of mindsets on attention allocation to positive feedback in grade 4. Additionally, 4th graders’ more fixed general intelligence mindset was marginally associated with greater attention allocated to negative feedback. In addition, the effects of both mindsets on attention allocation to feedback were marginally stronger when the children were older. The present results, although marginal in the case of negative feedback and mainly driven by effects in grade 4, are possibly a reflection of the greater self-relevance of feedback stimuli for students with a more fixed mindset. It is also possible that these findings reflect the fact that, in evaluative situations, mindset could influence stimulus processing in general. The marginal increase in the effects of mindsets as children mature may reflect the development of coherent mindset meaning systems during elementary school years.Peer reviewe