36-year trends in educational inequalities in self-rated health among Finnish adults

Health inequalities exist across countries and populations, but little is known about their long-term trends and even less about factors shaping the trends. We examined the magnitude of absolute and relative educational inequalities in self-rated health over 36 years among Finnish adults, considering individual covariates and macro-economic fluctuations. Our data were derived from representative annual cross-sectional surveys in 1979-2014 conducted among adult men and women. Participants aged 25-64 were included and nine periods used (n = 8870-14235). Our health outcome was less-than-good self-rated health (SRH) and our socioeconomic indicator was completed years of education as a continuous variable. Educational inequalities in self-rated health were analysed using the relative index of inequality (RII) and the slope index of inequality (SII). Nine time-variant sociodemographic and health-related covariates were included in the analyses. Linear trends suggested stable or slightly curvilinear overall trends in both absolute and relative health equalities over 36 years. Among men, absolute and relative inequalities narrowed immediately after economic recession in Finland in 1993-1994. Among women, inequalities narrowed during financial crisis in 2008-2009. Adjusting for most covariates reduced the magnitude of inequalities throughout the nine periods, but affected little the temporal patterning of health inequalities. Educational inequalities in self-rated health remained during 36 years in Finland. While among men and women health inequalities narrowed during and after recessions, they widened soon back to the pre-recession level. The perseverance of the trends calls for novel and powerful measures to tackle health inequalities.Peer reviewe

Patient Inspiratory Maneuver Performance; Peak Lungpower, Acceleration and Volume

Background: Use of drug delivery devices between nebulizers, dry powder inhalers (DPIs), or metered dose inhalers (MDIs), for treating patients with asthma and chronic obstructive pulmonary disease (COPD), is based on patients' capability of coordinating the inhalation maneuver and achieving sufficient airflow. There are limited data available with regard to how patients meet the requirements of successful inhalation performance, and how the concept of inspiratory lungpower could be applied. The aim of this work was to study the patient inspiratory airflow profile performance in large data sets. We analyzed how the Kamin-Haidl inhalation criteria were met by patients with DPIs such as Easyhaler for combination therapy (EH-combi), Easyhaler for monotherapy (EH-mono), Diskus, and Turbuhaler (TH), and applied peak lungpower instead of peak inspiratory flow rate as an indicator of patient performance. Materials and Methods: Data sets gathered in two previous studies for DPIs, that is, EH-combi, EH-mono, Diskus, and TH, were used to analyze how inspiratory lungpower representing inspiratory muscle power, flow acceleration, and volume after peak met the inhalation criteria. The measured patient airflow profiles through inhalers were assessed for patients with asthma or COPD. Results: Based on the Kamin-Haidl inhalation criteria, successful inhalation requirements were met with EH-combi in 96.1% and with EH-mono in 92.6% of patients. The success rates were 89.5% and 84.6% with Diskus and TH, respectively, (p <0.0001 between devices). In patients with asthma or COPD, the mean lungpower was 7.51 and 6.15 W for EH-combi, 8.79 and 6.88 W for EH-mono, 7.18 and 4.36 W for Diskus, and 9.65 and 6.86 W for TH, respectively, when patients followed the manufacturer's written instructions. Conclusions: Lungpower applied to the Kamin-Haidl inhalation criteria concept could be an applicable method for reviewing patient performance for different DPIs despite DPIs' characteristic differences in airflow resistance. In light of these results, DPIs provide a feasible treatment option for a large majority of respiratory patients.Peer reviewe

Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina

Lähtökohdat Tutkimusten mukaan väestön terveys on alemmissa koulutusryhmissä huonompi kuin ¬ylemmissä. Pitkän aikavälin tutkimustieto terveyserojen muutoksista on kuitenkin puuttunut. Selvitimme 25–64-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten koetun terveyden koulutusryhmittäisten erojen muutoksia 36 vuoden aikana. Menetelmät Aineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveys¬käyttäytyminen ja terveys -tutkimus vuosilta 1979–2014 (n = 2 183–4 089). Terveysmuuttujana oli itse ilmoitettu keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koettu terveys. Ikävakioiduille prevalensseille laskettiin viiden vuoden liukuvat keskiarvot ja 95 %:n luottamusvälit. Koulutusvuodet jaettiin kolmanneksiin kunakin vuonna. Tulokset Keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi terveytensä kokevien osuus pieneni hieman 36 vuoden aikana. Alimmassa koulutusryhmässä koettu terveys pysyi selvästi huonompana kuin kahdessa ylemmässä koulutus¬ryhmässä. Miehillä ja naisilla terveyserot olivat lähes yhtä suuret ja ne kaventuivat jonkin verran 1980-luvulta 1990-luvulle. Tämän jälkeen terveyserot ovat säilyneet ennallaan 2010-luvulle saakka. Päätelmät Kansanterveysohjelmat ovat tähdänneet sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen, mutta erot ovat säilyneet suurina. Terveyseroihin tulisi puuttua aikaisempaa tehokkaammin, jotta kehityssuunta saataisiin käännetyksi.Peer reviewe

Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina

Lähtökohdat Tutkimusten mukaan väestön terveys on alemmissa koulutusryhmissä huonompi kuin ¬ylemmissä. Pitkän aikavälin tutkimustieto terveyserojen muutoksista on kuitenkin puuttunut. Selvitimme 25–64-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten koetun terveyden koulutusryhmittäisten erojen muutoksia 36 vuoden aikana. Menetelmät Aineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveys¬käyttäytyminen ja terveys -tutkimus vuosilta 1979–2014 (n = 2 183–4 089). Terveysmuuttujana oli itse ilmoitettu keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koettu terveys. Ikävakioiduille prevalensseille laskettiin viiden vuoden liukuvat keskiarvot ja 95 %:n luottamusvälit. Koulutusvuodet jaettiin kolmanneksiin kunakin vuonna. Tulokset Keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi terveytensä kokevien osuus pieneni hieman 36 vuoden aikana. Alimmassa koulutusryhmässä koettu terveys pysyi selvästi huonompana kuin kahdessa ylemmässä koulutus¬ryhmässä. Miehillä ja naisilla terveyserot olivat lähes yhtä suuret ja ne kaventuivat jonkin verran 1980-luvulta 1990-luvulle. Tämän jälkeen terveyserot ovat säilyneet ennallaan 2010-luvulle saakka. Päätelmät Kansanterveysohjelmat ovat tähdänneet sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen, mutta erot ovat säilyneet suurina. Terveyseroihin tulisi puuttua aikaisempaa tehokkaammin, jotta kehityssuunta saataisiin käännetyksi.Peer reviewe

Terveyserojen tutkimus vaatii monipuolista otetta

Vastaus kommenttii

Terveyserojen tutkimus vaatii monipuolista otetta [Keskustelua]

Tervey­se­roja voi­daan ka­ventaa elin­ta­poihin kohdis­tu­valla valis­tuk­sella, mut­ta myös puuttu­malla köy­hyyteen, koulu­tukseen, työlli­syyteen ja asu­miseen, ku­ten so­siaali- ja terveys­mi­nis­teriön ohjel­massa vuo­delta 2008 on to­dettu.Liittyy artikkeliin: Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina</a

Higher smoking prevalence in urban compared to non-urban areas: Time trends in six, European countries

We investigated differences in smoking prevalence between urban and non-urban area of residence in six Western European countries (Sweden, Finland, Denmark, Germany, Italy and Spain), and smoking prevalence trends over the period 1985-2000. In most countries, smoking prevalence was highest in urban areas, and increased with urbanization. Urban/non-urban inequalities were most pronounced among individuals with low education levels, and also among females. There were no significant differences in annual rate of change in smoking prevalence between non-urban and urban areas. (c) 2006 Elsevier Ltd. All rights reserved