Sosiaalinen media tieteellisissä kirjastoissa : esimerkkitapauksena VTT

Tutkimustyö on dynaamista ryhmätyötä ja verkostoitumista. Tutkijoille on tarjolla yhä enemmän verkkoviestinnän välineitä, joilla kertoa itsestään ja osaamisestaan tiedeyhteisössä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten VTT:n tukijat tuntevat ja käyttävät työssään sosiaalisen median työkaluja ja mitä ammatillista hyötyä niiden käytöllä on saavutettu. Tietoammattilaisilla on keskeinen rooli näiden työkalujen hankinnassa ja käytön tukemisessa. Tämän tutkimuksen tuloksien avulla tavoitellaan myös parempaa ymmärrystä siitä, miten tietoammattilaiset voisivat tukea tutkijoita heidän työssään. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena huhti–toukokuussa 2014, ja siinä oli sekä määrällinen että laadullinen tutkimusosuus. Työn toimeksiantaja oli Teknologian tutkimuskeskus VTT, joten siinä on tutkimuslaitosnäkökulma. Aineistoa kerättiin VTT:llä sekä lomakekyselynä että teemahaastatteluilla. Lomakekyselyyn vastasi 54 henkilöä ja haastateltavia oli viisi. Tutkimus osoitti, että VTT:läiset käyttivät monipuolisesti sosiaalisen median eri kanavia. He olivat aktiivisesti kokeilleet ja omaksuneet käyttötarkoituksiinsa sopivat mediat. Kokeilujen ja käytön myötä eri kanavien ominaisuudet ja pelisäännöt olivat tulleet tutuiksi. Osallistuminen sosiaalisessa mediassa vie tutkijoiden työ- ja vapaa-aikaa, mutta antaa lisäarvoa siihen paneutuville. Sosiaalinen media koettiin hyödylliseksi, mutta ei pakolliseksi. Osa VTT:läisistä olikin todennut, ettei sosiaalinen media täytä heidän odotuksiaan eivätkä käyttäneet sitä. Tietoammattilaisille on tarjolla uusia rooleja tutkimuksen näkyvyyden parantamisessa sekä julkaisukanavien valinnan tukemisessa, mukaan lukien Open Access -julkaiseminen. Tietoammattilaiset voivat helpottaa tutkijan työtä myös sosiaalisen median työkalujen valinnassa ja käytön opastamisessa. Vaikka työkalujen toiminnallisuuksien omaksuminen on helppoa, niiden löytämiseen ja valintaan tietoammattilaiset voivat tarjota ammattitaitoaan.With research becoming more and more collaborative and multi-disciplinary, the support networks surrounding researchers are ever-expanding in size and importance. Information professionals can have an important role; researchers need to have access to the best tools to be even more efficient and effective. The aim of this Bachelor’s thesis is to find out how information professionals can help researchers and institutions drive research success. This thesis was made during the spring and summer 2014. The client of the thesis was VTT Technical Research Centre of Finland, and the thesis is written from the viewpoint of research institutes. The research methods used were both qualitative and quantitative. The data were collected by a survey and focused interviews. 54 respondents answered the survey and five persons were interviewed face-to-face. This study shows that VTT researchers are actively using both science sharing and impact measurement services. They have adopted social media tools for research purposes, often by trial and error. Social media presence requires a certain amount of effort and it is outside professional routines and practices. On the other hand it increases collaboration among researchers, and is a helpful tool in identifying research opportunities and disseminating research results. Most of the respondents found that social media tools have brought real benefits for them. However, some of the respondents thought that these tools did not help them in achieving any professional benefits, and they have decided not to use social media for research purposes. Understanding user behavior provides insights into how information professionals can react and support researchers in their work. Information professionals can now take new responsible a role for these tools. Patrons are used to consulting their libraries, whenever they have questions about impact measurement, reference management or publishing. It would be quite natural to extend their know-how to similar services on the net

Tietolähdekoulutuksen kehittäminen tutkimuslaitoksessa : case VTT

Tietoympäristön muutos vaikuttaa informaatiokäyttäytymiseen. Uudistunut tietoympäristö vaatii uudenlaisia tiedonhankintataitoja. Parantuneet hakuominaisuudet, helposti saavutettavat tietolähteet ja puutteelliset tiedonhakutaidot tuottavat helposti tiedonhakijalle paljon, mutta epärelevanttia tietoa. Tietoammattilaisilla on sisällöntuntemusta ja osaamista tukea uusien ja muuttuneiden työkalujen käytössä. Tässä opinnäytetyössä selvitetään, kuinka tutkimuslaitoksen tiedonhankinnan koulutusta tulee kehittää, niin että tutkijat hyödyntäisivät tehokkaasti työssään relevantteja ja luotettavia tietolähteitä sekä tiedon hallinnan työkaluja. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus. Tiedonhankinnan koulutuksesta on paljon uutta kirjallisuutta. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin ensin, miten tietoympäristö ja tutkijoiden informaatiokäyttäytyminen ovat muuttuneet tai muuttumassa. Tämän jälkeen tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoituja tutkijoiden teemahaastatteluita ja benchmarkingia samankaltaisissa tutkimuslaitoksissa. Lopuksi haastateltiin kahta tietoasiantuntijaa teemahaastatteluiden ja benchmarkingin tuloksista. Tutkimus osoitti, että tutkijoiden informaatiokäyttäytymisessä on nähtävissä muutos, mikä tulisi huomioida tiedonhankinnan koulutuksissa. Muutoksia tulisi tehdä niin tiedonhankinnan koulutuksen sisällössä, opetusmetodeissa kuin toimintatavoissakin. Koulutustilanteiden myönteinen ilmapiiri ja tehtävien ratkominen yhdessä muiden kanssa parantaa käsiteltävän asian omaksumista. Koulutuksissa tulee korostaa tiedonkäytön ja pääsyn helppoutta, lisätä interaktiivisuutta sekä pelillisiä elementtejä. Toimintatapoja tulee muuttaa vastaamaan tutkijoiden odotuksia. Koulutustapahtumissa tulee hyödyntää uutta tekniikka, ja tapahtumien kestoa pitää lyhentää. Pilkkomalla koulutuskokonaisuuksia sisällöllisesti pienempiin osiin saadaan ne kestoltaan lyhyiksi ja helpommin omaksuttaviksi. Tiedonhankinnan koulutuksista toivottiin nauhoituksia katsottavaksi ajasta ja paikasta riippumattomasti. Uusien koulutuskäytäntöjen omaksumisessa paras tuki saadaan verkostoitumisella. Yhteistyötä niin oman organisaation tutkijoiden ja yksiköiden kuin kouluttavien tietoammattilaisten, tiedontuottajien ja kustantajien kanssa tekemällä saavutetaan parhaiten laaja ymmärrys koulutustarpeista ja uusista ilmiöistä.Changes in the information environment and information seeking behaviour demand new skill sets and competencies. The present search engines allow very large amounts of information to be searched. They do not always bring quite accurate results because of the lack of the information searching skills of the end user. Librarians are positioned to assist researchers with information source training as part of their liaison and information literacy services. This case study sought to determine how to develop the information source training to improve researchers’ abilities to find, evaluate and use relevant and reliable information and tools. This is a qualitative case study. The results of a current multiple literature review were used to provide a background for this paper. Benchmarking in similar organisations and a theme interview with researchers were made by using qualitative research methods. In addition, the study was completed with an expert interview with library training specialists. The results show that changes in the researchers´ information behaviour and changes in the discovery landscape effect on information training´s content and practicalities. It is critical to underline the easiness of access and search. Learning is influenced by social interactions, interpersonal relations and communication with others, and learners need opportunities for positive interactive and collaborative tasks. Interactive and game-based learning strategies can be applied to engage researchers in learning about digital library search tools. The training sessions should be like a take-away, easy and quick to bite. They should be shorter and focusing on a single topic. In addition, the training sessions should be recorded to be accessed afterwards anywhere and anytime. Libraries need to work closely with an increasing number of colleagues; not only with researchers and other support staff but also with other external organisations such as partner libraries and agents and information providers. That gives more confidence and competence to information source training for information professionals